Sitkeän tehtaan ihme: Suljettiin ja käynnistettiin uudestaan – nyt liki 200 työntekijää rikkoo ennätyksiä

Sunila oli Suomen ensimmäinen tehdas, jonka jo aloitettua lakkautusta ei koskaan viety loppuun.

paperiteollisuus
Sunilan logo
Sunilan sellutehdas pysähtyi keväällä 2009.YLE / Anna Huittinen

Sunilan sellutehdas kylpee talviauringon valossa. Ja mikäpä kylpiessä, sillä takana on upea vuosi: tehdas tuotti sellua yli 370 000 tonnia, enemmän kuin koskaan. Tuotantoennätys tehtiin myös sellun sivutuotteissa ligniinissä, mäntyöljyssä ja tärpätissä.

Taloudellisesti viime vuosi oli lähes 80-vuotiaan, nykyisin Stora Enson omistaman tehtaan historian toiseksi paras. Samaan aikaan koko konsernin tulos (siirryt toiseen palveluun) laski.

Sunilan tehtaanjohtajalla Olli-Pekka Reunasella on hymy herkässä.

– Meidän tuotannossamme ero aiempiin ennätyksiin on selvä. Myös työturvallisuuden osalta teimme ennätyksen, sillä viime vuonna meillä oli vain yksi työntekijän poissaoloon johtanut työtapaturma, Reunanen myhäilee.

Eikä siinä kaikki. Tavoitteet, jotka Reunanen tehtaalle vuonna 2012 asetti, ovat nyt kaikilta osin toteutuneet. Työntekijöiden sairauspoissaolot on saatu pienennettyä minimiin, tuotantotehokkuudesta ja laadusta kertovat mittarit maksimiin.

– Maailmassa ei ole vastaavaa tehdasta, joka olisi saanut aikaan tällaisia lukuja. Samaan aikaan kustannukset on pystytty pitämään kurissa, mikä on pienelle tehtaalle tärkeää.

Tie ei ole ollut helppo. Tehtaan tuotanto nimittäin pysäytettiin kokonaan seitsemän vuotta sitten. Sen taru oli hautajaisia vaille valmis.

Tehtaassa ei ollut yhtään ihmistä, joka olisi uskonut sen vielä pelastuvan.

Marko Kaitasuo

Tehdas kiinni

Elokuussa 2009 se tuli, pelätty uutinen. Stora Enso kertoi aikovansa lakkauttaa Kotkan Sunilan sellutehtaan, joka työllisti yli 200 ihmistä.

– Tehtaassa ei ollut silloin yhtään ihmistä, joka olisi uskonut sen vielä pelastuvan, muistaa tehtaan varapääluottamusmies Marko Kaitasuo.

Ilmoitus varmisti epäilyt, jotka olivat kiertäneet tehtaan väen keskuudessa jo pitkään. Tehtaan tuotanto oli pysäytetty ja työntekijät lomautettu jo neljä kuukautta aiemmin. He lähtivät töistä kotiin siinä uskossa, että lomautus kestäisi vain muutamia viikkoja.

Keväällä ilmoitettiin, että lomautukset jatkuvat. Silloin usko loppui.

Monet alkoivat etsiä uusia työpaikkoja. Yksi heistä oli isyysvapaalla ollut Jarkko Lääti.

– Keväällä oli aikaa katsella ja miettiä. Laitoin paperit öljynkäsittelylaitos Recoilille Haminan satamaan. Pääsin sinne ja lähdin, Lääti kertoo.

Hän ei arvannut, että palaisi vielä jonakin päivänä Sunilaan töihin.

YLE

Uskomaton tekstiviesti

Varapääluottamusmies Marko Kaitasuo meni marraskuussa 2009 yhtiön järjestämään tiedotustilaisuuteen. Hän oli varma siitä, että kyseessä olisi muodollisuus: vahvistus tehtaan lakkautuksesta.

Sitten tapahtuikin jotain Suomen tehdashistoriassa ainutlaatuista. Sama mies, joka kolme kuukautta aiemmin oli kertonut tehtaan lakkautusaikeista, ilmoitti, että tehtaan tuotanto voidaan käynnistää uudestaan.

Sitä ei ollut tapahtunut suomalaisissa pörssiyhtiöissä koskaan ennen. Hiukan vastaava tarina saatiin viime vuonna Ahvenanmaalta, kun Taffel-sipsitehdasta oltiin lakkauttamassa, mutta tuotantoa päätettiinkin lopulta jatkaa.

