Peikonlehdistä tuli pula – takavuosien suosikkikasvilla hurja kysyntä

Suomessa sykähdyttävät nyt erityisesti vuosikymmenten takaa tutut viherkasvit. Kookkaita peikonlehtiä menisi kaupaksi enemmän kuin kasvia saadaan myyntiin.

Kotimaa
Peikonlehti
Heli Kaski / Yle

Viherkasvit villitsevät tällä hetkellä varsinkin keski-ikäisiä, mutta myös nuorempaa polvea, joka muistaa tietyt lajit 1970- ja 1980-lukujen mummoloistaan.

Suureen suosioon, trendilajeiksi ovat nousseet anopinkieli, fiikus, kilpipiilea, kultaköynnös, klusia, lyyraviikuna, peikonlehti, palmu- ja viirivehka, saniainen, kaktukset ja mehikasvit.

Nostalgia poikii kiinnostusta lapsuudesta tuttuihin juttuihin. Puutarha-alan ammattilaisten mukaan ilmiö on näkynyt jo pitempään kesäkukissa ainakin pionibuumina.

Ylen Aamu-tv:ssä vieraillut hortonomi Outi Tynys kiteytti hiljattain, että viherkasvivillitystä selittää osaltaan ihmisen ikuinen kaipuu vihreään.

Jyväskyläläisen puutarhamyymälä Viherladian puutarhuri Janne Reijonen kertoo, että valikoimat ovat laajentuneet ja kasvit käyvät kaupaksi.

Puutarhamyymäläketju Plantagenin Jyväskylän myyntivastaava, puutarhuri Sanna Kines on samoilla linjoilla. Hän toteaa, että alkuvuodesta on yleensä aika rauhallista, mutta tänä vuonna myynti on ollut vuodenaikaan nähden vilkasta.

Peikonlehti lipaston päällä.
Peikonlehti nauttii valosta, muttei suorasta auringonpaahteesta.Annika Rantanen / Yle

Esimerkiksi peikonlehti on paikoin niin suosittu, että kysyntä ylittää tarjonnan. Sitä ei ehditä kasvattaa ulkomaisilla viljelmillä kysynnän tahdissa.

Kines toteaa asiakkaiden soittelevan kuormien tulosta ja olevan suunnilleen peikonlehtiä saapumispäivinä ovella vastassa.

– Sitä on ollut Suomessa iät ja ajat, mutta se elää uutta tulemistaan. Kiinnostus on niin kovaa, että myydään eioota. Varsinkin isoista peikonlehdistä on pulaa. Se tuntuu olevan toimittajalta koko ajan loppu, luonnehtii Kines.

Pientä peikonlehteä saadaan paremmin, mutta iso tuntuu olevan toimittajalta koko ajan loppu.

Puutarhuri Sanna Kines

Ketjun Suomen tuotteista ja valikoimasta vastaava Sonja Furer vahvistaa peikonlehden maanlaajuisen kovan kysynnän. Hän toteaa sen olleen trendikasvi viime vuodesta alkaen.

Ihmiset hankkivat nyt muutenkin kasveja, jotka antavat pienet kastelu-unohdukset anteeksi ja pärjäävät varjoisemmissakin paikoissa.

– Mitä lehdissä näkyy, niin niistä tulee kysyntää. Vielä ei näy peikonlehtibuumille laantumisen merkkejä. Uskon, että laji pysyy vielä jonkin aikaa pinnalla. Trendikkäitä ovat nyt yleensäkin ilmaapuhdistavat ja helppohoitoiset viherkasvit, luettelee Furer.

Kasviammattilaiset ovat hyvin perillä siitä, että ihmiset poimivat ideoita ja hakevat inspiraatiota netistä. Tietyistä lajeista tulee sitten lehtien, blogien ja sosiaalisen median kautta nopeasti hittejä. Tätä reittiä on levinnyt myös amppeli-innostus.

Klusia roikkuu amppelissa.
Klusia eli valefiikus viihtyy sekin amppelissa.Heli Kaski / Yle

Amppeleihin nostetaan sellaisiakin kasveja, jotka eivät varsinaisesti riipu tai roiku. Näin haetaan mummolasta tutuille kasveille uudenlaista ilmettä. Viherkasvi saa olla reilusti huoneen huutomerkki ja katseenvangitsija.

Vanhoista, tutuista viherkasveista tulee ajoittain muotivillityksiä, mutta kukkamaailma kaipaa kaiken aikaa myös uusia tuulia.

