Finnfundin vetäytyminen hondurasilaisesta voimalahankkeesta kesken – Alkuperäiskansoja puolustavat aktivistit epäluuloisia

Finnfund päätti yhdessä hollantilaisen kehitysrahoituspankin FMO:n kanssa jo viime keväänä vetäytyä hondurasilaisesta Agua Zarca -vesivoimalahankkeesta. Vastuullista irtautumista koskeva selvitystyö on yhä kesken.

Honduras
Agua Zarcan pato.
Kiistellyn Agua Zarcan vesivoimalan rakennustyöt ovat seisahduksissa.Finnfund

Rahoittajat päättivät vetäytyä vesivoimalahankkeesta, kun paikallisten lenca-intiaanien vastustus voimistui ja intiaanien oikeuksia puolustavan COPINH-järjestön johtaja, Berta Cáceres, murhattiin kodissaan maaliskuun alussa. Intiaanien mukaan vesivoimalahankkeeseen myytyjen maiden omistusoikeutta ei oltu selvitetty kunnolla, ja hankkeen vastustajia oli peloteltu.

Finnfundin rahoittama, viime syyskuussa julkaistu selvitys totesi, että kaikkia alkuperäiskansojen ryhmiä olisi pitänyt kuulla ennen voimalahankkeeseen ryhtymistä. Hankken rahoittajien olisi pitänyt varmistaa, että kiistoja yhteisöjen kanssa sovitellaan, mutta ne pääsivät sen sijaan kärjistymään väkivaltaisiksi.

Nyt laaditaan uutta selvitystä. Finnfundin, FMO:n sekä Keskiamerikkalaisen Talouden Integraation pankin (CABEI) palkkaama selvitysmies, argentiinalainen Juan Dumas on vieraillut Hondurasissa tapaamassa osapuolia jo useita kertoja. Häneltä odotetaan raporttia siitä, miten rahoittajat voisivat vetäytyä vesivoimalahankkeesta ilman, että vetäytyminen lisää jännitteitä ja vahingoittaa alueen asukkaiden etua.

– Se tuntuu vitkuttelulta. COPINH-järjestön edustajat kävivät täällä Suomessa vajaa vuosi sitten, protestoimassa ja kertomassa, millaisen väkivaltaisen tilanteen vesivoimalahanke on synnyttänyt. Väkivalta jatkuu, eivätkä selvitykset ole huomioineet ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansojen oikeuksia, sanoo vesivoimalahankkeen vuoksi kootun kansalaisaktivistien asiantuntijaryhmän edustaja Meri Mononen-Matias.

Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi on samaa mieltä, että irtautumisprosessi on vienyt aikaa:

– Meistäkin se on kestänyt liian kauan, meistä riippumattomista syistä. Toivomme että prosessiin saadaan lisää vauhtia. Mutta tärkeintä on kuitenkin, että paikallisia kuullaan, ja irtautumisemme projektista ei aiheuta yllättäviä kielteisiä vaikutuksia.

Jos suomalaiset ja hollantilaiset lähtevät, tuleeko tilalle joku?

Finnfund oli alunperin päättänyt rahoittaa Länsi-Hondurasiin, Gualcarque-joelle rakennettavaa Agua Zarca-vesivoimalaa viidellä miljoonalla eurolla. Kaksi miljoonaa ehdittiin jo käyttää. Hollantilaisten rahoitusosuus on kolminkertainen.

Paikallinen rakennuttaja, voimalayhtiö Desarrollos Energéticos (DESA) saattaa hankkia uusia rahoittajia suomalaisten ja hollantilaisten tilalle. Sitä koskevia päätöksiä eivät eurooppalaiset rahoittajat voi sanella.

Toimitusjohtaja Kangasniemi vakuuttaa, että Finnfund ei ainakaan aio jatkaa:

– Me emme hae takaporttia sille, että pääsisimme jatkamaan hanketta.

Mitään erityistä aikataulua Dumasin selvitykselle ei ole asetettu, se ottaa oman aikansa. Mutta vasta selvityksen jälkeen aloitetaan mahdolliset hankkeen vastustajien ja kannattajien sovintoneuvottelut sekä rahoittajien ja rakennuttajayhtiön väliset neuvottelut.

– Me yhdymme COPINH:n vaatimuksiin: sieltä pitää lähteä välittömästi, eikä hanketta saa myydä eteenpäin. Tuemme riippumattoman ihmisoikeustutkimuksen tekemistä, luettelee Meri Mononen-Matias.

Mitä otetaan opiksi?

Kangasniemi kertoo, että ihmisoikeusselvityksien tekoa pyritään parantamaan ja kehittämään koko ajan Finnfundissa, ja tästäkin hankkeesta on otettu opiksi.

Meri Mononen-Matias haluaa Finnfundilta pidemmälle meneviä uudistuksia, muun muassa riippumattoman asiantuntijalautakunnan perustamista arvioimaan hankkeiden ihmisoikeusvaikutuksia.

– Nyt on ensisijaisen tärkeää, että prosesseissa aletaan jatkossa huomioida tarkemmin alkuperäiskansojen oikeudet, ja erityisesti maaoikeudet. Finnfundin toimintasääntöihin kuuluu olennaisesti ihmisoikeuksien huomioiminen, eikä niin nyt tapahdu, arvostelee Meri Mononen-Matias.

Finnfund tarjoaa investointilainoja yksityisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfundin omistavat valtio (93,4%), Finnvera ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Hankkeilla tulee olla myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa.