Koe uusi yle.fi

Kohta mummokin striimaa – viisi ilmiötä musiikkibisneksen muutoksesta Suomessa

Nettikuuntelu on kääntänyt musiikkibisneksen kasvuun lähes 15 vuoden romahduksen jälkeen.

musiikkiteollisuus
Samsungin kännykkä vaaleanpunaisella sohvalla.
Tiina Jutila / Yle

Levyhyllyt ovat hävinneet kaupoista, musiikki siirtyy pilviin eikä Spotifyn ansaintalogiikasta ota selvää.

Musiikkikentän muutokset voivat hirvittää heikkopäistä, eikä ihme. Muutamassa vuodessa on siirrytty lopullisesti kiekoilta kiintolevyille ja kotistereoista kännykkäkuunteluun. Bisneksen on mullistanut suoratoistopalveluiden voittokulku.

Mihin nyt ollaan menossa?

Juttua varten on haastateltu suomalaisen musiikin edistämisjärjestön Music Finlandin tutkimusjohtaja Tuomas Ilmavirtaa, tuottajajärjestö IFPI:n toiminnanjohtaja Antti Kotilaista ja levy-yhtiö Universalin digijohtaja Juho Koikkalaista.

1. Vuosien syöksylasku on päättynyt

Musiikkikauppa on 2000-luvulla romahtanut, minkä huomaa jo harvojen yleislevykauppojen alakuloisesta tunnelmasta takavuosien riehakkaaseen pläräilyyn verrattuna.

Huippuvuosina 2001–2002 äänitteitä, pääasiassa cd-levyjä, myytiin Suomessa lähes 70 miljoonalla eurolla, mutta vuonna 2015 levymyynti oli enää 13 miljoonaa euroa ja summa laskee edelleen.

Digi on kuitenkin kääntänyt bisneksen aidosti kasvuun. Vuonna 2015 kokonaismyyntiluvut kasvoivat ensi kerran pitkään aikaan – kiitos internetin suoratoistopalvelujen. Ja mitä enemmän maksavia asiakkaita palveluilla on, sitä enemmän korvauksia saavat myös artistit.

– Lailliset nettipalvelut ovat tätä nykyä niin hyviä, että musiikkipiratismi on lähes hävinnyt. Asia oli ihan toinen 2000-luvun alkupuolella, kun kaikki musiikki oli saatavilla laittomasti ja lailliset palvelut olivat vasta alkutekijöissään, Kotilainen sanoo.

Grafiikka
Musiikkimyynnin arvo Suomessa oli 2000-luvun alussa lähes 70 miljoonaa euroa vuodessa. Levymyynti on siitä romahtanut, mutta digi on kääntänyt kokonaismyynnin pieneen kasvuun.Yle Uutisgrafiikka

2. Ylivoimainen ja kiistelty Spotify

Ruotsalaisjätti pitää asemansa kukkulan kuninkaana, vaikka ykköshaastaja Apple Music hönkii niskaan.

Viime syyskuussa Spotify ilmoitti ylittäneensä 40 miljoonan maksavan käyttäjän rajan. Apple puolestaan ilmoitti joulukuussa, että sen Music-palvelu oli saanut 20 miljoonaa maksavaa käyttäjää. Uusin peluri suoratoistossa on Amazon, joka avasi Music Unlimited -palvelunsa syksyllä.

Suomessa Spotifylla on Teoston ja IFPI:n viimevuotisen kyselyn mukaan 1,3 miljoonaa eri käyttäjää viikossa, ja yli puolet eli 700 000 heistä maksoi palvelusta.

Spotify on haalinut talliinsa puuttuneita supernimiä (The Beatles), mutta myös menettänyt sopimusten kehnoutta valittavia (Taylor Swift). Isot levy-yhtiöt ja Spotify käyvätkin parhaillaan isoa neuvottelukierrosta korvauksista.

Spotifyn liikevaihto on jo kaksi miljardia euroa, mutta yhtiö on tehnyt tappiota, viimeksi 170 miljoonaa vuonna 2015. Yhtiötä on kuitenkin sanottu liian isoksi jotta se voisi kaatua, ja myös sen listautumista pörssiin on spekuloitu.

– Menossa on iso murros, ja kentällä on isoakin huolta siitä miten pelimerkit putoilevat pöydälle. Suoratoistopalveluissa on toistaiseksi aika kapea kärki. Pienempien artistien ja julkaisijoiden kannalta avainkysymys on, näkyykö kasvu myös hittilistojen ulkopuolella, Ilmavirta sanoo.

3. Raha tulee radiosta ja stadioneilta

Vuonna 2014 Anssi Kela teki jotain ennenkuulumatonta.