Puutarhamyymälöiden sisäänostajat metsästävät esimerkiksi Hollannin suuresta kukkahuutokaupasta kuluttajille jatkuvasti uusia houkutuksia.

– Kasviala, kuten muukin kauppa, elää tietyllä tavalla uutuuksilla. Aina pitää olla jotain uutta näyttää ja esillä, sanoo Reijonen.

Viherkasvit tarvitsevat kuten ihminenkin suht tasaiset olot – riittävästi ruokaa ja riittävästi lämpöä.

Puutarhuri Janna Reijonen

Aloittelevan viherpeukalon kannattaa hankinnoissaan kääntyä konkareiden puoleen.

Puutarhurit painottavat, että kun kasvuympäristön valo-olot, lämpötila sekä omat kyvyt hoitotoimiin ovat selvillä, niin sopiva kasvi löytyy jokaiselle.

– Me opastetaan ja neuvotaan. Kynnys kannattaa pitää matalana, sillä tietoa kyllä löytyy, siitä ei jää kiinni. Tarvitaan uskallusta kokeilla helpommista ja itselle sopivimmista alkaen ja sitä kautta oppia lisää, kuvailee Reijonen.

Fiikus.
Fiikuskaan ei pidä liiasta kastelusta, mutta korkea ilmankosteus on tämän lajin mieleen.Heli Kaski / Yle

Juuri tähän aikaan vuodesta niin konkarit kuin aloittelijatkin saavat upottaa taas sormensa multaan. Käsillä on viherkasvien keväthuollon aika.

Puutarhuri Reijonen vinkkaa, että isoilla viherkasveilla jo pelkkä pintamullan vaihto auttaa.

– Jos kasvi on liian ahtaassa ruukussa, selvästi kärsii ja kasvu on hiipunut, niin se on syytä istuttaa uudelleen tai vähintään vaihtaa pintamulta.

Mullanvaihto- ja uudelleenistuspuuhissa ruukun koko valitaan niin, että se on pääsääntöisesti vain muutaman sentin edellistä astiaa suurempi. Juuristoltaan arat kasvit saattavat saada turhan suuressa ruukussa liian paljon vettä kerrallaan.

– Liian suuressa ruukussa niillä menee myös kohtuuttoman paljon aikaa siihen, että ne kasvattavat juuret läpikotaisin uuteen multaan. Tällöin lehtien ja versojen kasvu häiriintyy, Reijonen opastaa.

Peikonlehti ja kultaköynnös ikkunalaudalla.
Alkujaan trooppisten olojen kultaköynnös viihtyy mainiosti Suomen oloissa huonekasvina.Annika Rantanen / Yle

Kasvien huonovointisuuden syy on asiantuntijan mielestä usein liikakastelu. Varsinkin talvella, kun valon määrä on vähäinen kasvi kuluttaa vähemmän vettä.

– Altakastelu antaa kiireiselle vapauksia. Luonnossakin sade kastelee pintamaan ja kasvi ottaa lisäksi vettä syvemmältä maasta käyttöönsä. Altakasteluruukussa kasvi kasvattaa juuret vesitilaan.

Peikonlehti voi elää kymmeniä vuosia, eikä sitä edes joka vuosi tarvitse istuttaa uuteen ruukkuun.

Puutarhuri Janne Reijonen

Ruukun vaihdossa pitää välttää liian rajuja otteita.

– Kyse on kasvin kannalta elintärkeistä osista. Vanhasta ruukusta kasvi otetaan pois varovasti ja kuolleet tai mädäntyneet juuret poistetaan, mutta ei lähdetä hirveästi mylläämään juuristoa ja lehdissä sama juttu, toimitaan niitä säästäen.

Viirivehka.
Viirivehka sopii ammattilaisten mielestä hyvin aloittelevalle viherpeukalolle.Annika Rantanen / Yle

Sopivissa olosuhteissa, oikeankokoisessa ruukussa ja hyvällä hoidolla viherkasvi on pitkäaikainen ilo.

– Esimerkiksi peikonlehti voi elää kymmeniä vuosia, eikä sitä tarvitse edes joka vuosi istuttaa uuteen ruukkuun. Ääriolosuhteita on syytä välttää. Viherkasvit tarvitsevat, kuten ihminenkin, suht tasaiset olot – riittävästi ruokaa ja riittävästi lämpöä, niin kymmeniä vuosia voi mennä hyvin, summaa puutarhuri Janne Reijonen.