Eikö nettiyhteys toimi? 6 yleisintä syytä ja muutama ratkaisu hidasteluun

Olet juuri hankkinut mielestäsi huippunopean laajakaistan ja asettunut katsomaan lempisarjaasi suoratoistopalvelusta, kun kuva hyytyy. Mitä tapahtui ja miksi? Otimme selvää.

Internet-yhteys
Modeemi
AOP

Suomalaiset siirtävät verkossa entistä enemmän tietoa. Mobiilit ja kiinteät laajakaistat kuljettavat koteihin videoita, elokuvia ja tv-sarjoja. Ne muodostavatkin jo suurimman osan laajakaistaliikenteestä.

Käyttö ja käyttäjien määrä lisääntyvät, mutta verkkojen kapasiteettia kasvatetaan samassa suhteessa, vakuuttavat Elisa ja Sonera. Mistä sitten johtuu, jos oma netti tökkii? Kysyimme asiantuntijoilta. Vika voi löytyä omasta kodista, laajakaistayhteydestä tai sivustolta, jolla esimerkiksi elokuvaa katsotaan.

Onko kotonasi liikaa käyttäjiä?

Modeemi muuntaa asuntoon tulevan kiinteän laajakaistan langattomaksi wlan eli wifi-verkoksi. Se voi ruuhkautua, jos verkossa on samaan aikaan liikaa käyttäjiä. Jos itse katsot netin välityksellä HD-laatuista teräväpiirtoelokuvaa ja lapset tekevät viereisessä huoneessa omilla laitteillaan samaa, kaikkien kokemus voi kärsiä. Netti tökkii, jos laajakaistan kapasiteetti loppuu kesken.

Liittymä voi toisin sanoen olla liian hidas runsaslukuisen perheesi tarpeisiin. Jos katsot paljon esimerkiksi elokuvien ja tv-sarjojen suoratoistopalveluita, voit tarkistaa niiden nettisivuilta, millaisia yhteyksiä ne vähimmillään vaativat. Netflix (siirryt toiseen palveluun) muun muassa suosittaa, että teräväpiirtoista HD-kuvaa seurattaisiin yhteydellä, joka on nopeudeltaan viisi megabittiä sekunnissa. Yle Areenaan ohjelmien katseluun puolestaan suositellaan kahden megabitin yhteyttä. Jos nelihenkisen perheen jokainen jäsen katsoo kaupallista Netflixiä yhtä aikaa omalta laitteeltaan, 20 megabitin yhteyden pitäisi riittää.

Ota laskuissa huomioon myös naapurit. Jos sinulla ei ole suojattua ja salasanalla lukittua yhteyttä, seinän takaa voidaan päätyä sinun verkkoosi. Estä naapurin pääsy apajille antamalla omalle wlanillesi salasana.

Testaa nopeus ja signaali

Sopimusehdoista kannattaa tarkistaa, millaisia vaihteluvälejä (siirryt toiseen palveluun) operaattorisi lupaa liittymällesi. Maksiminopeus ei aina anna oikeaa kuvaa todellisesta nopeudesta. Laajakaistan hitauden tai nopeuden saa selville vauhtitesteillä. Mobiiliyhteyttä voi mitata siihen kehitetyllä VTT:n Mobiilimittarilla (siirryt toiseen palveluun) ja laajakaistaa Aalto-yliopiston Nettitutkalla (siirryt toiseen palveluun). Jos liittymässä ei ole sopimuksessa luvattua puhtia, ole yhteydessä omaan operaattoriisi. Syy voi olla hetkellinen tekninen tai jokin muu vika.

Usein syypää hidasteluun on kuitenkin oma wlan-verkko. Modeemin wlan-signaali voi kuulua huoneistossa huonosti. Tämäkin selviää yksinkertaisella testillä. Liitä päätelaitteesi, esimerkiksi tietokone, kaapelilla suoraan modeemiin. Jos katselukokemus paranee, vika on todennäköisesti modeemisi wlan-yhteydessä.

Signaalin kantamaa voi parantaa. Mieti, miten olet sijoittanut tukiaseman. Onko se eri kerroksessa kuin missä käytät nettiä? Onko välissä paljon tavaraa, kuten paksuja betoniseiniä? Jos vastasit kyllä, aseta modeemi lähemmäs paikkaa, jossa yleensä surffaat netissä. Useissa ongelmatilanteissa hyväksi havaittu keino on myös resetointi, eli virtojen katkaiseminen kymmeneksi sekunniksi modeemista ja päätelaitteesta.

Netradar Sivusto
Kuvakaappaus Netradar-sivustosta.Netradar / AOP

Katsotko liian suosittua ohjelmaa?

Jos kaikki edellä mainitut kohdat on tarkistettu, havaittu toimiviksi ja yhteys takkuilee silti edelleen, on mahdollista, että vika on palveluntarjoajan päässä. Tökkiminen voi johtua nettisivuston teknisestä viasta tai sisällöstä, joka on yllättäen osoittautunut niin suosituksi, että se on ruuhkauttanut palvelun. Jos puoli Suomea – tai maailmaa – katsoo samaa ohjelmaa samaan aikaan, ongelmia saattaa ilmetä.

