yle.fi-etusivu

Pohjois-Viron viikinkiaikaiset löydöt todistavat paikallisesta työstä ja kaukaisista yhteyksistä

Tutkija pitää Kõuen samanikäisiä kolikko- ja korukätköjä merkkinä asukkaiden paosta ryöstäjien tieltä.

arkeologia
Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Virossa viime kesänä tehty muinaislöytö on yksi alueelta löydetyistä seitsemästä kätköstä, mutta myös poikkeaa niistä. Viron yleisradioyhtiö ERR esittelee uutisvideossaan (siirryt toiseen palveluun) Kõuen uusinta löytöä, joka kerroskuvauksessa osoittautui enemmäksi kuin erillisiksi esineiksi.

Ne ovat lähes tuhat vuotta sitten olleet samassa tuohiastiassa, jonka tutkijat arvioivat käsityötarpeiden ja korujen säilytysvakaksi. Tutkijat tulkitsevat löydön osoitukseksi Pohjois-Virossa myöhäisviikinkiajalla asuneiden naisten kädentaidoista.

Kõuessa niityltä kaivettu maapaakku vietiin pudistamatta kuvattavaksi, ja kuvat näyttivät, että esineet olivat jääneet maahan ryppäinä. Se todisti vakasta, vaikka sen onkin aika hävittänyt.

– Ison vakan sisällä oli todennäköisesti pienempi. Vakasta todistivat myös pienet koivuntuohikappaleet, kertoo muinaisiin käsitöihin erikoistunut Jaana Ratas.

Kauppatie vei Skandinaviasta Novgorodiin

Toistaiseksi mullasta on puhdistettu valmiiden korujen lisäksi tinankappaleita ja messinkilangasta kieputettuja spiraaleja, jollaisilla oli tapana koristella muun muassa esiliinojen helmoja.

Erityistä huomiota ansaitsevat myös tinariipukset, sanoo arkeologi Mauri Kiudsoo Tallinnan yliopistosta.

Ne ovat todiste kauppatiestä, joka johti Suomenlahden yli Skandinaviasta Novgorodiin ja takaisin. Samanlaisia löytöjä on tehty niin Novgorodista kuin Pohjois-Ruotsista, jossa kauppamiehet kävivät ostamassa turkiksia.

Kahdessa riipuksessa on jäljitelty Novgorodin ruhtinaan Jaroslav Viisaan hopeakolikoita, muissa on toisella puolella Pyhä Yrjänä ja toisella varjagipäällikkö Rurikin kolmikärkinen keihäs.

Pantiiko vakko piiloon ryöstäjiltä?

Münsterissa Saksassa lyöty lantti puolestaan on osoitus siitä, ettei vakkaa haudattu ainakaan ennen vuotta 1075. Lounais-Virosta on aiemmin löytynyt muitakin tuolta ajalta peräisin olevia kolikoita maahan kaivettuina.

– Tämänhetkisten tutkimustulosten perusteella voimme olettaa, että Kõuen kaikki viime vuosina löytyneet seitsemän aarrekätköä ovat samalta ajalta, vuodelta 1100. Silloin tälle alueelle tehtiin jokin tavallista suurempi hävitysretki, arvioi arkeologi Kiudsoo.

Kolikoissa ratkaisi hopean paino, nimellistä arvoa ei ollut.

Ensimmäinen, saviruukussa kuopattu hopeakoru- ja kolikkokätkö Kõuesta löytyi vuonna 2013. Kiudsoo sanoi tuolloin, että korut olivat paikallista tekoa. Kolikot sen sijaan olivat tulleet laajalta alueelta, osa aina Arabiasta asti.

Kolikoilla ei ollut omistajalleen nykyisen kaltaista raha-arvoa. Merkitystä oli hopean painolla. Vastineeksi annettiin ehkä raudan haluttua raaka-ainetta, suomalmia, jota Pohjois-Virossa on paljon, Kiudsoo kertoi Eesti Päevaleht (siirryt toiseen palveluun) -lehdelle.

Seuraavana vuonna samoilla seuduilla tehtiin peräti 200 hopeakolikon löytö. Siitä on video uutisportaali Delfin sivulla (siirryt toiseen palveluun).

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kathy Griffin

Koomikko Kathy Griffin roikotti kuvassa Trumpin päätä ja menetti kaikki työnsä – nyt hän elää uransa parasta aikaa

Linnan juhlat

"Se oli todellinen läheltä piti -tilanne"

Valtakunnan ykköskoiran Lennun henkilääkärin kutsu Linnan juhliin meni väärään osoitteeseen

Sote-uudistus

Kokoomuksen sotevahti Risikko pyytää malttia: Jos kaikki ulkoistukset toteutuvat, sote-järjestelmästä tulee sekava

Avioliittoon vihkiminen

Homoparin vihkinyt pappi aikoo viedä varoituksensa oikeuteen

"Tuomiokapitulin päätös oli täysin mielivaltainen ja väärä"