Autistista lastaan kotona hoitava Teija Hammar ihmettelee tuen uusia kriteereitä: "Ei enää varaa hoitaa lasta itse"

Helsingin virkamiesten tekemät muutokset omaishoidon kriteereihin synnyttävät lapsiperheissä huolta toimeentulosta. Kaupunki ei aio muuttaa linjaustaan – ainakaan vielä.

politiikka
Tarja Hammar
Teija Hammar on 10-vuotiaan poikansa omaishoitaja.Markku Rantala / Yle

HelsinkiTeija Hammar on kymmenvuotiaan poikansa, autistisen Lassin omaishoitaja. Hammar pelkää Helsingin kaupungin tekemien uudistusten romahduttavan perheen tulot. Epävarmaa on, voiko Hammar enää jatkaa omaishoitajana.

Arki pojan kanssa muistuttaa elämää 2–3-vuotiaan lapsen kanssa. Muun muassa aistiongelmista ja kehonsääntelyongelmista kärsivä poika saa äidiltä apua perustoimintoihin, syömisestä alkaen.

Noin kuukausi sitten Helsingin kaupungin sosiaaliohjaaja pistäytyi Hammareilla. Sosiaaliohjaaja kaivoi esiin uuden arviointilapun ja kävi läpi uudistetut omaishoidettavien kriteerit.

– Hän sanoi vain, että vanhoilla kriteereillä teidän tukenne olisi noussut. Mutta uusilla ehkä saatte alinta tukea. Se tarkoittaa omaishoitajan tuloissa satojen eurojen pudotusta, vähän päälle kolmeen sataan euroon kuukaudessa, kertoo Hammar.

Poliitikot tukevat omaishoitajia – virkamiehet kiristävät kriteerejä

Sosiaaliohjaajan vierailun jälkeen Hammarin perheen tilanne jäi auki.

Helsingin päättäjät ovat halunneet satsata aiempaa enemmän rahaa omaishoitoon. Siitä huolimatta virkamiesten laatimat uudet kriteerit uhkaavat romahduttaa monen perheen tulot ja ajaa varsinkin lapsia hoitavia omaishoitajia muuhun työhön.

Tulojen romahtaminen tarkoittaisi Hammarin perheessä sitä, ettei äiti voi enää jatkaa pojan omaishoitajana. Rahat eivät siihen riitä.

Kunnan kassassa uudistuksen tulos on Hammarin mukaan plus miinus nolla.

– Me joudumme maksamaan, että meille tulee joku hoitaja, jotta minä pääsen töihin. Se tekee työni "plus miinus nollaksi". Oma palkkani menee toisen ihmisen työhön.

Kaikkein haastavin syntynyt tilanne on Lassille.

– Lassi on luonteeltaan sellainen lapsi, että hän ei voi sietää periaattessa uusia ihmisiä.

Lassi on äitinsä mukaan tavallista varautuneempi lapsi. Perheen ulkopuoliselta voi mennä puolikin vuotta pojan luottamuksen saavuttamiseen.

Tarja Hammar ja lapsi.
Teija Hammar ja esikoispoika Lassi.Markku Rantala / Yle

"Ei käsitystä oikeasta elämästä"

Virkamiesten luoma uusi kriteeristö ei vakuuta Hammaria.

– Onpa ollut päättämässä sellaiset ihmiset asiasta, jotka eivät vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja aikuisia ymmärrä.

Hammarin mukaan uusi kriteeristö vaikuttaa liian teoreettiselta.

– Ei ole käsitystä siitä oikeasta elämästä, vaan luetaan niitä papereita ja mietitään, että tämä ehkä voi toimia. Ei se vaan toimi.

Hammar toivoo, että kaupunki vielä tarkistaisi omaishoidon uudet kriteerit. Se auttaisi vammaisia lapsia ja säästäisi yhteiskunnan varoja.

– Siis mehän olemme, me omaishoitajat, loppujen lopuksi aika halpaa työvoimaa.

Virasto pitää kiinni uusista linjauksista

Uusi kriteeristö on herättänyt paljon keskustelua ja kannanottoja kuntapoliitikoilta. Osa puolueista on myös vaatinut asian palauttamista (siirryt toiseen palveluun) uudelleen päätöksentekoon. Sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen ei kuitenkaan näe tälle perusteita.

– Helsingissä ei tämän tyyppisiä päätöksiä ole tehty lautakunnassa tai muussa poliittisessa päätöksenteossa. Lautakunta päättää esimerkiksi meidän käyttösuunnitelmasta, budjeteista ja niistä periaatteista, joilla palveluja myönnetään. Tällaiset tarkemmat ohjeet meidän ammattilaisille ovat talon sisäisiä ja viranhaltijapäätöksellä tehtäviä toimintaohjeita, sanoo Jolkkonen.

– Tällä hetkellä en näe perusteita siihen, että nyt lähdettäisiin muuttamaan niitä vasta muutettuja myöntämisperusteita, vaan kannattaa nyt edetä rauhallisesti näiden kanssa.

Jolkkosen mukaan tulevan vuoden aikana nähdään, kuinka uudet kriteerit toimivat käytännössä. Virasto on kuitenkin valmis myös mahdollisiin muutoksiin.

– Seuraamme vuoden mittaan tiiviisti, kuinka uudet arvioinnit vaikuttavat perheisiin. Miten asiakkaat esimerkiksi siirtyvät ryhmästä toiseen tai kuinka he käyttävät vapaapäiviään. Matkan varrella toki voidaan arvioida, onko kriteerejä joltain osin tarpeen miettiä uudelleen.

Jolkkosen mukaan Helsinki tukee edelleen omaishoitoperheitä erittäin hyvin ja paljon paremmin kuin naapurikunnat.