"Jos ei halua rokotetta, syytä harkita ammatin vaihtoa" – närää aiheuttanut tartuntatautilaki tuli voimaan

Uusi laki velvoittaa hoitajat ottamaan influenssarokotteen vuoden sisällä.

rokotteet
Kuvassa rokotetaan.
Susanna Wacklin / Yle

Uudella tartuntatautilailla (siirryt toiseen palveluun) pyritään kitkemään hoitoon liittyviä infektioita. Nyt tiukentuneet määräykset ulottuvat terveydenhuollon lisäksi sosiaalihuoltoon.

– Lailla pyritään ehkäisemään laitoksissa tapahtuvia tartuntoja potilaille, jotka ovat muista syistä sisällä laitoksissa. Sairaaloissa ja hoivalaitoksissa ihmiset ovat valmiiksi heikkoja, kertoo infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta.

Suomalainen toimi lakia valmistelleessa työryhmässä vuosina 2011–2015.

Rokotteiden tehoa epäillään

Uusi tartuntatautilaki edellyttää herkästi sairastuvien kanssa työskentelevän henkilökunnan ja opiskelijoiden rokottamista vuoden 2018 maaliskuusta alkaen. Riskiryhmään kuuluvat lain mukaan alle 1-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat sekä tiettyjä sairauksia sairastavat henkilöt.

Rokote kausi-influenssaan on otettava vuosittain. Tämä on tulkittu pakottavana ja on herättänyt närää työntekijöiden keskuudessa.

– Influenssarokotteen tehoa ei pidetä aina niin hyvänä riippuen, millainen viruskanta on liikkeellä, kertoo työympäristöasiantuntija Anna Kukka sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehystä.

Tehy ja SuPer suosittavat jäseniään ottamaan influenssarokotteen.

Lääkäreiden rokotuskattavuus vuonna 2015 oli 81 prosenttia ja hoitajien 58 prosenttia. Eksotessa noin 70 prosenttia henkilöstöstä ottaa influenssarokotteen.

Työntekijäkin potilaan asemassa

Eksoten infektioylilääkäri Pekka Suomalainen korjaa virheellistä käsitystä pakkorokotuksesta.

– Kyse ei ole pakosta, se on väärinkäsitys. Tämä on potilaiden parhaaksi. Tuskin kukaan meistä haluaa, että meitä tai omaisiamme hoitaa henkilö, jolla on influenssa tai vesirokko, Suomalainen sanoo.

Rokottamaton työntekijä saatetaan siirtää muihin tehtäviin.

– Jos terveydenhuollon ammattilainen ei halua ottaa rokotetta ilman lääketieteellistä perustetta, on syytä ehkä harkita ammatin vaihtoa. Kannattaa miettiä, onko terveydenhuolto olemassa potilaita vai työntekijöitä varten, hän jatkaa.

Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka kertoo jäsenistön huolen omista potilastiedoistaan.

– Ei ymmärretä, että terveydenhoidon ammattilainen on potilaan asemassa rokotetta saadessaan. Ja tieto rokotteen ottamisesta on salassa pidettävä terveystieto, Kukka muistuttaa.

Lisäksi laki edellyttää tuhkarokko- ja vesirokkorokotteet, mikäli hoitohenkilökunta ei näitä sairauksia ole sairastanut. Imeväisten kanssa työskenteleville annetaan rokote hinkuyskää vastaan.

Vuosi aikaa selventää käytäntöjä

Moni asia on vielä ratkaisematta vuoden siirtymäajan aikana. Tehy toivoo, että käytännöt saadaan siihen mennessä yhteneviksi eri työpaikoilla.

– Miten rokotusten ottamista seurataan? Jos onkin sairastanut jo influenssan, kenen toimesta ja kustannuksella mahdollisia vasta-aineita selvitellään? Millaisia todistuskäytäntöjä tähän liittyy? Kukka listaa.

– Miksei tiettyyn potilasryhmään kuuluvien omaisilta, jotka osallistuvat hoitoon, vaadita todistuksia rokotuksista?

Työpaikoilla ei tiedetä, mitä riskiryhmiä laki tarkalleen tarkoittaa. THL tekee tästä ohjeistusta.

Siirtymäaikana työnantaja saa käyttää rokottamattomia työntekijöitä, mutta vain erityisestä syystä.

Laki lisää lääkärin valtaa

Uusi tartuntatautilaki tuli voimaan 1. maaliskuuta. Se korvaa 30 vuotta vanhan lain, jota on ajan mittaa päivitetty.

Laissa tarkennetaan tapoja, joilla viranomaiset ja hoitohenkilökunta saavat entistä paremmin tietoja tautiepidemian selvittämiseksi. Tietojen hallintaa helpottavat erilaiset, väliaikaiset tautirekisterit.

Kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin valta kasvaa. Hän voi jatkossa päättää henkilön tai tavaran karanteenista tai eristämisestä. Näin ehkäistään yleisvaarallisen tartuntataudin (kuten tuberkuloosi ja kurkkumätä) leviämistä. Aiemmin päätöksen teki kunnan terveyslautakunta. Tähän on turvauduttu Suomessa harvoin.

Uusi etuus, tartuntatautipäiväraha korvaa päivärahan ja ansionmenetyskorvauksen. Tartuntataudeista vastaava lääkäri voi siis määrätä henkilön olemaan pois töistä esimerkiksi salmonellatartunnan vuoksi, ja ansionmenetystä korvataan vastedes vain yhdellä etuudella. Etuuden suuruus pysyys samana.

– Tämä on tavallaan normien purkua, infektioylilääkäri Pekka Suomalainen toteaa.

Lisätietoa uudesta tartuntatautilaista löytyy täältä sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta (siirryt toiseen palveluun).