Mobiilipiikki kasvaa illalla

Mobiililaajakaistan puolelle käyttö ja sen aiheuttama ruuhka näkyvät kiinteää laajakaistaa enemmän. Data alkaa liikkua heti, kun ihmiset heräävät, ja kasvaa piikiksi iltaa kohti. Vähiten bittiruuhkaa on yöllä.

Mobiililaajakaistassa hetkelliseen ruuhkautumiseen on vaikea vaikuttaa. Jos katsot liikkuvaa kuvaa mobiililiittymän yli, ja tukiasemasi alueella on liikaa muita käyttäjiä, oma nopeus laskee. Ilmiö on tuttu isoista massatapahtumista. Mobiilidataa voi olla vaikea saada läpi vaikkapa Helsingin Ullanlinnassa vappuna tai isoilla rockfestivaaleilla.

Samaan ilmiöön voi törmätä mobiilitukiaseman reunoilla. Jos yhteys toimii syrjäseuduilla talvella moitteettomasti, mutta alkaa takkuilla ja hidastella kesällä lomien aikaan, syynä voivat olla naapuriin ilmestyneet mökkiläiset, jotka käyttävät mobiilidataa ahkerasti.

Mobiilikaista saattaa hidastella myös, jos se on alueella, jossa se etsii parasta signaalia 3G:n ja 4G:n välillä. Jos käyttöpaikka pysyy yhdessä ja samassa kohtaa kotona tai mökillä, taajuuden voi lukita 4G:hen, jolloin yhteys säilyy parempana.

Kännykkä älypuhelin.
AOP

Mobiilisignaali voi pysähtyä seinään

Myös mobiililaajakaistassa sisätilakuuluvuus voi olla ongelma. Se voi vaihdella ja riippua siitä, oletko keittiössä vai olohuoneessa. Kuuluvuutta voi yrittää parantaa 3G- tai 4G-reitittimellä (siirryt toiseen palveluun), joka luo huoneistoon langattoman verkon. Mobiililaajakaistan sim-kortti asennetaan reitittimen, jossa on ulkoinen antenni.

Mobiilikaistan signaali kulkee usein ikkunan kautta, eikä välttämättä pääse vanhojen betonikerrostalojen seinien läpi. Jos kännykkä kuuluu parhaiten ikkunan kohdalla, myös reititin kannattaa asettaa sen läheisyyteen. Jos huoneistoon on tehty ikkunaremontti tai jos kyse on energiatehokkaasta nollaenergiatalosta, jossa on selektiivi-ikkunat, signaali ei kuitenkaan välttämättä pääse lasistakaan läpi.

Myös se kannattaa huomioida, että joillain paikoilla jonkin tietyn operaattorin peitto voi olla toista parempi. Oman osoitteen kuuluvuuden voi tarkistaa operaattorien nettisivuilta.

Valokuitukaapelista ratkaisu?

Kiinteissä laajakaistayhteyksissä nopeuteen vaikuttaa myös tekniikka, jolla tieto liikkuu. Data voi kulkea oman asunnon seinään puhelin- tai kaapelitelevisioverkon, ethernet-yhteyden tai valokaapeleiden kautta. Hitain näistä on perinteinen puhelinverkko ja nopein valokuitukaapeleilla vedetty yhteys.

Jälkimmäisellä voidaan päästä jopa tuhannen megabitin nopeuteen, kun se muilla tekniikoilla jää muutamista kymmenistä satoihin megabitteihin sekunnissa.

Valokuitukaapelien vetäminen on kuitenkin kallista, eikä niitä ole tarjolla kaikkialle. Suomessa oli viime vuonna alle 100 000 kokonaan valokuituyhteydellä toimivaa liittymää. Luku on runsaat viisi prosenttia kaikista 1,6 miljoonasta liittymästä (siirryt toiseen palveluun).

Laajakaistayhteys voidaan toteuttaa valokuidulla myös osittain. Kuitu voi tulla oman talon kellariin, josta se jatkaa asuntoihin muilla, hitaammilla tekniikoilla. Tällaisia osittain valokuidulla toimivia liittymiä (siirryt toiseen palveluun) oli viime vuonna 550 000.

Valokuituliittymien tarjonta vaihtelee kunnittain (siirryt toiseen palveluun). Eniten niitä on Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla ja Kainuussa ja neljänneksi eniten Uudellamaalla. Myös kuntien ja kaupunkien sisällä on suuria eroja. Operaattorien kannalta kaapelia on kannattavampaa kaivaa tiheään asutuille alueille, joilla on enemmän tilaajia. Kaupunkien sisällä omakotialueet saattavat jäädä siksi paitsioon. Valokuidun vetäminen yksittäiseen taloon on kallista. Suomeen onkin syntynyt pientaloalueille osuuskuntia, jotka hankkivat valokuidun itse jakamalla rakennuskustannuksia.

_Juttua varten on haastateltu viestintäverkkoasiantuntija Klaus Niemistä Viestintävirastosta, liiketoimintajohtaja Matias Castrénia Elisalta sekä business manager Kalle Muhosta ja senior communication advisor Timo Saxénia Telia Soneralta. _