247-senttinen Kainuun mies jätti jäljet: Hollannissa ooppera, Suomessa baari

Kymmenen maailman pisimmän ihmisen joukkoon kuuluu kolme suomalaismiestä, joiden sukujuuret johtavat Kainuuseen, jättiläisten maahan.

historia
Daniel Cajanus eli Pitkä Taneli
Paltamossa syntynyt Daniel Cajanus on päässyt Hollantilaisen oopperan aiheeksi.Kimmo Hiltunen Yle

KajaaniDaniel Cajanus, eli tuttavallisemmin Pitkä Taneli, oli kaikkien aikojen pisimpiä, tai mahdollisesti pisin suomalainen. Tämä Kainuun jättiläinen syntyi Paltamossa 1703 ja kuoli Hollannissa Haarlemissa 1749.

Cajanus hankki elantonsa kiertämällä Eurooppaa. Hän esitteli itseään käyttämällä lempinimiä "elävä kolossi", "ihmeellinen jättiläinen" ja "kristitty Goljat".

Pitkän Tanelin pituudeksi on mitattu 247,5 senttiä, mutta hänen pituutensa voi myös olla aivan jotain muuta. Pituuden mittaamisessa on käytetty vanhoja mittayksiköitä, joissa on melkoisia eroja. Tiedot Cajanuksen pituudesta vaihtelevat 230 sentistä aina 283 senttimetriin.

– Jos puhutaan Englannin jalasta tai Ruotsin jalasta, niissä saattaa olla parin sentin ero. Tällaisen henkilön kohdalla pituus voi vaihdella toistakymmentä senttiä. Jos hänen pituutensa oli 283 senttiä, niin hän olisi ihmiskunnan pisin mies. Tällä hetkellä tuota titteliä pitää amerikkalainen Robert Wadlow 272 senttimetrillä, kertoo Pitkästä Tanelista kirjaa parhaillaan kirjoittava professori Reijo Heikkinen.

Kimmo Hiltunen / Yle
Professori Reijo Heikkinen kirjoittaa parhaillaan kirjaa Pitkästä Tanelista.

Daniel Cajanus eli Paltamossa täysi-ikäisyyden kynnykselle saakka ja lähti tämän jälkeen kiertolaiseksi, jollaisena hän eli aina kuolemaansa saakka. Pitkä Taneli oli työteliäs mies, lahjakas ja hyvä esiintyjä. Hänen erilaisuuttaan ei kuitenkaan osattu arvostaa Paltamossa, joten silmissä poltti parempi elämä, menestyminen ja ehkä myös rikastuminen.

– Hän päätyi muun muassa Hollantiin, jossa hän hauskuutti kansaa erilaisilla taidoilla (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat). Hollannin Haarlemissa vaalitaan edelleen Cajanuksen perintöä. Sinne on perustettu tapahtuma ja erilaista kulttuuritoimintaa hänen ympärilleen, Paltamon kehitysjohtaja Anu Tervonen kertoo.

Monenlaista arvostusta

Arvostusta on monenlaista. Kajaanissa tunnetuin Daniel Cajanuksesta muistuttava paikka on paikallinen karaokekuppila. Hollannissa vajaat 300 vuotta sitten vaikuttanut Pitkä Taneli on päätynyt jopa oopperan (siirryt toiseen palveluun) (Cajanus-ooppera) aiheeksi. Moni suomalainen ei ole yltänyt vastaavaan.

Teatteriohjaaja Egon Forcen säveltämä ooppera Cajanus – Jättiläinen tulee ensi-iltaan Haarlemin suurkirkossa maaliskuun puolivälissä.

Tarjolla on neljä esitystä ja kaksi kenraaliharjoitusta. Suurkirkko kuuluu Kainuun jättiläisen historian (siirryt toiseen palveluun) (Kansallismuseo) merkittävimpiin paikkoihin. Kirkon pilariin on merkattu Cajanuksen pituus ja myöhemmin miehen ruumis haudattiin samaan kirkkoon, salaiseen paikkaan.

Tällaisen henkilön kohdalla pituus voi vaihdella toistakymmentä senttiä.

