Tutkijat: Elimistön viemisestä äärirajoille on hyötyä – paastoamisesta ehkä apua diabetekseen

Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan hiirillä tehty koe antoi viitteitä siitä, että kakkostyypin diabetes voitaisiin mahdollisesti jopa parantaa.

paasto
Verensokeria mitataan.
Potilaan verensokeria mitataan.Jaani Lampinen / Yle

Paastoamisesta voi olla hyötyä diabeteksen hoidossa, kertoo Yhdysvalloissa julkaistu ja Etelä-Kalifornian yliopistolla tehty tuore tutkimus.

Elimistön ääritilaan saattava paastoaminen aiheutti diabeteksen kannalta tärkeissä haimasoluissa prosessin, jota tutkijat nimittivät uudelleenkäynnistykseksi. Haima erittää insuliinia, joka säätelee elimistön verensokerin tasoa, sokerin ja rasvan käyttöä ja varastoitumista.

Koe tehtiin hiirillä, joille oli aiheutettu diabeteksen kaltainen tila lääketieteellisesti tai geenimuuntelulla. Hiiret oli laitettu paastoamista jäljittelevälle ruokavaliolle, jossa paastojaksot ja normaali ruuankulutus vuorottelevat.

– Saattamalla hiiret äärimmäiseen tilaan ja tuomalla ne sitten takaisin, pitämällä niitä nälässä ja ruokkimalla niitä sitten jälleen, haiman solut laukaistiin jonkinlaiseen uudelleenohjelmointiin. Tämä rakensi uudelleen osan puutteellisesti toimineesta elimestä, sanoi tutkimusta johtanut Valter Longo Etelä-Kalifornian yliopistosta tiedotteessa.

Hiirillä insuliinineritys palautui ja verensokerin taso pysyi vakaampana.

Paastoaminen sai haiman toimintaan

Tutkijat selittivät, että ruokavalion muutoksella insuliinia tuottavat solut saatiin ikään kuin sohaistua taas toimintaan. Paastoruokavalio toimi molemmissa diabeteksen tautityypeissä, tutkijat kuvailivat.

Geenit, jotka ovat yleensä aktiivisia haiman kehittyessä sikiövaiheessa, aktivoituivat aikuisilla hiirillä uudelleen ohjaamaan soluja paastoruokavalion vaikutuksesta.

Kokeessa testattu paastoruokavalio oli kehitetty Etelä-Kalifornian yliopistolla jo aiemmin erilaisten terveysvaikutusten tutkimiseen. Ihmisillä ruokavalio tarkoittaa, että viiden päivän ajan kalorimäärä pudotetaan kolmasosaan tavanomaisesta. Tämän jälkeen 25 päivää saa syödä kuten ennenkin. Hiirillä sykli oli lyhyempi.

Tutkijat sovelsivat koetta laboratorio-oloissa myös ihmisen haimasoluille, ja saivat niissäkin insuliinintuotantoa aktivoitua. Solut olivat peräisin ykköstyypin diabetesta sairastavilta potilailta.

Mahdollisuus jopa parantua?

Ykköstyypin diabetes johtuu haiman insuliinia erittävien solujen tuhoutumisesta. Syytä siihen ei tiedetä.

Kakkostyypin diabetesta sairastavilla haiman insuliinin eritys on vähentynyt tai insuliinin vaikutus on heikkoa. Taudissa on taustalla yleensä yhdistelmä geneettistä alttiutta ja elintapoja.

Kakkostyypin diabetesta on pidetty tähän asti parantumattomana kroonisena sairautena. Hiirillä tehty koe osoitti, että se voitaisiin mahdollisesti jopa parantaa.

Tutkijat haluavat tehdä lisäkokeita, jotta saataisiin tarkempaa tietoa siitä, onko tuloksista hyötyä diabetespotilaiden hoidossa.

Tutkimus on julkaistu (siirryt toiseen palveluun)yhdysvaltalaisessa solubiologian Cell-julkaisussa.