Putinin erityisedustaja: Puhtaan ympäristön perään haikailevat voivat muuttaa Siperiaan

Suomalaistenkin hyvin tuntema Venäjän ympäristövuoden johtaja Sergei Ivanov myöntää, että Venäjällä on suuria ongelmia varsinkin jätehuollossa.

Venäjä
Sergei Ivanov
Sergei IvanovAlexei Nikolsky / AOP

MOSKOVA Sergei Ivanov ilmestyy hieman etuajassa Kremlin presidentinkirjastoon, jossa haastattelu tapahtuu. Hän toivottaa iloisesti suomeksi hyvää päivää ja kertoo osaavansa noin tuhat sanaa suomeksi.

– Useimmat ovat substantiiveja, kuten mansikka ja peruna.

Ivanov kuuluu Kremlin eliittiin, hän on Putinin lähipiirin miehiä ja on aikaisemmin ollut puolustusministeri, varapääministeri ja presidentinhallinnon johtaja. Suomea hän oppi työskennellessään Venäjän suurlähetystössä Helsingissä 1980-luvulla.

Nyt Ivanovilla on uusi erityisvirka presidentin edustajana luonnonsuojelua, ekologiaa ja kuljetuksia koskevissa kysymyksissä. Hän myös johtaa Venäjän ympäristövuoden toimintaa. Vuosi 2017 on nimittäin julistettu ympäristön vuodeksi.

Jäteongelmat ovat suuria

Ivanov myöntää Venäjän epäonnistuneen joillakin ympäristönsuojelun aloilla.

– Vakavimmat ongelmat ovat jätehuollossa, siinä olemme jääneet jälkeen muista kehittyneistä maista.

Jäteongelmat ovat luonnollisesti vakavimmat suurkaupungeissa, erityisen vaikea tilanne on Moskovassa ja Moskovan alueella. Siellä miljoonat asukkaat tuottavat vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja talousjätettä.

Alueen kaatopaikat ovat ääriään myöten täynnä, eivätkä ne vastaa nykyaikaisia vaatimuksia. Siksi viranomaiset ovatkin päättäneet sulkea tänä vuonna seitsemän kaatopaikkaa. Niiden tilalle rakennetaan neljä uutta jätteenkäsittelylaitosta.

– Niissä lajitellaan, hyödynnetään ja poltetaan jätteitä nykyaikaisin menetelmin, Ivanov kehuu.

Venäläisten heikko tietämys omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa ympäristön tilaan näkyy myös jätteiden käsittelyssä. Lajittelua ei juuri ole. Asiaan on Ivanovin mukaan tulossa parannusta. Hän kehuu erityisesti kouluissa tapahtuvaa ympäristövalistusta.

Sergei Ivanov antoi Ylelle haastattelun presidentin kirjastossa Kremlissa.
Sergei Ivanov antoi Ylelle haastattelun presidentin kirjastossa Kremlissa.Okasna Sharr

Ulkomaiset agentit

Ympäristövuodesta riippumatta jotkut ympäristöjärjestöt ovat kohdanneet vaikeuksia jouduttuaan ulkomaisten agenttien listalle. Ivanov ei tunnusta sellaista.

– Ei Greenpeacekään ole ulkomaisten agenttien listalla, vaikka saakin rahoituksensa ulkomailta, hän sanoo.

Ivanov tosin katsoo, että moni ympäristöjärjestöksi itseään sanova organisaatio on liikkeellä ihan muissa asioissa.

– Ympäristöä käytetään vain syynä, kun todellisuudessa kyseessä ovat politiikka tai talousintressit.

Ivanov sanoo olevansa eläinystävä, mutta hän ei hyväksy joidenkin järjestöjen toimintatapoja, joita hän pitää lainvastaisina.

Tällä hän viittaa esimerkiksi tunkeutumiseen öljynporauslautoille tai laivoihin.

Sergei Ivanov ei myöskään usko, että suurkaupungeissa voi koskaan ratkaista kaikkia ympäristöongelmia. Hän katsoo, että jokaisella on vapaus valita, missä asuu.

