"Tervan tuoksu herätti muistoja" – kun vanhasta puusuksesta tulikin haluttu

Lahden MM-kisoissa esiteltiin suksikokoelmaa MM-hiihtojen kisavieraille.

Tarinat ja ilmiöt
Erilaisia puusuksia
Meeri Niinistö / Yle

Puusukset alkavat olla niin vanha keksintö, että niiden suosio nostaa jälleen päätään. Retrosuksilla sekä hiihdetään että sisustetaan kotia.

Lahden torilla PuusuksiTeamina tunnettu kymenlaaksolainen hiihtoporukka esitteli suksikokoelmaansa MM-hiihtojen kisavieraille, ja kaupunkilaistenkin sukset tervattiin tarvittaessa.

Karhua, Lampista, Sisu-Ski:tä, Ylöstä – ja viininpunaiset Järviset ovat jopa kisojen kansainvälisten vieraiden mielessä.

– Ihmiset haluavat muistaa sen ajan, kun itsellään oli tuollaiset. Ja tervan tuoksu herätti muistoja. 1950–60 -luvut olivat myös sitä aikaa, kun Suomi hiihdettiin maailman kartalle, sanoo Antero Pöyhönen PuusuksiTeamista.

Pöyhösen mukaan ulkomaalaisetkin tulivat sanomaan, että Järvinen on hyvä suksi.

– Niitähän meni Kanadaan, Venäjälle, Keski-Eurooppaan, ja myynti oli ammattimaista. Oli menestystä, ja menestyksestä otettiin lehtikuvia ja ne televisioitiin, niin merkki tuli tutuksi. Puusuksea parhaimmillaan!

Puusuksen tervausta
Suksien tervausta Lahden torilla Meeri Niinistö / Yle

Seinälle tai umpihankeen

Muutama yrittäjä tekee Pöyhösen mukaan uusia puusuksia mittatilaustyönä esimerkiksi eränkävijöille. Hinnat pyörivät muutamissa sadoissa euroissa.

Netissä puusuksia myydään muutamilla kympeillä ja kirpputoreilla saattaa käydä vielä parempi tuuri.

– Kyllä yleensä kannattaa kainaloon ottaa. Eihän noita vanhoja Järvisiä, Lampisia tai Harjuja enää missään tehdä. Ne ovat katoavaa kansan varaa.

Pöyhönen sanoo, ettei sivakoiden arvo ainakaan laske tulevaisuudessa.

– Kun katselee netistä, niin niistä on tehty kaikenlaisia käyttö- ja koriste-esineitä. Hyllyjä, ja vaikka mitä.

tervapata
Puusukset pitää tervata noin 100-200 kilometrin välein.Meeri Niinistö

"Ei ne oikeastaan luista mihinkään"

Lahden torilla parveili keskiviikkona kisavieraita tervapadan ympärillä, ja muutama kaupunkilainen oli tuonut omatkin sivakat tervaukseen.

– Ne olivat jopa jokapäiväisessä käytössä. Ne tervattiin siksi, että niillä pääsee sitten järven jäällä liikkumaan.

Eräilijät käyttävät siis puusuksia edelleen. Ne ovat leveämmät ja pidemmät kuin niin sanotut nykysukset, ja kantavat siksi umpihangessa paremmin.

– Käyttökelpoisia vehkeitä, kunhan ei ole kiire mihinkään, naurahtaa Pöyhönen.

Pöyhösen mukaan sukset eivät kuitenkaan luista mihinkään.

– Jaloilla pitää tehdä enemmän töitä ja laskuissa samaten. Suksilla kun lasketaan pitkät sivut, niin näillä saa ruveta työntämään. Joskus alamäkeenkin joutuu menemään oikein vuorotahtiin.