Itsenäisyyshenki on vahva 907 asukkaan kunnassa: "Pysytään itsenäisenä niin kauan, kunnes tullaan aseella uhkaamaan”

Manner-Suomessa on vielä viisi kuntaa, joissa on alle tuhat asukasta. Ainoana kuntana Suomessa alle tuhannen asukkaan Kustavi tarjoaa ilmaisen päivähoidon lapsille.

Kustavi
Kaksi naista ja lapsi välissä.
Henna ja Pihla Nummela sekä Marja-Leena Lohimies, tyytyväiset kustavilaiset.Yrjö Hjelt / Yle

Talvipäivä Kustavin keskustassa on hiljainen. Autoja ajaa kylänraittia kohti lauttarantaa tai keskustan ainoaa ruokakauppaa silloin tällöin. Alle tuhannen asukkaan saaristokunnassa ei sydäntalvella paljoa tapahdu.

– Mutta kesällä on kova meno. Kaupan edestä ei tahdo parkkipaikkaa löytää, sanoo koko ikänsä Kustavissa asunut seitsemänkymppinen Rauno Mikkola.

Mies vertaa kesäaikaista Kustavia kaupunkiin. On menoa ja vilskettä. Kunnan asukasluku kymmenkertaistuu, kun mökkiläiset saapuvat. Kustavissa on kesämökkejä yli kolmetuhatta.

– Pääsevät Alkoonkin. Harvassa on näin pieniä pitäjiä, joissa on Alko, Mikkola innostuu.

Mies lipppalakki päässä Kustavin keskustassa.
Rauno Mikkola, eläkeläinen.Yrjö Hjelt / Yle

Erityisen kova meno Kustavissa on heinäkuussa, kun juhlitaan kunnan omaa poikaa. _Alastalon salissa _-romaanin tietävät Kustavissa kaikki, ja Kustavin tunnetuin tapahtuma onkin Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko (siirryt toiseen palveluun).

Väestö kasvaa pikku hiljaa

Kustavi on Manner-Suomen kolmanneksi pienin kunta. Toissa vuonna asukkaita oli alle yhdeksänsataa, viime vuonna jo 907. Kunnanjohtaja Veijo Katara uskoo väkimäärän edelleen kasvavan.

– Paljon on kunnassa luotu edellytyksiä väestönkasvulle, Katara sanoo ja mainitsee esimerkinomaisesti valokaapelin vetämisen, joka mahdollistaa etätyöskentelyn saariston rauhassa.

Lapsiperheitä puolestaan yritetään houkutella kuntaan ilmaisella päivähoidolla. Jokaiselle kustavilaislapselle tarjotaan mahdollisuus maksuttomaan päivähoitoon 20 tuntia viikossa. Ainoana kuntana Suomessa.

– Se on hyvä, lapsiperheitä tänne tarvitaan. Kustavi on muutenkin lapsiystävällinen paikka, kehuu pienen lapsen äiti Henna Nummela.

– Vanhuksiakin hoidetaan kohtuullisen hyvin, selittää Kustavin seurakuntamestari Arto Kotijärvi.

Mies pipo päässä hautausmaalla Kustavissa.
Arto Kotijärvi, seurakuntamestari.Yrjö Hjelt / Yle

Mies muutti pääkaupunkiseudulta Kustaviin jo vuosia sitten. Enää häntä ei kivierämaan ihmisvilinään saisi takaisin.

– Tämä on ihanteellinen pieni kunta. Meillä on asiat oikeastaan aika hyvin, Kotijärvi sanoo.

Itsenäisyyshenki on vahva

Vaikka Kustavin kylänraitti on hiljainen, aina jostain ilmestyy ihmisiä ihmettelemään paikalla pyörivää toimittajaa ja kuvaajaa. Ollaan tekemässä juttua Kustavista ja sen mahdollisuuksista säilyä pienuudestaan huolimatta itsenäisenä kuntana.

– Jaa-a.

Kustavin keskustan läpimenevä tie.
Kylätie on hiljainen talvisessa Kustavissa.Yrjö Hjelt / Yle

Kaikilla on mielipide kuin yhdestä puusta veistettynä. Eihän sitä tarvitse edes kysyä. Kustavi on itsenäinen, nyt ja aina.

