Maailman ensimmäinen Kalevala-aiheinen ooppera odotti arkistoissa 127 vuotta

Die Kalewainen in Pochjola saa ensi-iltansa Turun Logomossa. Aurajoen maisemissa sävelletystä oopperasta kehkeytyi turkulaisten oma kaupunkitarina.

oopperat
Tommi Hakala, Die Kalewainen in Pochjola, lehdistökuva
Baritoni Tommi Hakala.Seilo Ristimäki

Suomen menestyneimpiin oopperalaulajiin lukeutuva baritoni Tommi Hakala sai muutama vuosi sitten eteensä mielenkiintoisia papereita. Musiikkia siinä oli, mutta sanoista ei saanut selvää. Nuotit sentään hahmottuivat.

Kyse oli suomalais-itävaltalaisen musiikintutkijan Elke Albrechtin löydöksestä, jota hän esitteli Hakalalle: Suomessa sävellettiin Kalevala-aiheinen ooppera jo 1800-luvun lopulla. Säveltäjänä tosin ei ollut nuori Sibelius tai kukaan muukaan suomalainen, vaan saksalainen Karl Müller-Berghaus, joka toimi Turun Soitannollisen Seuran kapellimestarina vuosina 1888–1895.

Teos ei ollut varsinaisesti kadonnut, vaan korkeintaan unohtunut. Se odotti arkistojen kätköissä. Oopperasta kirjoitettiin muun muassa Kalevalaseuran vuosikirjassa vuonna 1933. Tästä huolimatta sitä ei tiettävästi olla koskaan esitetty kokonaisuudessaan.

Väitöskirjansa kimpussa työskennellyt Albrecht löysi teoksen pianopartituurin tutkiessaan Kalevalasta kertovia oopperoita. Hakala sai tehtäväkseen selvittää, onko teoksesta mihinkään.

– Tutustuin ensin laulajien vaatimuksiin ja siihen, millaista materiaali on melodisesti, rytmisesti ja dramaturgisesti. Silmä on kehittynyt 30 vuoden aikana näkemään nuottikuvasta, mistä on kysymys, Hakala kertoo.

– Toisaalta pianopartituurit ovat aina sovituksia, joten se ei kerro orkestroinnista eli lopullisesta äänimaisemasta mitään, hän tarkentaa.

Ooppera on turkulaisten tarina

Pian Albrecht esitteli oopperaa turkulaisille musiikkivaikuttajille, muun muassa Turun filharmonisen orkesterin intendentille Emilie Gardbergille. Oopperan esittämisen puolesta lobbasi myös säveltäjä Kalevi Aho.

– Kun Albrecht löysi Suomen Kirjallisuuden Seuran varastosta 1800-luvun lopulla julkaistun orkesteripartituurin, Turussa kiinnostuttiin aiheesta lopullisesti, Hakala muistelee.

Turkulaisten oma kaupunkitarina täydentyi, kun Die Kalewainen in Pochjola -oopperan partituuri löytyi myös Turun kaupunginkirjastosta. Hihkuttiin, että Müller-Berghaus todella sävelsi teoksen Aurajoen rannan tuntumassa.

Leif Segerstam, Die Kalewainen in Pochjola, lehdistökuva
Kapellimestari Leif Segerstam Die Kalewainen in Pochjola -oopperan harjoituksissa helmikuussa 2017.Seilo Ristimäki

Ei aikaakaan, kun Hakalan puhelin soi. Toisessa päässä oli kapellimestari Leif Segerstam.

– Tommi, sinähän tunnet tämän teoksen. Mikä tämä on?

Hakala otti pari askelta taakse.

– Pianopartituuri näyttää ihan hyvältä, Hakala vastasi.

Palaset loksahtelivat kohdalleen, kun Segerstam näytti teokselle vihreää valoa. Vuosi sitten julkistettiin, että 127 vuotta sitten sävelletty Die Kalewainen in Pochjola saa kantaesityksensä Turun Logomossa Turun filharmonisen orkesterin ja Turun musiikkijuhlien yhteistuotantona Kalevalan päivänä vuonna 2017.

Ensin ooppera, sitten kirja

Jännitys tiivistyy produktion loppusuoralla. Työryhmäläiset kertoivat viime viikolla yhteen ääneen, että kiire on kova, mutta olo onnellinen.

Teos alkoi hahmottua Logomon näyttämölle. Ohjaaja Tiina Puumalainen vaikuttui produktion mittasuhteista.

– Pelkästään esiintyjiä orkestereineen, kuoroineen ja solisteineen on pitkälti toista sataa. Sitten on vielä kaikki muut työryhmäläiset. Sykähdyttävintä on ehkä se, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen, Puumalainen iloitsee.

Puumalainen ohjaa teoksen niin, ettei Kalevalaa tarvitse osata värssy värssyltä ulkoa. Oopperan tapahtumista saa kiinni, vaikkei olisi koskaan nähnytkään eeposta.

– Ei todellakaan tarvitse päntätä Kalevalan tapahtumia ennen kuin rohkenee tulla katsomaan oopperaa. Ehkäpä kirjan voisi lukea jälkeen päin, Puumalainen ehdottaa.

Ei hassuja hattuja

Lavastus ei rönsyile. Ei ole metsää saati puita, ei hassuja hattuja. Musiikki sen sijaan on suurisuuntaista ja mahtipontista. Teos jäi alkujaan esittämättä siksi, ettei Suomesta, Turusta tai Helsingistä, löytynyt tarpeeksi isoa orkesteria. Myös Hampurissa suunniteltiin ensi-iltaa, mutta kaupungissa puhkesi koleraepidemia.

Hakala on produktion edetessä löytänyt musiikista yhä enemmän viittauksia muiden säveltäjien käsialaan. Jo alkujaan oli selvää, että nuoteissa on ripaus sankarioopperoista tunnettua Wagneria.

– Sieltä löytyy myös Mendelssohnia, Schumannia ja Lortzingia, Hakala luettelee.

– Itse asiassa nykyään lähes tuntemattoman Albert Lortzigin musiikki oli siihen aikaan erittäin soitettua. Hänen oopperansa ennakoi operetin syntyä, hän tarkentaa.

Johanna Rusanen, Die Kalewainen in Pochjola, lehdistökuva
Sopraano Johanna Rusanen nähdään Louchin roolissa.Seilo Ristimäki

Die Kalewainen in Pochjola kertoo Kalevalan tarinan sampoineen, sotaretkineen ja rakastumisineen.

– Rikkaudet eivät tällä kertaa ole viljaa tai mammonaa, vaan tavoittelemisen arvoisia asioita ovat onnellisuus ja rakkaus. Se on mielestäni oopperan tärkein ja yhä ajankohtainen sanoma, ohjaaja Puumalainen toteaa.

Puumalainen vihjaa, että Franz Spenglerin libretossa kaikki ei lopulta mene kuten kansalliseepoksessa.

– Niille, jotka tuntevat Kalevalan tarinan, on lopussa luvassa yllätyksiä.

Die Kalewainen in Pochjola esitetään Turussa kuusi kertaa. Ensi-ilta on tiistaina 28. helmikuuta klo 18. Ooppera esitetään saksaksi. Tekstitykset suomeksi ja ruotsiksi.