Hyppää sisältöön

Moskeijat kiinni, eroon EU:sta – Keitä ovat Geert Wildersin kannattajat?

Kirjeenvaihtajamme kävi Hollannin populistijohtajan kotiseudulla selvittämässä, miksi joka viides vapaamielisinä tunnetuista alankomaalaisista aikoo äänestää Vapauspuoluetta.

Geert Wilders (PVV) Spijkenissessä 18. helmikuuta 2017. Kuva: Koen van Weel / EPA

**VENLO **Pellon laidassa kaupungin reunalla seisoo ison omakotitalon näköinen rakennus, joka osoittautuu lähempää tarkastellen kaupungin vuokrataloksi. Talossa on muutama soluhuone. Asukkaat vaikuttavat olevan työelämän ulkopuolella.

Olemme tulleet tapaamaan entistä kuorma-autonkuljettajaa Ferry Taxia. Hän valittaa naapurihuoneessa asuvasta maahanmuuttajasta, joka ei hänen mukaansa joudu maksamaan vuokraa, vaikka Tax itse maksaa. Asukas itse ei ole paikalla, joten emme voi varmistaa pitääkö väite paikkansa.

– Äänestän Geert Wildersiä. Hän on ainoa rehellinen ehdokas, joka tietää mitä kansa ajattelee, Tax sanoo.

Ferry Tax asuu Venlon kaupungissa. Kuva: Thierry Borday / Yle

Hollannissa pidetään parlamenttivaalit 15. maaliskuuta, ja Wildersin johtama oikeistopopulistinen Vapauspuolue on ollut kyselyiden mukaan maan suosituin pitkin kevättä.

Jopa joka viides hollantilainen ilmoittaa aikovansa äänestää Wildersin puoluetta, joka ajaa rajojen sulkemista turvapaikanhakijoilta, moskeijoiden kieltämistä ja Alankomaiden eroa Euroopan unionista.

Paikoin lähes kolmannes kannattaa Wildersiä

Limburgin maakunnassa sijaitseva Venlo on Wildersin kotikaupunki. Näillä seuduilla hänen kannatuksensa on liki 30 prosenttia.

– Islam ei ole uskonto, vaan ideologia. He haluavat pakottaa omat arvonsa muille, Tax sanoo.

Lause on Wildersiä liki sanasta sanaan. Kaksi päivää myöhemmin ehdokas itse kehottaa kampanja-avauksessaan katsomaan maita, "joissa islamilainen ideologia on jo hallitseva".

Venlon läpi kulkee Maasjoki. Kun jokea seuraa noin 60 kilometriä yläjuoksuun päin eli etelään, päätyy EU:n rahaliiton kehtona tunnettuun Maastrichtin kaupunkiin. On ironista, että seutukunnan suosituin politiikko ajaa EU:n perustajavaltion Alankomaiden eroa unionista.

Joen itäpuolella Maastrichtissa sijaitsee sievä hollantilaistyyppinen rivitalolähiö, jossa kadut ovat siistejä ja istutukset ojennuksessa. Toos Haegmans toivottaa tervetulleeksi ja keittää kahvit.

Maastrichtissa asuva Toos Haegmans kannattaa Geert Wildersin Vapauspuoluetta. Kuva: Thierry Bordau / Yle

Haegmans on sairaseläkkeellä oleva lastentarhanopettaja, joka jäi leskeksi kolme vuotta sitten. Hänen keittiönsä on viimeisen päälle järjestyksessä, toisin kuin venlolaisen vuokratalon yhteiskeittiö. Molemmissa kuitenkin kannatetaan Vapauspuoluetta.

Sekä maahanmuuttoa että hallitusta vastustetaan

– Wilders haluaa huolehtia omasta väestään. Mutta kukaan ei halua hallitukseen hänen kanssaan, koska hän sanoo, että ensin oma perhe, sitten vasta naapurit, Haegmans sanoo.

Haegmansille juuri maahanmuuttokysymys on päällimmäinen syy äänestää Vapauspuoluetta. Hän ihmettelee, miksi pakolaisille tarjotaan esimerkiksi ilmaisia terveyspalveluita, kun hollantilaiset joutuvat maksamaan 350 euron omavastuun vuodessa.

Toos Haegmansille Wildersin kannattaminen on myös protesti nykyhallitusta vastaan. Hänelle populistijohtaja Geert Wilders on eräänlainen unohdetun kansan sankari.

– Hallitus lupaa yhteiskunnan heikoimmille yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, ja he tarttuvat tähän toivoon. Vaalien jälkeen lupaukset kuitenkin unohdetaan, Haegmans sanoo.

Maasjoki yhdistää Limburgin suurimmat kaupungit Maastrichtin ja Venlon. Kuva: Thierry Bordau / Yle

Valtaapitävien vastainen protesti onkin keskeinen syy Wildersin suosiolle Limburgissa, sanoo apulaisprofessori Nico Baakman Maastrichtin yliopistolla, Maasjoen toisella puolella.

– Yksi perustelu on, että eliitti on pettänyt kansan, Baakman sanoo.

– Alankomaita hallitaan lännestä. Limburgilaiset tuntevat, että heitä käytetään hyväksi, eikä heihin kiinnitetä huomiota, Baakman sanoo.

Wilders käy kampanjaa Twitterissä ja Facebookissa

Apulaisprofessori ei usko, että Wildersin suosio olisi merkki laajemmasta islamin tai EU:n vastaisesta liikehdinnästä ainakaan Limburgissa.

– Joka puolella on rajoja. Maakunnan asukkaat käyvät Belgiassa ja Saksassa ilman ongelmia. Täältä ei juurikaan löydy muslimeita. Todellinen syy on poliittisen eliitin vastustaminen, Baakman sanoo.

Tutkija arvioi, että suosion toinen selitys on Wildersin kampanjataktiikka: Hän ei kampanjoi paljoa julkisesti ja antaa niukasti haastatteluita. Vähäinen kampanjointi tosin johtuu osittain siitä, että ehdokas on jatkuvassa poliisivartiossa uhkausten takia, mikä tekee julkisten tilaisuuksien järjestämisestä hankalaa. Toisaalta Wilders on aktiivinen sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä ja Facebookissa.

Apulaisprofessori Nico Baakman Maastrichtin yliopistosta. Kuva: Thierry Bordau / Yle

– Se näyttäisi toimivan, Baakman sanoo.

Kannattajien puheiden perusteella vaikuttaakin siltä, että Wildersin viesti on mennyt perille suoraan, ilman faktantarkistusta tai toimittajien kriittisiä kysymyksiä. Toos Haegmans ja Ferry Tax toistavat väitteitä, joista osa ei pidä paikkaansa.

Maahanmuutosta liikkuu myös paljon vääriä tietoja

Esimerkiksi Taxin mielestä EU:sta pitäisi erota, koska unioni pakottaa ottamaan vastaan pakolaisia. Todellisuudessa maahanmuuttopolitiikka on kuitenkin jäsenmaiden oman toimivallan piirissä, lukuunottamatta EU-kansalaisia ja niitä 1575 turvapaikanhakijaa, jotka Alankomaat on ottanut vastaan suoraan Kreikasta ja Italiasta unionissa sovitun siirtomekanismin kautta.

Haegmans taas sanoo, että Hollannin valtio kustantaa turvapaikanhakijoille ja pakolaisille vuosittain kahden viikon lomamatkan kotimaahan, mikä ei ole totta. Taxin mukaan turvapaikanhakijoille jaetaan vuokra-asuntoja jonon ohi, vaikka kantaväestö joutuu odottamaan niitä vuosia.

Geert Wilders Kuva: Bart Maat / EPA

Geert Wilders on iloinnut Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltain presidentiksi, ja lainannut häneltä iskulauseita. Wildersin kannatuksessa näyttäisi olevan samoja tekijöitä kuin Trumpin suosion takana: "Kansan" ja "eliitin" vastakkainasettelu ja kansallismielisyys.

Loppuun saakka rinnastus ei kuitenkaan toimi: Vaikka Wilders voittaisi vaalit, hän ei voi päästä vastaavaan asemaan kuin Trump presidenttinä. Vaalien voittaja tarvitsee tuekseen hallituskumppaneita, eikä Alankomaiden merkittävimmistä puolueista yksikään ole vielä ilmoittanut olevansa halukas yhteistyöhön Wildersin kanssa.