Seitsemän vuotta säästökuuria – "Missä se kehitys on?" kysyy kreikkalainen

Tilastojen mukaan Kreikan taloussyöksy on oikeamassa. Kirjeenvaihtajamme kyseli Ateenassa, näkyykö siellä merkkejä paremmasta.

Kreikka
Mielenosoittajat vastustivat uusia säästötoimia Ateenassa kommunistisen puolueen järjestämässä kulkueessa 21. helmikuuta.
Mielenosoittajat vastustivat uusia säästötoimia Ateenassa kommunistisen puolueen järjestämässä kulkueessa 21. helmikuuta.Simela Pantzartzi / EPA

ATEENA Kreikan kommunistinen puolue osoittaa mieltään Ateenassa. Kadulla on tuhansia ihmisiä, liput liehuvat ja iskulauseet kaikuvat kun kulkue suuntaa kohti Syntagma-aukiota ja Kreikan parlamenttia.

– En näe itselleni oikein tulevaisuutta. Mutta yritän löytää jotain, sanoo työtön 23-vuotias opettaja Martina Koye.

– Palkkojamme ja oikeuksiamme aiotaan nyt taas leikata. Tämä on jo neljäs kerta, sanoo Ilias Tsiboukakis.

Työtön opettaja Martina Koye osoitti mieltään Ateenassa Kreikan hallitusta vastaan 21. helmikuuta.
Työtön opettaja Martina Koye osoitti mieltään Ateenassa Kreikan hallitusta vastaan 21. helmikuuta.Jorne van Damme / Yle

Mielenosoitusta edeltävänä päivänä Kreikka ja sen lainoittajat ovat Brysselissä sopineet, että neuvotteluita lainaohjelman seuraavasta vaiheesta voidaan jatkaa. Marssijoita huolettaa, millaisia myönnytyksiä valtiovarainministeri Eugenis Tsakalotos on luvannut lainoittajille.

Kreikan vasemmistolainen päähallituspuolue Syriza on luvannut, että se ei aio suostua enää uusiin veronkorotuksiin tai menoleikkauksiin. Kreikka on seitsemän viime vuoden aikana sopeuttanut julkista talouttaan 70 miljardin euron arvosta. Summa on noin kolmasosa Kreikan bruttokansantuotteesta.

Pientä ravintolaa Ateenassa pyörittävä Kostas Chatziandreau äänesti Syrizaa viime vaaleissa, muttei aio äänestää enää.

– Olemme hyvin pettyneitä, koska he myivät meille toivoa, eikä toivoa tullutkaan, Chatziandreu sanoo.

Mainosmyyjänä työskennellyt mies menetti työpaikkansa talouskriisin seurauksena seitsemän vuotta sitten. Potkuja seurasi masennus ja ylipaino. Vatsalaukun pienennysleikkauksen jälkeen Chatziandreu sai itsetuntonsa takaisin ja perusti ravintolan.

Kostas Chatziandreau pyörittää pientä ravintolaa Ateenassa.
Kostas Chatziandreau pyörittää yksin pientä ravintolaa Ateenassa.Jorne van Damme / Yle

Yrittäjä elää kädestä suuhun. Taloustilanne ei vakuuta.

– Kun puhun ihmisten kanssa jotka tulevat tänne, ystävieni ja perheeni kanssa, kaikilla on vaikeaa. Missä se kehitys on? Chatziandreu sanoo.

Tilastojen mukaan kehitystä pitäisi kuitenkin olla näkyvissä. Kreikan työttömyysprosentti on laskenut 27,5:stä 23,4:ään. Vuonna 2016 talous kasvoi hieman, ja kuluvalle vuodelle EU-komissio ennustaa 2,7 prosentin kasvua.

Kreikan hallituksen ja Syrizan ongelma on, että vaikka seitsemän vuoden syöksykierre näyttäisikin olevan oikeamassa, kansalaisten arjessa parannusta ei näy. Syriza puolustautuu sillä, että asiat olisivat vielä huonommin jos konservatiivinen Uusi demokratia -puolue olisi vallassa.

– Kansa on väsynyt seitsemän vuotta jatkuneisiin leikkauksiin. Kansa on pettynyttä. Mutta jos katsotaan lukuja, ne todistavat että todellisuudessa asiat eivät enää mene huonompaan suuntaan, sanoo sosiaaliministeri Theano Fotiou toimistossaan Ateenan keskustassa.

Kreikan sosiaaliministeri Theano Fotiou esittelee pankkikorttia, jollaisen avulla kreikkalaisille jaetaan toimeentulotukea. Kortti otettiin käyttöön vasemmistolaisen Syriza-puolueen valtakaudella.
Kreikan sosiaaliministeri Theano Fotiou esittelee pankkikorttia, jollaisen avulla kreikkalaisille jaetaan toimeentulotukea. Kortti otettiin käyttöön vasemmistolaisen Syriza-puolueen valtakaudella. Jorne van Damme / Yle

Hän kertaa Syrizan saavutuksia vallassa: puolue on tuonut kansalle minimitoimeentulon. Köyhimmät saavat nyt 1 200 kilowattituntia sähköä vuodessa ilmaiseksi. Syriza neuvotteli lainoittajien vaatiman budjettiylijäämän alhaisemmaksi.

– Jos vanha valta olisi jatkunut, Kreikan olisi pitänyt maksaa 20 miljardia euroa enemmän, Fotiou sanoo.

Toimiston seinällä on ministerin lastenlasten piirustuksia ja julisteita. Fotiou toimi arkkitehtina ennen kuin Syriza valitsi hänet ministeriksi. Jos puolue putoaa vallasta, hän aikoo palata suunnittelemaan taloja.