Sunila oli Suomen ensimmäinen tehdas, jonka jo aloitettua lakkautusta ei koskaan viety loppuun.

– Oli uskomatonta, että sieltä tultiin ulos sellaisen viestin kanssa. Se oli ennenaikainen joululahja, kun neuvottelut olivat ehtineet jo niin pitkälle, Kaitavuo sanoo.

Kun hän kertoi, että tehdas lähteekin uudestaan käyntiin, meinasi tipahtaa polvet alta.

Petri Vanhala

Myös Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala muistaa tuon aamun kirkkaasti.

– Stora Enson maajohtaja soitti ja kertoi, että hänellä on uutisia Sunilasta. Olin varma, että tehtaan tarina on nyt loppu. Kun hän kertoi, että tehdas lähteekin uudestaan käyntiin, meinasi tipahtaa polvet alta, Vanhala muistaa.

Varapääluottamus Marko Kaitasuo laittoi heti työntekijöille tekstiviestin: yt-neuvottelut ovat päättyneet, työntekijät kutsutaan mahdollisimman nopeasti töihin.

Julkisuudessa ei retosteltu

Paluu arkeen ei ollut helppo, sillä lakkautusuhka ei tehtaan käynnistymisestä huolimatta poistunut. Sellun hinta oli maailmanmarkkinoilla korkea ja dollarin kurssi hyvä, mutta siihen ei voinut tuudittautua. Stora Enso ilmoitti tarkastavansa tilanteen uudelleen puolen vuoden kuluttua.

Aika huonolta tuntuu, kun on velkaa ja muuta. Voi olla, että tehdas on sen puoli vuotta käynnissä ja loppuu sitten. (Automaattiasentaja Eero Hakola.)

Joka päivä tulee mieleen, että mitähän tekisi sitten isona, jos tästä joutuu lähtemään. (Prosessimies Kimmo Viskari.)

Sunilan tehtaan ennuste riippui markkinatilanteen kehittymisestä, puun hinnoista ja Venäjän puutulleista. Työntekijät päättivät kuitenkin tehdä kaikkensa tehtaan pelastamiseksi.

– Julkisuudessa emme hirveästi retostelleet, kun tapahtumat etenivät eri tavalla Kemijärvellä ja muillakin tehtailla, Kaitasuo toteaa.

Vuodesta 2006 lähtien Suomesta on lakkautettu kymmenkunta sellu- ja paperitehdasta. Kemijärven sellutehdas lakkautettiin vuonna 2008, ja sama kohtalo oli Tervasaaren ja Kaskisten sellutehtailla.

Tuhannet jäivät työttömiksi.

Jarkko Lääti
Jarkko Lääti lähti Sunilasta muihin töihin, kun tehdasta oltiin sulkemassa. Nyt hän on palannut takaisin.Marko Kaitasuo

Tehtaankäynnistyksen maailmanennätys

Sunilassa tuotanto käynnistettiin nopeasti. Kaikki säiliöt oli ennen tehtaan pysäytystä tyhjennetty, joten tilanne oli samanlainen kuin uutta tehdasta ajettaessa. Ensimmäiset sellupaalit tulivat ulos tehtaalta vain muutaman viikon kuluttua. Sähäkkää alkua kelpaa muistella vieläkin.

– Silloin puhuttiin, että se oli tehtaankäynnistyksen maailmanennätys. Joku näyttämisenhalu siinä oli. Halusimme näyttää, että osaamme tämän homman kun vain annetaan mahdollisuus, varapääluottamus Marko Kaitasuo sanoo.

Sellun hinta huiteli yli tuhannessa dollarissa per tonni – korkeammalla kuin koskaan. Vuonna 2010, jolloin tehtaan piti laittaa lappu luukulle, se tekikin ennätystuloksensa.

Sunila nosti auringon

Paperiliitossa Sunilan tarinaa pidetään ainutlaatuisena. Ei pelkästään siksi, että varmat hautajaiset peruttiin vaan myös siksi, että voittokulku on jatkunut näihin päiviin asti.

– Se ehdittiin jo sammuttaa ja nyt miehet ja naiset tekevät tuollaista tulosta. Vaikka väkeä on sen jälkeen vähennetty, se tekee silti tuotantoennätyksiä. Työmoraali on säilynyt kovana. Hieno tarina, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Vanhalan mukaan Sunilan uudelleenkäynnistäminen oli ensimmäinen merkki siitä, että auringonlaskun alana pidetty metsä- ja paperiteollisuus vielä voisi nousta ahdingosta.