– Kyllä, jos se meistä itsestämme on kiinni, Arto Kotijärvi vakuuttaa.

– Toivottavasti. Kyllä kaikki kustavilaiset sitä haluaa, paluumuuttaja Marja-Leena Lohimies sanoo.

– Kuntaliitos ei ole hyvä asia missään määrin, Henna Nummela varmistaa asian toimittajalle.

Kyllähän mulle on sanottu, että akka muuttaa Pariisista Kustaviin ja valittaa Kustavin liikenteestä.

Kaisa Kukkola

Kymmenen vuotta sitten Pariisista Kustaviin muuttanut Kaisa Kukkola on omaksunut nopeasti kustavilaisen asenteen.

– Mikäli minä kustavilaista perusmielenlaatua tunnen, niin kyllähän täällä pysytään itsenäisenä niin kauan, kunnes tullaan aseella uhkaamaan ja liittämään johonkin.

Turistit pyörivät jaloissa

Jyväskylästä kotoisin oleva Kukkola asui kuusi vuotta Pariisissa ja sitä ennen muualla Ranskassa. Sitten seurasi tuttu tarina. Muutto Kustaviin miehen luokse, syntyi lapsi, ja nainen jäi saaristokuntaan.

– Täällä on kaunis luonto ja saa olla omissa oloissa jos haluaa, Kukkola perustelee paikkakunnan vaihdosta.

Nainen pipo päässä kirjastossa Kustavissa.
Kaisa Kukkola, etätyöläinen.Yrjö Hjelt / Yle

Kaisa Kukkola sanoo viihtyneensä pienessä saaristokunnassa hyvin miljoonakaupungin hulinan jälkeen. Ranskan käännöstöitä etätyönä tekevä Kukkola kertoo nauttivansa luonnonrauhasta.

Tosin kesällä pyöräillessä turisteja on joskus riesaksi asti.

– Kyllähän minulle on sanottu, että akka muuttaa Pariisista Kustaviin ja valittaa Kustavin liikenteestä.

Nyt seuraa vitsi. Mikä on kustavilainen neljän ruuhka? Neljä ihmistä samaan aikaan liikenteessä.

Huonoa ei juurikaan ole

Kun kustavilaisilta kysyy, mitä huonoa pienessä lilliputtimaisessa kunnassa on, ei tahdo saada vastausta. Kukaan ei oikein keksi mitään valittamista. Palvelut pelaavat, ja asiat ovat muutenkin mallillaan.

– Harvoin tarvitsee lähteä minnekään kauemmas. Kaikki perustarpeet kyllä saa, sanoo Marja-Leena Lohimies.

Entä ne huonot puolet?

– Vaikea keksiä mitään huonoa. Ehkä tämä talvi on pikkuisen liian rauhallinen, Lohimies sanoo pitkän pohdinnan jälkeen.

– Bussivuoroista jaksaisin natkuttaa. On pikkaisen hankala aikatauluttaa menonsa bussien aikatauluihin, Kukkola sanoo.

Kuntien määrä vähentynyt 2000-luvulla nopeasti

1930-luvun lopussa Suomessa oli 603 kuntaa. Sen jälkeen niiden määrä väheni pitkään aika tasaisesti. Vuonna 2000 Suomessa oli vielä 452 kuntaa. Tämän jälkeen kuntien määrä on vähentynyt kiihtyvällä tahdilla. Nyt Suomen kuntamäärä on 311.

Kuntia on hävinnyt ennen kaikkea kuntaliitosten myötä. Lakkautetut kunnat ovat olleet yleensä pieniä.

Kustavissa kuitenkin luotetaan itsenäisenä säilymiseen myös jatkossa. Edes tulossa oleva maakunta- ja soteuudistus ei pelota, sillä kunnan talous on hyvässä kunnossa.

– Uskon, että meillä on hyvät näkymät pärjätä itsenäisenä myös tulevaisuudessa, sanoo kunnanjohtaja Veijo Katara.

Mies seisoo kunnantalon edessä.
Veijo Katara, kunnanjohtaja.Yrjö Hjelt / Yle

Pienissä kunnissa usko ei horju

Manner-Suomessa on viisi alle tuhannen asukkaan kuntaa: Hailuoto, Kustavi, Lestijärvi, Luhanka ja Pelkosenniemi. Kaikkien niiden asukkaita yhdistää usko ja toivo oman kunnan säilymiseen itsenäisenä myös jatkossa.