Reijo Heikkinen

Kainuussa on syntynyt muitakin pitkiä miehiä. Puolangalla syntyi vuonna 1886 heti vuodenvaihteen jälkeen Lauri Moilanen, jonka pituus vaihtelee eri lähteiden mukaan 236 senttimetristä aina 246 senttiin. Moilas-Laurin perhe muutti siirtolaisena Yhdysvaltoihin pojan ollessa 4-vuotias. Elämänsä aikana Moilanen teki töitä muun muassa sirkuksessa, kaivoksessa, saluunan baarimikkona ja ulosheittäjänä.

– Aika surullista on se, että nämä pitkät ihmiset ovat kuolleet aika nuoressa iässä. Moilas-Laurikin menehtyi alle kolmekymppisenä, Tervonen kertoo.

Myös Helsingissä syntyneellä Väinö Myllyrinteellä oli puoleksi kainuulaiset juuret, sillä hänen äitinsä Anna Maria Keränen syntyi Paltamossa. Myllyrinteen pituustiedot vaihtelevat 246 senttimetristä 251 senttiin. Myllyrinne oli poikkeuksellinen jättiläinen siinä mielessä, että hän eli harvinaisen vanhaksi ja kuoli Järvenpäässä 54-vuotiaana.

Tarua ja totta

Jutut Paltamon ja Oulujärven jättiläisistä ovat sekoitus tarua ja totuutta.

Kansanperinteessä on säilynyt monia tarinoita myös Paltamossa 1859 syntyneestä Talas-Eerasta eli Erik Karppisesta, joka ei pituudessa kasvanut edellä mainittujen miesten mittaiseksi. Talas-Eera oli 190-senttinen rauhallinen järkäle, joka painoi 150 kiloa. Sen ajan ihmisiin verrattuna hän oli isokokoinen ja toimi muun muassa Kajaanissa markkinapoliisina. Tässäkin tilanteessa kolikolla on toinenkin puoli.

– En tiedä onko tämä tarua vai totta, mutta tarinoiden mukaan Talas-Eeran vanhemmat velipuolet olisivat olleet Oulujärven merirosvoja 1860-luvulla, Paltamon kehitysjohtaja Anu Tervonen kertoo.

Pitkät ihmiset ovat kuolleet aika nuoressa iässä.

Anu Tervonen

Professori Reijo Heikkisen mukaan Daniel Cajanuksesta tekee kirjan kirjoittajalle ja tutkijalle mielenkiintoisen se, että hänestä on useita tarinoita, joista osa ei pidä ollenkaan paikkaansa.

– Minun pitää erottaa tarinat ja todellisuus toisistaan ja siksi tämä on hyvin mielenkiintoinen tapaus, Heikkinen sanoo.

Paltamon pitkistä miehistä, jättiläisistä, on ollut kertomuksia ja tarinoita 1600–luvulta lähtien. Tuolloin Paltamon rovastina oli Johannes Cajanus. Hän kertoi, että Sotkamon ja Ristijärven välillä sijaitsevaa Hiidenlinnaa olivat rakentamassa hiidet eli jättiläiset, jotka ovat tuttuja henkilöitä muun muassa Kalevalasta.

– Hän mainitsi tällaisina jättiläisinä Väinämöisen, Kalevan, Soinin ja Kihavaskoisen, eli 1600–luvulla on ilmeisesti ollut jo tällaisia kookkaita miehiä, Heikkinen kertoo.

Kimmo Hiltunen / Yle
Luonnollisen kokoinen Daniel Cajanuksen nukke löytyy kajaanilaisesta hotellista.

Paltamon jättiläisille löytyy myös lääketieteellinen selitys. Poikkeuksellisen pituuden takana on AIP-geenivirhe, joka aiheuttaa muun muassa jättikasvuisuutta. Tämän asian tiimoilta julkaistiin vuonna 2006 Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkimus, joka liittyy Paltamon alueen jättiläisiin.

– Tutkimuksen mukaan tällä alueella on pari sellaista sukua, joilla on tämä AIP-geenivirhe. Cajanuksen suku kuuluu mitä ilmeisimmin tähän ryhmään. Tänä päivänä ei tällaisia jättejä pääse kasvamaan, sillä lasten kasvua pystytään seuraamaan jo pienestä pitäen. Jos havaitaan liikakasvua, niin siihen voidaan puuttua lääkkeillä, sanoo Pitkästä Tanelista kirjaa parhaillaan kirjoittava kajaanilainen professori Reijo Heikkinen.