Nuasjärven sulfaattivyöhyke kasvanut – pohjavirtaus vie Terrafamen vettä väärään suuntaan

Terrafamen purkuputken lähistöllä on yli 1 000 hehtaarin kokoinen sulfaattipitoinen vyöhyke. Pitoisuudet täyttävät kuitenkin talousveden laatukriteerit.

Terrafame
Terrafamen purkuputken kyltti.
Nuasjärven rannalla sijaitseva kyltti, joka kertoo missä Terrafamen purkuputki sijaitsee.Jarmo Nuotio / Yle

Sotkamon Nuasjärveen on kehittynyt odotettua suurempi sulfaattipitoinen kerrostuma monimetalliyhtiö Terrafamen purkuputken poistopään ympärille.

GTK:n tammi−helmikuun vaihteessa tekemissä mittauksissa havaittiin, että kemiallisesti kerrostuneen alueen pinta-ala on kasvanut yli 1200 hehtaarin laajuiseksi ja ulottuu noin 6–7 metrin syvyydestä pohjaan asti. Kemiallisesta kerrostuneisuudesta huolimatta syvänteissä on happea.

– Vedet eivät ole sekoittuneet niin hyvin, mitä on odotettu. Viime talvena sulfaattipitoisuutta oli vain muutamien lähisyvänteiden alusvesissä, nyt purkuputken ympäristössä on odotettua suurempi vaikutusalue, kertoo Kainuun ely-keskuksen johtava ympäristöasiantuntija Soile Backnäs.

GTK:n tutkimuksien mukaan sulfaattipitoisenvyöhykkeen laajuus johtuu muun muassa purkuputken lähistöllä olevista pohjavirtauksista. Sulfaattia kulkeutuu merkittävästi kaakon suuntaan Petäjäniemen edustalle, missä on havaittu suurimmat pitoisuudet.

– Positiivisempaa olisi, jos purkuvesi kulkeutuisi pohjoiseen ja luoteeseen, Rehjan selälle, ja poistuisi purkuputken lähialueilta. Nyt se kulkeutuu myös itään ja kaakkoon, mikä on negatiivinen asia.

Selvitämme nyt, millainen yhteisvaikutus sulfaattipitoisuudella ja sääolosuhteilla voi olla kevätkiertoon.

Soile Backnäs

Veden metallipitoisuudet ovat kuitenkin pieniä. Myös sulfaattipitoisuudet täyttävät talousveden laatukriteerit, joten vedenlaadulla ei ole vaikutusta ranta-alueiden kaivojen veden laatuun, järviveden käyttöön pesu- tai löylyvetenä tai järven virkistyskäyttöön.

– On hyvä, että tiedämme ajantasaisen tilanteen Nuasjärvellä ja että tutkimuksia on tehty kattavasti. Hyvää on myös se, että happea on edelleen syvänteissä, Backnäs sanoo.

Kainuun ely-keskus tilasi Geologian tutkimuskeskukselta (GTK) tutkimuksen, jossa kartoitettiin Terrafamen purkuputkesta johdettujen käsiteltyjen jätevesien leviämistä ja syvänteiden vedenlaatua Nuasjärvessä loka- ja marraskuussa 2016. Tutkimuksia jatkettiin tammikuun lopussa tämänhetkisen tilanteen selvittämiseksi.

Miten käy kevätkierron?

Saatujen tutkimustuloksien perusteella Kainuun ELY-keskus on käynnistänyt GTK:n ja SYKE:n kanssa yhteisrahoitteisen hankkeen, jossa selvitetään Terrafamen purkuvesien leviämistä ja käyttäytymistä sekä mallinnetaan kerrostuneisuuden kehittymistä.

– Viime keväänä sääolosuhteiden vuoksi kevätkierto jäi vaillinaiseksi muutamissa purkuputken lähisyvänteissä. Tänä vuonna sulfaattipitoisuus muodostaa riskin, että kevätkierto jää jälleen vaillinaiseksi, sillä nyt sulfaattia on laajemmalla alueella paksumpi vyöhyke kuin aikaisemmin. Selvitämme nyt, millainen yhteisvaikutus sulfaattipitoisuudella ja sääolosuhteilla voi olla kevätkiertoon, Backnäs mainitsee.

Positiivisempaa olisi, jos purkuvesi kulkeutuisi pohjoiseen ja luoteeseen, Rehjan selälle, ja poistuisi purkuputken lähialueilta.

Soile Backnäs

Kevätkierron aikana pinta- ja pohjavedet sekoittuvat, jolloin happea siirtyy myös järven pohjalle. Liian sulfaattipitoinen vesi on niin tiheää, että se estää kevätkierron syntymisen.

Terrafame on purkanut kaivosvesiä purkuputken kautta ympäristöluvan mukaisesti. Vuoden 2016 aikana purkuputken kautta Nuasjärveen johdetun käsitellyn jäteveden sulfaattikuorma oli 13 641,15 tonnia luparajan ollessa 15 000 tonnia sulfaattia.

Purkuputken vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja arvioidaan vesienhallinnan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, joka Terrafamella on käynnissä. Kainuun ELY-keskus on pyytänyt Terrafamelta selvitystä yhtiön näkemyksestä purkuputken kuormituksen leviämisestä ja vesistövaikutuksista Nuasjärvessä suhteessa ympäristöluvassa arvioituihin vaikutuksiin.