– Sen jälkeen alkoi tapahtua paljon positiivisia asioita. Keihäänkärkenä investoinnit ja niistä päällimmäisenä tietysti Äänekoski.

Sellun valmistusta
Sellua valmistetaan.Antti Kolppo / Yle

MetsäGroupiin kuuluva Metsä Fibre ilmoitti keväällä 2014 investoivansa Äänekosken sellutehtaaseen yli miljardi euroa. Nyt Äänekoskella tehdään jo koeajoja, ja uuden biotuotetehtaan tuotannon on määrä alkaa myöhemmin tänä vuonna.

Sellu- ja paperiteollisuudessa pyyhkii nyt kokonaisuutena huomattavasti paremmin. Enää ei puhuta auringonlaskun alasta.

– Sellulla, kartongilla ja osalla paperituotteista on kysyntää. Toki vaikeasti kaupattavia tuotteitakin on, kun sähköinen viestintä ja digitalisaatio laskevat paperin kulutusta, sanoo Vanhala.

Jotain alan muutoksesta kertoo se, että Suomessa on toiminnassa enää yksi sanomalehtikone.

Ligniinistä lisää vauhtia

Sunilan vuosi 2012 oli heikko. Tehtaanjohtaja Reunanen tuijotti tulosta tuskaisena ja mietti päänsä puhki, miten tästä selvittäisiin.

Onneksi Stora Enso suunnitteli noihin aikoihin ligniinintuotannon aloittamista ja selvitti, mihin sellutehtaaseen kannattaisi investoida.

– Ligniiniä otetaan talteen mustalipeästä, joten sen laatu testattiin kaikilla Suomen sellutehtailla. Sunilassa mustalipeän laatu oli paras, ja sen vuoksi investointi osui tänne.

Sankaritarina sai jatkoa. Ligniinintuotanto alkoi Sunilassa vuonna 2013. Ligniinistä voidaan valmistaa esimerkiksi vanilliinia, etanolia ja ksylitolia. Materiaali on ympäristöystävällinen vaihtoehto myös eräille muoveille.

Tänä vuonna investointipäätöksiä on lupa odottaa lisää. Uusia avauksia odotetaan sellutehtaan sivutuotteista, joiden tuotannon jotkut kilpailijat ovat jo aloittaneet.

– Mahdollisia vaihtoehtoja ovat biokaasu, lannoitteet ja biopolttoaineet. Liukosellu on myös ollut esillä.

Sunilan sellusta suurin osa menee Stora Enson ulkopuolisille asiakkaille Keski-Eurooppaan. Sellua käytetään paperin ja kartongin valmistuksessa.

Sunilan tehtaan piippu alhaalta kuvattuna.YLE

Kerran lähteneet palasivat takaisin

Tehtaalla työskentelee nyt suunnilleen yhtä paljon väkeä kuin vuonna 2009. Kunnossapito on tosin ulkoistettu, minkä seurauksena noin 60 työntekijää siirtyi Stora Ensolta toisen yrityksen palvelukseen.

Ne, jotka aikanaan tehtaalta lähtivät, ovat palanneet takaisin Sunilaan. Myös Jarkko Lääti, jonka uusi työnantaja Recoil meni konkurssiin vuonna 2014.

– Stora Ensolta soitettiin minulle päin ja kerrottiin, että paikka oli auki. Kävi hyvä tuuri.

En enää pelkää, että työt lähtevät alta.

Jarkko Lääti

Kun Lääti palasi takaisin Sunilaan töihin voimalaitoksen käyttöpuolelle, vuosien takainen raskas tunnelma oli kadonnut.

– Nyt ilmapiiri on tosi hyvä. En enää pelkää, että työt lähtevät alta. Mitään ei pidä katua jälkeenpäin, mutta yhden asian tästä kaikesta opin. Tilanteet pitää aina katsoa loppuun asti, Lääti toteaa.

Olli-Pekka Reunanen on tehtaastaan ja sen työn jäljestä ylpeä.

– Olen kyllä erittäin ylpeä. Työ on merkinnyt minulle aina paljon. Elämässäni ei valitettavasti ole oikein muuta ollutkaan.