Superyllätys: Naisvaltaisille aloille vaaditaan erillistä palkankorotusta – "Useita prosentteja lähivuosina"

Työnantajapuoli hämmästelee palkansaajien avausta. Jättiliitto JHL vaatii erillistä nais- ja matalapalkkaerää mahdollisten yleisten palkankorotusten päälle.

samapalkkaisuus
Lapset leikkivät varhaiskasvatuspäivänä.
Miia Roivainen / Yle

Pitkään tavoitellun Suomen mallin notkahdettua työmarkkinakentässä on alettu valmistautua syksyn liittokierroksiin. Naisvaltaisia aloja edustava Julkisten ja hyvinvointialojen liitto eli JHL vaatii erillistä naisvaltaisia aloja koskevaa palkankorotusta.

Naiskorotuksen tason on haarukoitu olevan useita prosentteja lähivuosien aikana.

– Pitää saada ihan erillinen erä tämän yleisen korotuksen päälle. Naisvaltaisia aloja on kuritettu ja nyt on pidettävä huolta siitä, että ostovoima pysyy hyvänä naisvaltaisilla aloilla, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.

– Korotuksen olisi oltava useita prosentteja lähivuosien aikana.

Kuntatyönantaja: Kilpailukykysopimuksessa sovitusta pidetään kiinni

Työnantajapuoli hämmästelee palkansaajien avausta. Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoo, että kilpailukykysopimuksessa sovitusta pidetään kiinni.

– Haluan korostaa, että kilpailukykysopimuksessa kaikki osapuolet hyväksyivät sen, että neuvotteluilla tuetaan Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, työllisyyttä ja tuottavuutta sekä julkisen talouden kehitystä. Sen takia meillä ei taida olla varaa siihen, että kustannustaso nousee liian korkeaksi, Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoo.

Palkansaajapuolen esitys on periaatteiltaan täysin päinvastainen kuin pitkään valmisteltu Suomen malli. Kuluvalla viikolla notkahtaneen Suomen mallin tavoite on ollut se, että Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeät vientialat asettaisivat ylärajan suomalaisten palkankorotuksille.

JHL: Samapalkkaisuus ei ole edennyt nykyisen hallituksen aikana

Myrsky työmarkkinakentässä alkoi velloa välittömästi sen jälkeen, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) imoitti irtisanovansa keskusjärjestösopimukset.

Palkansaajapuolella naiskorotusta perustellaan maan hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen kolmikantaisesti sopimalla samapalkkaisuusohjelmalla sekä julkisen sektorin kilpailukykysopimuksessa menettämillä lomarahan leikkauksilla.

– Me haemme vientialojen tasoista kustannusta eli palkankorotusta ja siihen lisäksi haluamme ihan hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti edistää samapalkkaisuutta, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että syksyn neuvottelupöydässä on hyvä sopia myös siitä, miten samapalkkaisuutta edistetään ja varata siihen riittävä rahoitus.

– Samapalkkaisuus ei ole edennyt nykyisen hallituksen aikana oikealla tavalla.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen tyrmää esityksen ja sanoo, ettei erillistä tasa-arvo erää olla kirjaamassa.

JHL on julkisella ja hyvinvointipalvelusektorilla työskentelevien ammattiliitto. Liittoon kuulu noin 230 000 jäsentä ja se SAK:n jäsen. JHL:n jäsenet työskentelevät muun muassa valtion, kuntien, seurakuntien, liikelaitosten ja julkiselle sektorille palveluja tuottavien yritysten ja yhteisöjen palveluksessa. Jäsenistä 70 prosenttia on naisia.