Hän avasi edellisenä vuonna julkaistun Levoton tyttö -hittikappaleensa tulojakauman. Kelan lukuihin viitataan nopeasti kehittyvällä musiikkialalla edelleen, mikä kertoo omaa kieltään suoratoistopalvelujen maksamien korvausten salamyhkäisyydestä.

Kelan havainto oli kirkas: 1,2 miljoonaa kuuntelukertaa Spotifyssa tiputtivat tilille 4 500 euroa, 6 000 soittokertaa radiossa noin 60 000 euroa. Radiosoitosta tuli siis yli kymmenkertaiset tuotot nettipalveluihin verrattuna. Yksi kuuntelu Spotifyssa tuottaa artistille noin 0,001–0,009 euroa riippuen myös siitä, montako tekijää kappaleella on eli jaetaanko tulo usealle henkilölle.

Termi radiohitti onkin vielä vuonna 2017 enemmän kuin maineensa arvoinen: jos lauluntekijä saa lapsosensa laajaan radiosoittoon, elantoa tulee.

Uusi ilmiö ovat kotimaisten artistien isot keikat, päällimmäisenä Cheekin vierailut Olympiastadionilla.

– Kenttä on sirpaloitunut. Osa on vahvoilla suoratoistopalveluissa, toiset taas ovat pulassa levymyyntitilastoissa mutta heitä haluataan nähdä livenä. Toisaalta asiat myös kumuloituvat: radiosoitto tuo ihmisiä keikoille ja nettisoitto taas lisää radiosoiton todennäköisyyttä, kaikki sataa samaan laariin. Mutta aika vähän todellisia hittiartisteja mahtuu kerralla Suomeen, Ilmavirta sanoo.

Anssi Kela
Anssi Kela esiintyi Satama Open Air 2013-tapahtumassa Kemissä.Risto Koskinen / Yle

4. Kuoleeko albumi?

Albumien kultakausi alkoi 1960-luvulla, mutta päättyykö se 2010-luvulla?

Aivan viime vuosina on yleistynyt kappaleiden julkaisu 1–4 kappaleen ryppäissä aiemman noin kymmenen kappaletta sisältävien 40-minuuttisten albumien sijaan.

Osa on sitä mieltä, että näin kontakti fanikuntaan pysyy tiiviimpänä, kun materiaalia tulee tasaisesti eikä kerran vuodessa tai kahdessa. Toiset pelkäävät, että taiteellisesti harkittujen kokonaisuuksien tekeminen unohtuu, kun hittitehtaat suoltavat kansainvälisten säveltäjien tuotoksia taalankuvat silmissä.

Sitten ovat ne, jotka sanovat, että eri julkaisutapojen määrä on digiaikana rajaton ja albumimuoto jatkaa elämäänsä siitä pitävien tekijöiden ja kuulijoiden keskuudessa.

– Aiemmin albumeita tarvittiin erityisesti keikkoja varten, mutta nykyään artisti voi hyvin kiertää sinkuillakin. Kolmen–neljän biisin kokonaisuudet yleistyvät maailmalla ja meillä, esimerkkinä vaikka Mikael Gabrielin ja Isac Elliotin muutama viikko sitten julkaistu yhteinen EP. Sen kaikki kolme kappaletta päätyivät Top 10:iin, Koikkalainen sanoo.

5. Joko mummo striimaa?

Internetin musiikkimaailma on ollut leimallisesti nuorten juttu.

Nyt eletään käännettä. Spotify ei ole paljastanut kuulijoittensa ikäjakaumaa, mutta ammattilaisten mukaan käyttäjien keski-ikä nousee, kun tietotekniikkaan vihkiytyvät yli 50-vuotiaat löytävät tiensä suoratoistopalveluihin.

Toistaiseksi alle 35-vuotiaat ovat nettipalveluissa ylivoimaisesti suurin käyttäjäryhmä, Youtube-musiikin ääressä vieläkin nuoremmat. Materiaalia löytyy kuitenkin jo varsin runsaasti varttuneeseenkin makuun.

– Kasvua nähdään nyt kaikissa ikäluokissa. Ihmiset eivät välttämättä vielä tunne palveluja ja tiedä, että Olavi Virta, Eino Grön ja Katri Helenakin löytyvät suoratoistopalveluista siinä missä muutkin artistit. Mitä paremmin autojen soittimet alkavat keskustella suoratoistopalvelujen kanssa, sitä enemmän kasvua nähdään, Kotilainen sanoo.

Lue myös: Helsinkiläinen mies päätti ansaita Spotifyssä, julkaisi 300 kappaletta naisten nimillä – tuotanto suurempi kuin Beatlesillä