Ylen kysely: keskipohjalaiset kirkkoherrat eivät vihi tai siunaa samaa sukupuolta olevia

Yli puolet kyselyyn vastanneista kirkkoherroista on kuitenkin valmis rukoilemaan sateenkaariparien puolesta.

avioliitot
Tummaan pukuun pukeutunut mies pujottaa toisen sormen mieheen vihkisormusta.
YLE

Keskipohjalaiskirkoissa ei nähdä samaa sukupuolta olevien vihkimisiä ainakaan vielä.

Yle Kokkolan kyselyyn vastanneet kirkkoherrat eivät ole valmiita vihkimisiin tai siunauksiin, vaikka maallinen avioliittolaki 1.3.2017 lähtien salliikin samaa sukupuolta olevien avioliitot.

Kysely lähetettiin kymmenelle kirkkoherralle, joista seitsemän vastasi.

Kirkon opit perusteluina

Keskipohjalaispapit perustavat kielteisen vihkimiskantansa piispainkokouksen selontekoon elokuulta 2016. Siinä todetaan, ettei lakimuutos muuta kirkon oppia avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona.

Avioliittolain muutos ei muuta kirkon oppia avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona. Lakimuutos ei myöskään vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Avioliittoon vihkimisestä evankelis-luterilaisessa kirkossa määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa, ja näiden mukaan papin tulee vihkiminen toimittaa. Tämä koskee myös avioliittoon siunaamista. Piispainkokouksen selonteko, elokuu 2016

Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Jouni Sirviö kiteyttää kantoja:

– En vihi, enkä siunaa samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Tuen papistoa tähän samaan. Olen pappisvalassani sitoutunut noudattamaan kirkkomme järjestystä. Toimiessamme näin meillä on kirkkomme ja piispamme tuki. Kirkkojärjestyksen muutokset päätetään kirkolliskokouksessa.

Perhon seurakunnan vt. kirkkoherra Hannu Vapaavuori ei näe asiaa täysin kiveen hakattuna:

– Tulen pyydettäessä vihkimään viimeistään sitten, kun asiasta on kirkon sisällä sovittu. En sulje kuitenkaan kokonaan pois sitä, ettenkö voisi tehdä sitä aikaisemminkin, varsinkin jos se osoittautuu "maallisen" lain mukaisesti mahdolliseksi: Tämä ilmeisesti tullaan joissain oikeusasteissa puntaroimaan. Silloinkin omalta osaltani se riippuu tilanteesta.

Sallivaa kantaansa Perhon vt. kirkkoherra perustelee näin:

– Katson, että nykytietämyksen valossa ei ole perusteita asettaa pariskuntia eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, ovatko he samaa vai eri sukupuolta. Kielteistä kantaa perustellaan yleensä Raamatulla. Raamatusta löytyvät kyllä hyvät perustelut myös myönteiselle käsitykselle.

Moni rukoilisi parien puolesta

Keskipohjalaisista kirkkoherroista suurin osa on valmis kuitenkin rukoilemaan siviilivihkimyksen saaneiden homoparien puolesta. Myönteisen kannan ottaneet viittaavat kirkon ohjeistukseen: piispainkokouksen selonteko (siirryt toiseen palveluun) vuodelta 2016 sekä Oulun piispa Samuel Salmen kirje (siirryt toiseen palveluun) (10.2.2017).

Selonteon mukaan pappi tai seurakunnan muu työntekijä voi rukoilla maistraatissa avioliiton solmineiden puolesta ja kanssa soveltaen piispainkokouksen helmikuussa 2011 antamaa pastoraalista ohjetta vapaamuotoisesta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan. Piispa voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita tai muulla tavoin ohjeistaa hiippakuntansa pappeja. Piispainkokouksen selonteko, elokuu 2016

Piispainkokouksen selonteossa on myös maininta siitä, että siviilivihityn parin avioliiton puolesta voidaan seurakunnassa rukoilla päiväjumalanpalveluksessa sen mukaan, mikä on paikallinen tapa. Useimmat keskipohjalaiset kirkkoherrat tulkitsevat niin, että parien puolesta voidaan rukoilla.

Lohtajan vt. kirkkoherra Sakari Typpö ottaa tähän varauksen. Hän ei itse rukoilisi sateenkaariparien puolesta, mutta tunnistaa, että siviilivihityllä parilla on oikeus ja mahdollisuus pyytää puolestaan rukoiltavan.

– Paikallinen tapa tarkoittaa, että seurakunnassa tapauskohtaisesti ratkaistaan miten toimitaan tilanteessa, jossa tällainen pyyntö tulisi.

Kaustisen kirkkoherra Veli-Pekka Harju taas on myönteisellä kannalla:

– Kyllä. Rukous on paikallaan, yksi monien tärkeiden esirukousaiheiden joukossa. Ohjeistuksen rukouksen toteutukseen papisto on saanut hiippakunnan piispalta.

Kokkolan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Per Stenberg kertoo, että seurakunnassa ei ole vielä otettu kantaa rukoilemiseen.

"Kirkossa rukoushetki"

Kirkkoherrat tulkitsivat Ylen kysymyksiä seurakunnan tilojen käytöstä eri tavoin.

Kokkolan seurakunnassa kirkkoherra ja seurakuntaneuvosto yhdessä päättävät tilojen käytöstä.

– Esimerkiksi kirkossa voidaan viettää rukoushetki ja seurakuntasalissa juhla. Juhlia varten tiloja voidaan käyttää voimassa olevien ohjeistusten ja käytäntöjen mukaisesti, toteaa Jouni Sirviö.

Perhossa vt. kirkkoherra Hannu Vapaavuori olisi valmis antamaan kirkoksi vihityn tilan samaa sukupuolta olevien vihkimiseen (jos pari löytää vihkimiseen halukkaan papin), tosin tilojen käytöstä päättävät kirkkoherra ja kirkko- tai seurakuntaneuvosto yhdessä.

Kaustisella sateenkaariparit voivat viettää hääjuhlaa esimerkiksi seurakuntataloissa tai leirikeskuksessa. Sen sijaan samaa sukupuolta oleva pari ei saisi Kaustisellakaan käyttää kirkoksi vihittyä rakennusta vihkikirkkona, vaikka löytäisivätkin toimitukseen suostuvaisen papin.

Kannuksen kirkkoherra Erkki Huuki:

– Seurakunnan sakraalitilat annetaan sellaiseen käyttöön, joka sopii tilanteeseen. Muita seurakunnan tiloja vuokrataan käyttöön ja tilojen käyttö edellyttää tietyn ohjeistuksen noudattamista.