Enemmistö suomalaisista: Nuoret koulutukseen tai harjoitteluun vaikka pakolla

Ylen kyselyssä varsinkin naiset kannattivat pakollista jatkokoulutusta tai työharjoittelua heti peruskoulun jälkeen.

nuoret
Monna Järvinen.
Helsinkiläinen Monna Järvinen pääsi opiskelemaan kauneudenhoitoalaa. Monnalle se oli selkeä ykköstoive.Jaani Lampinen / Yle

Suomalaisia huolettaa nuorten tulevaisuus. Enemmistö suomalaisista olisi valmis velvoittamaan nuoret pakolliseen jatkokoulutukseen tai työharjoitteluun heti peruskoulun jälkeen, tarvittaessa lain voimalla. Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä ajatusta tuki täysin tai osittain 70 prosenttia vastanneista.

Grafiikassa kysytään seuraavasti: "Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: nuoret pitäisi velvoittaa jatko-opintoihin tai työharjoitteluun heti peruskoulun jälkeen tarvittaessa vaikka lailla?" 23 prosenttia on täysin samaa mieltä, 47 prosenttia jokseenkin samaa mieltä, 19 prosenttia jokseenkin eri mieltä ja 8 prosenttia täysin eri mieltä. 2 prosenttia ei osaa sanoa mielipidettään.
Yle Uutisgrafiikka

Naiset kannattivat ehdotusta miehiä useammin. Hallituspuolueiden ja kristillisdemokraattien kannattajat suhtautuivat siihen myönteisemmin kuin vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat.

"Kaikki ainakin tekisivät jotain"

Pakollinen opiskelu tai harjoittelu saa kannatusta myös Stadin ammattiopistossa kauneudenhoitoalaa opiskelevilta nuorilta.

– Se saisi nuoria opiskelemaan ja pois kotoa, eikä vain jäätäisi yksin. Mielestäni se olisi tosi hyvä idea, 16-vuotias Aino Kruus pohtii.

– Kun laki pakottaisi, niin kaikki ainakin tekisivät jotain. Ettei kukaan syrjäytyisi ja jäisi sohvan pohjalle kotiin, 17-vuotias Monna Järvinen sanoo.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria tutkiva erikoistutkija Sanna Aaltonen Nuorisotutkimusseurasta puolestaan pitää pakkoa ongelmallisena ainakin nykyisessa koulutusjärjestelmässä.

– Osalle nuorista tällainen velvoittavuus tarkoittaisi vain pakkoa ja sitä, että heidät yritettäisiin väkisin puskea muottiin.

– Iso päätös siitä, mihin koulutukseen haluaa, olisi silti olemassa. Se olisi edelleen tosi vaikea, Sanna Aaltonen sanoo.

Suurin osa nuorista hakee jatkokoulutukseen

Kauneudenhoitoalaa Stadin ammattiopistossa opiskeleva Monna Järvinen on onnekas, sillä alasta haaveilevia on enemmän kuin opiskelupaikkoja.

– En olisi halunnut minnekään muualle, Monna Järvinen sanoo.

Kaikille mielekäs opiskelupaikka ei aukene tai omalta tuntuvaa alaa ei välttämättä löydy heti. Jatko-opintoihin jättää kuitenkin hakematta vain todella harva peruskoulun yhdeksännen luokan päättävistä, vuonna 2014 vain puolitoista prosenttia.

Nuorisotutkija Sanna Aaltosen mielestä nuoria pitäisi pakon sijaan tukea ja ohjata paremmin jo esimerkiksi peruskoulun aikana. Siihen tarvittaisiin lisää resursseja.

– Kun puhutaan velvollisuuksien lisäämisestä, pitäisi puhua myös oikeuksista. Nuorilla pitäisi olla oikeus laadukkaaseen opetukseen ja riittävään tukeen ja ohjaukseen, Sanna Aaltonen sanoo.

"Nuoret kyllä tietävät, että pitäisi hankkia koulutus"

Tällä hetkellä nuorisotakuu lupaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työtä tai opiskelupaikan kolmessa kuukaudessa. Viime vuosina on aika ajoin nostettu esiin myös oppivelvollisuuden pidentäminen. Sekään ei toisi nuorisotutkijan mielestä ratkaisua koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle putoamiseen.

– Nuoret kyllä tietävät, että pitäisi hankkia koulutus, jos haluaa päästä elämässä eteenpäin. Se ei onnistu ilman jatkokoulutusta. En tiedä, mitä lain velvoittavuus toisi siihen lisää, Sanna Aaltonen sanoo.

Yle Uutisluokan Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastasi tuhat suomalaista 13.–21. helmikuuta. Vastaajat olivat 15–79-vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.