Vangit pääsevät tekemään teatteria ympäri Suomea

Rikosseuraamuslaitos teki kolmen vuoden sopimukset vankiloiden teatteri- ja kuvataidetoiminnasta.

kulttuuri
Seitsemän broidia Sörkän vankilasta.
Seitsemän broidia Sörkän vankilasta.Petri Tuhkanen

Teatteri- ja taidetoimintaa on järjestetty Suomen vankiloissa vuosi vuodelta enemmän. Tähän asti se on kuitenkin ollut enimmäkseen yksittäisten projektien varassa.

Lähivuosien ajan kulttuuritoimintaa voidaan järjestää vankiloissa systemaattisemmin ja pidemmällä tähtäimellä. Sitä on myös tasapuolisemmin saatavilla ympäri Suomea. Tähän asti kuvataideprojekteja on järjestetty lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomen alueella, teatteritoimintaa puolestaan Etelä-Suomessa.

Rikosseuraamuslaitos Rise on tänään torstaina solminut kolmen vuoden sopimuksen valtakunnallisesta vankilateatteritoiminnasta Taittuu (siirryt toiseen palveluun) ry:n kanssa ja kuvataidetoiminnasta Nurjapuoli (siirryt toiseen palveluun)ry:n kanssa. Sopimuksissa on optio kahden vuoden jatkokauteen.

Risen erityisasiantuntija Kati Sunimento on helpottunut siitä, että toiminta jatkuu ja muuttuu kattavammaksi.

– Säätiöiden ja muiden tahojen yksittäiset avustukset ovat olleet todella tärkeitä, ilman niitä ei olisi päästy tähän pisteeseen asti. Tähän asti on voitu kuitenkin tehdä vain yksittäisiä raapaisuja.

Sunimento painottaa, että säätiöiden, rahastojen ja ministeriön apua tarvitaan edelleen.

– Taidetoiminta rahoitetaan Risen omasta budjetista. Rahoitus on niukkaa, eikä sekä kuvataidetta että teatteria voida toteuttaa kaikkialla koko aikaa, mutta edes jossain määrin.

"Toiminta on hirveän voimaannuttavaa"

Vankilateatteritoiminta rantautui Suomeen aikoinaan vankilanjohtaja Kaisa Tammi-Moilasen aloitteesta. Sen pohjalta Vanajan vankilassa toteutettiin näytelmät Punahilkka ja Kuningas Lear.

Hyvien kokemusten vuoksi perustettiin Taittuu-yhdistys kehittämään toimintaa. Yhdistys toteutti kuusi vankilateatterituotantoa Rikosseuraamuslaitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuella pilottikokeilussa vuosina 2012–2015. Sen jälkeen Rise tilasi Taittuulta vielä yhden projektin. Sitten juristit puuttuivat asiaan: toiminnan jatkaminen edellytti kilpailutuskierrosta. Siinä meni melkein vuosi, Sunimento huokaa.

– Onneksi nämä kilpailutuksen voittaneet ovat molemmat yhdistyksiä, joilla on kokemusta vankiloissa työskentelystä. Ne ovat haastavia paikkoja, joissa toiminnan pitää olla todella innostavaa ja osallistavaa.

Risen Sunimento myöntää, että taidetoiminta ei tavoita kaikkia vankeja, mutta ei se ole tarkoituskaan. Kuvataideryhmään voidaan ottaa noin 12 vankia kerrallaan, teatteriporukkaan hieman vähemmän.

Molemmissa työmuodoissa tähdätään lopputulokseen, joka mahdollisuuksien mukaan esitetetään myös vankilan muurien ulkopuolella, on se sitten taidenäyttely tai ohjaajan kanssa yhdessä käsikirjoitettu näytelmä.

– Henkilökunnan kanssa yhdessä arvioidaan, keille vangeille toiminta sopisi. Sitten on alkuinfo, jossa osa jättäytyy pois. Ne jotka ovat mukana, ovat sitoutuneita ja heidän osallistumisellaan on koko yhteisöön myönteisiä heijastusvaikutuksia.

Taidetoiminnan vakiinnuttaminen on ollut Risen toiveissa jo pitkään. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuuritoiminta lisää merkittävästi (siirryt toiseen palveluun) vankien itsetuntoa, elämänhallintaa ja taitoa ilmaista tunteitaan – ominaisuuksia, jotka ovat varsinkin vapaudessa tarpeen, summaa Sunimento.

– Vankilateatteritoiminta on aloitettu vuonna 2008, ja nyt vasta ollaan siinä kohtaa, että merkitys ymmärretään. Todistamista on tarvittu todella paljon. Nyt tekeillä on myös Helsingin yliopiston tutkimus taidetoiminnan merkityksestä. Jo alustavat tulokset osoittavat, että toiminta on hirveän voimaannuttavaa. Ei pidä vähätellä sitä, miten paljon se vaikuttaa vankien itsekunnioitukseen.