1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mielenterveyshoito

Keroputaan hoitomalli kiinnostaa maailmalla – japanilainen dokumenttiryhmä vieraili sairaalassa

Torniossa kehitettyyn Keroputaan malliin ovat tutustuneet kotimaisten lisäksi myös ulkomaalaiset mielenterveystyön ammattilaiset.

Ylilääkäri Päivi Köngäs-Saviaro kertoo, että vuoden aikana Keroputaan malliin on käyty tutustumassa ainakin Japanista, Iso-Britanniasta, Sveitsistä ja Australiasta. Kuva: Jarno Tiihonen / Yle

TORNIO Keroputaan psykiatrisessa sairaalassa Torniossa kehitetty hoitomalli herättää runsaasti kiinnostusta. Tällä hetkellä kaikkia halukkaita ei voida ottaa vastaan.

– Me varaudumme vastaanottamaan vieraita neljästi vuodessa viikon mittaisella jaksolla kerrallaan, kertoo ylilääkäri ja yksikön johtaja Päivi Köngäs-Saviaro.

Viime vuonna Keroputaan malliin tutustui noin 30 mielenterveystyön ammattilaista ja kokemusasiantuntijaa. Ulkomaalaisia vierailijoita oli enemmän kuin kotimaisia.

Keropudas kiinnostaa myös ulkomaalaisia dokumentin tekijöitä, esimerkiksi marraskuussa espanjalainen ja tällä viikolla japanilainen ryhmä on tehnyt Keroputaasta dokumenttia.

– Luulen, että ulkomaalaisia kiinnostaa nimenomaan se dialogisuus. Voidaan yhdessä pohtia omia ja muiden ajatuksia ja puhua vaikeista asioista yhdessä. Ehkä se on jotain erilaista muualle verrattuna, Köngäs-Saviaro arvelee.

Keroputaan hoitomalli korostaa tasa-arvoista keskustelua, johon osallistuvat potilaan, lääkärin ja muun hoitohenkilökunnan lisäksi myös potilaan läheiset.

Potilas itse tietää parhaiten

Vuosikymmenien aikana kehitetyssä Keroputaan mallissa lähtökohtana on helppo hoitoon pääsy ilman lähetettä.

– Kun asiakas tai läheinen on ottanut yhteyttä ja kertonut hädästä, niin siinä puhelussa jo kartoitetaan, milloin pitäisi kokous järjestää. Jos on kiireellinen tilanne, niin tapaaminen järjestetään samalle päivälle, kertoo ylilääkäri Jyri J Taskila.

Sen jälkeen arvioidaan, ketkä hoitokokoukseen osallistuvat.

– Yleensä hoitokokoukseen osallistuvat päivystävä sairaanhoitaja, osaston sairaanhoitaja, joskus päivystävä lääkäri ja sitten asiakas ja hänen lähiverkostoaan, Taskila avaa.

Keroputaalla ei hoideta hierarkkisesti ylhäältä alas.

– Eihän meistä kukaan pysty omaamaan sellaista viisautta, että tietäisimme miten kenenkään olisi parasta elää omaa elämäänsä. Oman elämän asiantuntijuus on sillä ihmisellä itsellään, Taskila sanoo.

Sote-uudistus huolettaa

Keroputaan malliin ollaan tyytyväisiä, mutta tekeillä oleva soteuudistus herättää huolta.

– Haluamme kehittää Keroputaan mallin periaatteita, joita ovat perhe- ja verkostokeskisyys, asiakaslähtöisyys, työryhmätyöskentely ja hoidon jatkuvuus. Toivon, että tällä hetkellä toimivat mallit pystyvät kehittymään ja että niitä ei hajotettaisi, Köngäs-Saviaro sanoo.

Köngäs-Saviaro on huolestunut myös henkilökunnan koulutuksen tulevaisuudesta.

– Meillä on ollut täällä perheterapian koulutuksia 1990-luvun alusta lähtien. Nyt lainsäädäntö on muuttunut niin, että vain yliopisto voi järjestää. Millä tavalla turvataan tulevassa sotessa psykiatriaan ja mielenterveystyöhön henkilökunnan koulutus, hän kysyy.

Psykiatrisen hoidon kannalta paras ratkaisu olisi, jos Länsi-Pohja saisi oman sotealueen.

– Toivon, että meillä Länsi-Pohjassa olisi oma alueellinen mielenterveys- ja riippuvuuksien hoito, Köngäs-Saviaro sanoo.