Luhangan kunnanjohtaja Reijo Urtti tiivistää ajatuksen.

– Se on hyvin luonnollinen olotila. Saa itse päättää paikallisesti asiat. Parempaakaan vaihtoehtoa ei ole esitetty.

Pelkosenniemellä tulevaisuuden usko liittyy turismiin. Matkailijat pitävät kunnan hengissä.

– Kyllä matkailu on nykyään iso tekijä. Sieltä tulee usko tulevaisuuteen, Tapio Rautanen sanoo.

Eihän Kustavi miksikään muuttuisi vaikka tämä olisi osa Helsinkiä. Eihän tätä täältä voi viedä minnekään.

Esa Uotinen

Kustavissa talouden tunnusmerkit (siirryt toiseen palveluun)ovat kauttaaltaan maan keskiarvoa parempia. Samaa voi sanoa monesta muustakin Manner-Suomen lilliputtikunnasta. Niillä menee taloudellisesti pääosin hyvin.

Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu sanookin, että kunnan koko ei määritä talouden menestystä. Osa pienistä kunnista pärjää vallan hyvin.

– Kunnan taloudellinen tilanne ei riipu kunnan koosta, vaan se on monen muuttujan summa.

Soosalun mielestä pienimmistä pienimmätkin kunnat voivat vallan hyvin säilyä itsenäisenä myös jatkossa, jos talous on kunnossa. Esimerkiksi Kustavin osalta asiat näyttäisivät olevan paremmin kuin hyvin.

– Kustavin kokonaistalous näyttää melko hyvältä. Suhteellisen maltilliset investoinnit, melko alhainen veroprosentti ja verorahoitus on kehittynyt positiivisemmin kuin toimintakate, Soosalu luettelee.

Kustavissa plussapuolelle nousee kuntajohtajan mielestä myös se, että kesämökeistä saatavan kiinteistöveron osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa. Kustavin budjetista kiinteistöveroilla katetaan kuudesosa.

Yhteisö pitää huolen toisistaan

Vaikka Kustavissa kunnan vuosibudjetti on vain kahdeksan miljoonaa euroa, se riittää palvelujen järjestämiseen. Kustavin kunnanvaltuusto onkin tehnyt päätöksen, että kunnan kehittämisessä itsenäisyyden säilyttäminen on keskeistä.

Päätös heijastelee kuntalaisten mielipiteitä. Jos itsenäisyys menee, se on lopun alkua.

– Kyllä se varmaan vaikuttaisi siihen, että palvelut heikkenisivät. Se ei ole kyllä hyvä ajatus missään määrin, sanoo Henna Nummela.

– Asukkaat ovat hyvin itsenäisyyshenkisiä ja haluavat olla päättämässä omista asioistaan, vahvistaa kunnanjohtaja Veijo Katara.

Henna Nummela, niin kuin moni muukin, pitää Kustavin parhaana puolena sitä, että kunta on pieni. Kaikki tuntevat kaikki, eikä sitä pidetä täällä mitenkään huonona asiana.

– Yhteisöllisyys on hyvä asia. Kaikki auttavat kaikkia, sanoo Henna Nummela.

– Jos et tiedä, mitä sinulle kuuluu, naapurilta sen voi kysyä, Kaisa Kukkola naureskelee.

Kustavia ei voi viedä

Mynämäella asuva Esa Uotinen on eläkkeellä oleva Kustavin kesäasukas. Tai ehkä vähän enemmänkin kuin pelkkä kesäasukas.

– Vaimo juuri laski, että parhaana vuonna olemme olleet 145 päivää Kustavissa.

Mies, Esa Uotinen, Kustavissa kaupan pihalla.
Esa Uotinen, kesäasukas.Yrjö Hjelt / Yle

Uotinen jakaa aitojen kustavilaisten kanssa mielipiteen siitä, että Kustavi on Suomen paras paikka. Uotinen ei kuitenkaan suhtaudu mahdolliseen kuntaliitokseen ja itsenäisyyden menetykseen yhtä kiihkeästi kuin alkuasukkaat.

– Eihän Kustavi miksikään muuttuisi, vaikka tämä olisi osa Helsinkiä. Eihän tätä täältä voi minnekään viedä.