– Haluatteko hengittää täysin puhdasta ilmaa vai asua suurkaupungissa?

Niitä, jotka haikailevat puhtaan ympäristön perään hän kehottaa muuttamaan Siperiaan. Sieltä löytyy hänen mukaansa mittaamattomasti koskematonta luontoa ja mitä kirkkainta ja maukkainta juomavettä.

Suursaaresta tulee luonnonsuojelualue

Venäjällä on toki myös aihetta ylpeyteen ympäristöasioissa, nimittäin kun kysymykseen tulevat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot. Maailman suurimpana maana Venäjällä on maata, jota suojella. Suojelua on myös toteutettu.

Sergei Ivanov kertoo suomalaisiakin kiinnostavan uutisen uuden luonnonsuojelualueen perustamisesta Suomenlahden ulkosaarille. Siis muun muassa Suursaarelle, Tytärsaarelle ja Lehtisaarelle, jotka kuuluivat Suomeen ennen toista maailmansotaa.

Hän antaa ymmärtää, että tämä voisi tulevaisuudessa johtaa siihen, että saaret avattaisiin myös suomalaisille kävijöille.

Tosin suunnitelmia avata Suursaari turisteille oli jo viisitoista vuotta sitten, eivätkä ne koskaan toteutuneet.

Teollisuuden päästöt kuriin verolla

Venäjä panostaa tänä vuonna suuresti ympäristöystävällisiin uudistuksiin.

Rahaa tähän käytetään arviolta 350 miljardia ruplaa eli noin 5,8 miljardia euroa. Valtio tosin maksaa alle puolet tästä, yritysmaailma kustantaa suuremman osuuden.

Yrityksille osallistuminen ei ole pakollista, mutta se kannattaa. Yrityksiä kannustetaan nimittäin ympäristötekoihin uudella verolla.

Yritykset, jotka tekevät vaadittuja ympäristöparannuksia, vapautuvat verosta. Ne yritykset, jotka laiminlyövät parannuksia, joutuvat maksamaan.

Maksettava summa kasvaa ajan myötä.

– Jos yritys ei viidessä vuodessa ole hoitanut osaansa, vero on niin suuri, että se voi syöstä yrityksen konkurssiin, Sergei Ivanov sanoo.

Hän toteaa, että nämä ovat vakavia askelia.

– En kuitenkaan ole mikään Greenpeace, enkä aio radikaalein teoin pysäyttää puolta Venäjän teollisuudesta.

Venäjän kuva ulkomailla

Haastattelun pääteemana ovat ympäristökysymykset, mutta Ivanov kommentoi lyhyesti myös maailmantilannetta.

Hän ei ymmärrä, miksi ulkomailla pelätään Venäjää. Erityisen jyrkin sanoin hän kommentoi Baltian maissa esiintyvää huolta Venäjän mahdollisista hyökkäyssuunnitelmista.

– Sellaisista puhuu vain joko henkisesti sairas tai se, joka haluaa lypsää rahaa Natolta tai EU:lta.

Tällä tavalla hän siis toistaa samaa retoriikkaa, jota on käytetty Venäjän johdossa jo vuosia. Sen mukaan turvallisuustilanteen heikentyminen Itämeren alueella johtuu Natosta eikä Venäjästä.

– Kumpi lähestyy aseineen ketä, Nato meitä vai me Natoa? Ivanov kysyy.

Toteamukseen, että Natoon liittyminen oli Baltian maiden valinta, hän ei reagoi sanoin vaan päättäväisellä ilmeellä.

Venäjän tavoitteita kansainvälisellä areenalla Ivanov kuvaa hyvin sovinnollisesti.

– Haluamme tasa-arvoista, rauhanomaista, vakaata ja ennakoivaa suhdetta etenkin länteen, idän suuntaan meillä ei ole mitään ongelmia.

Hän sanoo myös Venäjän olevan suurvalta, vaikka jotkut toisin arvioivat.

– Suurvalta-asema tulee siitä, että Venäjällä on ydinaseita.

Sen lisäksi myös kulttuuri ja talous tekevät Venäjästä Ivanovin mukaan suurvallan.