Ei sellaista alaa, etteikö sitä voisi taittaa peliksi – pelillistämistä käytetään jo arjen työkaluna

Tulevaisuudessa pelillistämistä ei välttämättä alleviivata, sillä se saattaa olla luonnollinen osa kaikkea suunnittelua.

pelit
Duolingo on kielten opiskeluun tarkoitettu ilmainen oppimissovellus. Käyttäjä voi vertailla edistymistään ja kilpailla tuloksissa kavereidensa kanssa.
Duolingo on kielten opiskeluun tarkoitettu ilmainen oppimissovellus. Käyttäjä voi vertailla edistymistään ja kilpailla tuloksissa kavereidensa kanssa.Juha Hintsala / Yle

Pelillistämisellä erilaisista palveluista ja järjestelmistä saadaan enemmän pelien kaltaisia. Peleistä otetaan käyttöön niiden hyvät ominaisuudet ja samalla rakennetaan sosiaalisia yhteisöjä.

Juho Hamari aloitti työnsä pelillistämisen professorina Porin yliopistokeskuksessa joulukuussa 2016. Kyseessä on maailman ensimmäinen alan professuuri.

– Pelillistämisen voi nähdä myös laajempana ilmiönä, jossa pelit tulevat ihmisten elämään yhä enemmän. Myös monet pelilliset ilmiöt puskevat yhteiskuntaan ja mediaan, esimerkiksi elektroninen urheilu.

Pelillisyys sopii moneen

Pelillistämistä voidaan käyttää muun muassa opetukseen, työnhaun tehostamiseen, markkinointiin ja ympäristö- ja terveyskasvatukseen.

– Pelillistämistä käytetään arjen työkaluna. Esimerkiksi älypuhelimiin tehdyt urheilun kannustustyökalut antavat tietoa omasta suorituksesta ja palkitsevat tekijän pelillisillä elementeillä, Hamari kertoo.

Melkein kaikkeen löytyy jokin pelillistämisjuttu.

Juho hamari

Peleissä annetaan myönteistä palautetta, kun tehtävässä onnistuu. Näitä elementtejä siirretään myös arkielämään. Kun tekee mitä käyttäjän halutaan tekevän, saa siitä välittömästi hyvää palautetta. Se tekee työskentelystä mielekkäämpää.

– Oppiminen on ollut pelillistämisen kohde jo hyvin pitkään, sitä ei aina edes huomaa. Facebookissa ihmiset pelillistävät arjen eri osa-alueita, kotitöiden pelillistämiseenkin on peli, melkein kaikkeen löytyy jokin pelillistämisjuttu, Juho Hamari sanoo.

Pelit motivoivat ja innostavat

Arkielämässä monet tehtävät voivat olla yksitoikkoisia. Esimerkiksi kuntoutuksessa joudutaan tekemään paljon tiettyjä toistoja, ja se voi olla turhauttavaa. Mutta jos ympärille rakennetaan peli, tuolilta ylös alas nousu voikin muuttua hauskaksi resiinalla ajoksi.

– Kuntoutus on silloin huomattavasti hauskempaa ja motivoivampaa. Samalla kun saa pisteitä, näkee oman kehityksen. Saadusta tiedoista henkilökunta voi seurata, miten kuntoutus etenee, kertoo Oulu Game Labin Anna Salomaa.

Kuntoutus on silloin huomattavasti hauskempaa ja motivoivampaa.

Anna Salomaa

Yksinkertaisimmillaan pelillistäminen voi näkyä palveluissa, joissa tietoja joutuu käsittelemään usealla eri sivulla. Nykyään visuaalinen palkki näyttää etenemisen vauhdin, peleistä tuttu kikka tekee ajan käytön helpommin hahmotettavaksi.

Elämä on peliä

Keski-ikäiset ja nykynuoret ovat kasvaneet pelien parissa. Pelit ovat jättäneet ihmisiin erilaisen tavan ajatella ja jäsentää omaa arkielämää, tavoitteita ja tehtäviä. Monet näkevät elämän ja työuran pelillisenä haasteena,

mies pelaa virtuaalipeliä
Pelillisyys on tullut jäädäkseen, sanoo professori Juho Hamari.Nella Nuora / Yle

jota pelataan. Elämä on tavallaan peliä.

– Kaikki rakenteellistavat elämänsä jollain pelillisellä tavalla. Kaikki peleissä olevat elementit löytyvät myös elämän muilta alueilta. Pelillisyys on ehkä sellainen laajempi ankkuri ilmiölle, joka on herättänyt meidät. Itse asiassa on aika järkevää miettiä, miten asiat rakennetaan niin, että ne ovat kiinnostavia, Juho Hamari pohtii.

Pelien parissa kasvaneet sukupolvet haluavat olla sisältöjen kanssa vuorovaikutuksessa, eivät pelkästään vastaanottavana osapuolena.

Opetusjärjestelmästä vientituotteeksi

Pelillisyys huomioidaan yhä enemmän kaikessa ihmisen käyttäytymiseen liittyvässä suunnittelussa.

– Pelillisyys on tullut jäädäkseen. Se häviää tulevaisuudessa ehkä sanana ja muuttuu osaksi yleistä suunnittelua, Hamari sanoo.

Se häviää tulevaisuudessa ehkä sanana ja muuttuu osaksi yleistä suunnittelua.

Juho Hamari

Pelillistämisen alalla Suomi on mielenkiintoinen maa, peli- ja teknologiateollisuus ovat hyvin korkealla tasolla. Nyt Suomi on saanut myös maailman ensimmäinen alan professuurin.

– Meillä on hyvät puitteet viedä pelillistämiseen liittyviä tuotteita maailmalle. Suomi on johtava maa esimerkiksi koulutuksessa, ja se on hyvin pelillinen ympäristö. Opetussuunnitelmaa viedään koko ajan siihen suuntaan, että se lähtee oppijan lähtökohdista, kiinnostuksen kohteista ja motivaatiosta, Juho Hamari visioi.