Koe uusi yle.fi

Abeilla yhä enemmän tukitoimia kirjoituksissa – ”Erityistarpeet tunnistetaan aiempaa paremmin”

Kokelaiden erityisjärjestelyt ovat lisääntyneet vuodesta 2009 lähtien. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan kehityksestä ei ole syytä olla huolissaan.

Kotimaa
Tikkurilan lukion abiturientti Mira Kontio koulun kirjastossa 14.2.2017.
Tikkurilan lukion abiturientti Mira Kontio saa ylioppilaskirjoituksiin pidennetyn koeajan ja isokirjaimisen koepaperin lukihäiriön vuoksi.Ilkka Klemola / Yle

Ylioppilaskirjoitusten kirjalliset kokeet jatkuvat äidinkielen esseekokeella maanantaina. Osa kokelaista saa kokeen tekemiseen erityisjärjestelyjä, kuten tavallista pidemmän koeajan, erillisen tilan, tai isommat kirjaimet koepaperiin. Yksi heistä on vantaalainen Mira Kontio, jolle on myönnetty tukitoimia lukihäiriön vuoksi.

– Pidennetty koeaika auttaa tosi paljon, koska olen niin hidas lukemaan. Isot kirjaimet koepaperissa taas auttavat siihen, että keskittyminen saattaa pysyä paremmin, kuvaa Tikkurilan lukiota käyvä Kontio.

Kokelaiden erityisjärjestelyt ovat lisääntyneet vuodesta 2009 lähtien. Saadakseen erityisjärjestelyn ylioppilaskirjoituksiin kokelaan tulee tehdä hakemus, jonka ylioppilastutkintolautakunta käsittelee.

Esimerkiksi viime syksynä erityisjärjestelyhakemuksia tehtiin pelkästään lukihäiriön perusteella 1 220 kappaletta, mikä on yli kaksinkertainen määrä seitsemän vuoden takaiseen verrattuna. Myös sairauden tai vamman perusteella erityisjärjestelyjä haetaan yhä enemmän.

Tilastografiikka

"Ei mitään hälyttävää"

Ylioppilastutkintolautakunnassa hakemusten lisääntyminen on noteerattu, mutta pääsihteerin mukaan syytä huoleen ei ole.

– Määrät eivät ole kasvaneet mitenkään hälyttävissä määrin. Enemmän olisin huolissani tilanteesta, jossa jonkun tietyn sairauden omaava kokelas ei voisi osallistua tutkintoon sen takia, ettei tällaisia järjestelyjä olisi, sanoo Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä.

Vähähyyppä näkee, että hakemusten lisääntymiseen on kaksi selkeää syytä.

– Yksi selkeä syy on varmaan se, että lautakunta on aika aktiivisesti tiedottanut siitä, että ylioppilastutkinnossa on mahdollista huomioida tällaiset asiat. Toinen asia on varmaan se, että lukihäiriödiagnoosi tunnistetaan paljon paremmin nykyään ja lukioissa on erityisopettajat, jotka ammattilaisena havaitsevat tällaisia asioita.

Muutama vuosi sitten Ylioppilastutkintolautakunta päätti, että lukihäiriötapauksessa erityisjärjestelyt eivät enää vaadi erikoislääkärin lausuntoa. Tämä muutos on Vähähyypän mukaan myös lisännyt hakemusmääriä.

Nykykäytännön mukaan erityisjärjestelyhakemusta varten tarvitaan lausunto lukihäiriöstä ja sen vaikeusasteesta. Lausunnon antaa lukihäiriöön perehtynyt erityisopettaja, lukihäiriöön perehtynyt psykologi tai lukihäiriöön perehtynyt puheterapeutti.

Lausuntoon tarvitaan myös vähintään kahden eri aineryhmän opettajan huomiot kokelaan suoriutumisesta.

Myös arvosanahyvitykset lisääntyneet

Myös niin sanotun arvosanahyvityksen saa yhä useampi kokelas. Arvosanahyvitys voidaan myöntää, jos kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste. Tällaisia perusteita ovat esimerkiksi lukihäiriö, sairaus, vamma, vaikea elämäntilanne, tai vieraskielisyys.

Kun vuonna 2010 arvosanahyvitystä haettiin lukihäiriön perusteella 4 142 kertaa, niin vuonna 2015 arvosanahyvitystä haettiin 6 195 kertaa. Sairauden, vamman tai vaikean elämäntilanteen vuoksi haetut arvosanahyvitykset ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Hakemuksia tehdään vuosittain reilu 2 000 kappaletta.

Vähähyyppä sanoo, että vieraskielisten ylioppilaskokelaiden määrä on lisääntynyt, mikä näkyy myös arvosanahyvityksissä. Kun vuonna 2009 arvosanahyvityshakemuksia varten käsiteltiin 1 154 vieraskielisyysselvitystä, niin vuonna 2015 selvityksiä käsiteltiin 2 196 kappaletta.

Läheskään kaikki hakemukset eivät johda arvosanan korotukseen. Sitä ei tilastoida, kuinka moni kokelas lopulta saa arvosanahyvityksen.

Tilastografiikka
Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon.

Ylioppilastutkintolautakunnan Vähähyyppä vakuuttaa, että erityisjärjestelyjä tai arvosanahyvityksen saanut kokelas ei pääse urakasta yhtään muita helpommalla.

– Erityisjärjestelyjä saavat kokelaat tekevät täsmälleen samat kokeet, heidät arvostellaan täsmälleen samoilla perusteilla. Sensorit eivät tiedä lääkärintodistuksista eikä erityisjärjestelypäätöksistä yhtään mitään. He ovat täysin samoilla viivoilla muiden kanssa.

Mitä muut ajattelevat?

Tikkurilan lukion abiturientti Mira Kontio koulun kirjastossa.
Mira Kontio on ylioppilaskirjoituksissa saamiinsa erityisjärjestelyihin tyytyväinen. Ilkka Klemola / Yle

Abiturientti Mira Kontio on tyytyväinen saamiinsa tukitoimiin ylioppilaskirjoituksissa. Esimerkiksi lisäaika tulee tarpeen erityisesti äidinkielessä.

– Se olisi stressaavaa, jos minulla ei olisi pidempää koeaikaa. Silloin keskittyisin vaan siihen, että aika loppuu kesken. Esimerkiksi äidinkielessä minulla saattaa olla kovat paineet, koska siinä kirjoitus on niin tarkkaa, ja minulle tulee myös kirjoitusvirheitä.

Kontio sanoo kohtaavansa välillä ennakkoluuloja lukihäiriötä ja erityisjärjestelyjä kohtaan, mutta ei anna niiden vaikuttaa.

– Välillä mietin, että uskallanko käyttää esimerkiksi isokirjaimista koepapereita, koska muilla ei ole sitä, ja muut kiinnittävät siihen huomiota. Mutta olen ihan sujut tämän lukihäiriön kanssa, enkä ota itseeni, jos joku kommentoi erityisjärjestelyjä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Onnettomuudet

Rakenteet romahtivat kesken joulukonsertin Vaasassa – seitsemän sairaalaan

Lähdesuoja

HS: Poliisi teki kotietsinnän Viestikoekeskuksesta kirjoittaneen toimittajan kotiin

Kotimaan uutiset

Sanoman hallitus pyysi HS:ltä selvitystä tiedustelu-uutisoinnista

Kansallisen turvallisuuden vaarantaminen

Asiantuntijat: Media teki tehtävänsä vuotouutisessa