Kansaa hallituksen selitykset eivät näyttäisi vakuuttavan. Syrizan kannatus putosi viime mittauksessa 19 prosenttiin, kun opposition Uutta demokratiaa ilmoittaa kannattavansa 36 prosenttia kreikkalaisista. Jos vaalit järjestettäisiin nyt, Aleksis Tsipras joutuisi luopumaan pääministerin tehtävästä.

Toimittaja Dimitris Chatzinikolas on seurannut työkseen Kreikan politiikkaa vuodesta 1988. Hän arvioi, että Syriza pyrkii jatkamaan hallituksessa, vaikka puolueessa on toisenlaisiakin näkemyksiä.

– Useat Tsiprasin neuvonantajat sanovat hänelle, että hänen pitäisi erota ja antaa (Uuden demokratian puheenjohtajan Kyriakos) Mitsotakisin hoitaa hommat. Heidän mielestään Tsipras voi vedota siihen, että lainoittajat eivät ole antaneet periksi. Ja sen jälkeen hän voisi tehdä paluun voittajana myöhemmin, Chatzinikolas sanoo.

Toimittaja Dimitris Chatzinikolas on kirjoittanut Kreikan politiikasta vuodesta 1988.
Toimittaja Dimitris Chatzinikolas on kirjoittanut Kreikan politiikasta vuodesta 1988.Jorne van Damme / Yle

– Tsipras yritti muuttaa asioita, muttei onnistunut siinä. Mutta häntä arvostetaan jatkossa siitä, että hän edes yritti, Chatzinikolas arvioi.

Pääministeri muistetaan etenkin kesän 2015 tapahtumasarjasta. Hän järjesti kansanäänestyksen seuraavan hätälainan ehdoista, kehotti kansaa torjumaan sen, ja lopulta hyväksyi tiukat ehdot ei-puolen voitosta huolimatta.

Illalla lähdemme Ateenan kupeeseen Pireukseen etsimään väkeä, joka on maksanut kovimman hinnan Kreikan talouskriisistä. Seuraamme Silta-järjestön vapaaehtoisia, jotka jakelevat ruokaa ja lämmintä juotavaa kodittomille.

Silta-järjestön vapaaehtoiset auttavat kodittomia Ateenassa ja Pireuksessa, jonka kadulta löytyi asunnoton äiti kolmen lapsensa kanssa.
Silta-järjestön vapaaehtoiset auttavat kodittomia Ateenassa ja Pireuksessa, jonka kadulta löytyi asunnoton äiti kolmen lapsensa kanssa.Jorne van Damme / Yle

Viime vuonna julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 47 prosenttia Ateenan seudun kodittomista joutui kadulle työpaikan menettämisen seurauksena. Kolme neljästä oli jäänyt kodittomaksi talouskriisin eli viimeisen viiden vuoden aikana.

Vapaaehtoisryhmän vetäjä Stella Kyrgetsou ei ole havainnut, että kodittomien määrä olisi vähentynyt.

– Näemme uusia ihmisiä joka viikko, Kyrgetsou sanoo.

Hänen mukaansa valtaosa kodittomista on tavallisia ihmisiä.

– Heillä on ollut työ, perhe, ystäviä, mutta sitten he ovat menettäneet kaiken, Kyrgetsou sanoo.

Seinän kokoisen vaatemainoksen alta löydämme neljä asunnotonta. Alexia oli ennen kadulle joutumistaan töissä lentokentällä, Giannis on tehnyt merimiehen töitä. Yömajaan heitä ei jostain syystä ole otettu.

– He sanovat, että siellä on täyttä, että sänkyjä ei ole vapaana. Toisinaan he antavat ruokaa, Giannis sanoo.

Ateenan kaupunki tarjoaa yömajojen lisäksi ruokaa 26 000 ihmiselle, joista valtaosa on köyhiä muttei asunnottomia. Kaupunki huolehtii myös isosta joukosta turvapaikanhakijoita, jotka jäivät jumiin Kreikkaan sen jälkeen kun reitti keskiseen Eurooppaan pantiin tukkoon.

– Mutta meidän on luotava työpaikkoja, ja siinä on se ongelma, sanoo pormestari Georgios Kaminis.

Kaminis valittiin toiselle kaudelleen 2014, jolloin hän voitti vaalissa Syrizan ehdokkaan. Kaminisin mielestä Kreikka tarvitsisi hallituksen, joka suhtautuu myönteisemmin yrityksiin.

Ateenan pormestari Georgios Kaminis.
Ateenan pormestari Georgios Kaminis.Jorne van Damme / Yle

– Ongelmana on byrokratia ja kaikkialla läsnäoleva valtio. Se on yksi syy siihen, että meillä on näitä ongelmia, hän sanoo.

Tällä viikolla Kreikan lainoittajien eli Kansainvälisen valuuttarahaston, Euroopan keskuspankin, EU-komission ja Euroopan vakausmekanismin edustajat palaavat Ateenaan jatkamaan jälleen kerran neuvotteluita siitä, millä ehdoilla Kreikalle myönnetään sen kolmannen hätälainaohjelman seuraava erä.

Neuvotteluissa punnitaan Syrizan lupaus, että seitsemän vuoden vyönkiristys on nyt ohi, eikä uusia leikkauksia tule. Puolue on luvannut, että jokainen mahdollinen leikkaus tai veronkorotus kompensoidaan palauttamalla vastaava määrä rahaa kreikkalaisille jotakin toista kautta.

Jos lainoittajat eivät myönny tähän, edessä voi olla jälleen uusi kreikkalaisen sekasorron kesä. Kreikka tarvitsee 7,2 miljardia euroa vanhojen velkojensa hoitoon heinäkuussa.