Niina Koiviston tie on vienyt Suposta Afganistaniin ja Kosovoon: Kovista paikoista selviää pitämällä pääkopan kunnossa

Poliisineuvonantajana työskentelevä Niina Koivisto on joutunut työssään koviin paikkoihin. Jaksamiseen on tärkeätä kiinnittää huomiota, sanoo Koivisto.

siviilikriisinhallinta
Niina Koivisto
Niina KoivistoNiina Koivisto

Henkeäsalpaavan kaunis vuoristo levittäytyi eteemme aamuauringon valossa. Sinisen, punaisen ja violetin eri sävyt hohtivat taivaanrannassa ja vuorten yllä. Jokien uomat vuorilta alas, kylä vuoren laaksossa. Valot ja varjot, taivaanrannassa kimaltava aamuaurinko, lumihuippuiset vuoret. Tämä uskomaton kauneus pysäytti. Näky, jonka muistan koko elämäni.

Vaikka Niina Koiviston teksti ja muistot kevään 2016 lentomatkasta voivat kuulostaa laskeutumiselta paratiisisaarelle, oli kyseessä kuitenkin sotilaslento Kabuliin, missä hän työskenteli viime syksyn siviilikriisinhallintaoperaatiossa paikallisen poliisin ja sisäministeriön neuvonantajan tehtävissä Euroopan unionin poliisioperaatio Eupol Afganistanin palveluksessa.

Siviilikriisinhallinta maailmalla

EU:lla on kymmenkunta siviilikriisinhallintaoperaatiota (siirryt toiseen palveluun) ympäri maailmaa.

Siviilikriisinhallinta on kansainvälisten järjestöjen puitteissa tehtävää yhteistoimintaa, jonka avulla pyritään vähentämään erilaisista kriiseistä kärsivien maiden epävakautta ja estämään sekasortoisten olojen leviämistä laajemmalle.

Tehtävänä on paikallisen poliisisektorin ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen osana turvallisuussektorin uudistamista.

– Tärkeintä konfliktialueilla työskenneltäessä on noudattaa paikallisen omistajuuden (local ownership) periaatetta: emme vie maahan eurooppalaista mallia, vaan lähtökohtana on paikallinen omistajuus. Siten, että paikalliset viranomaiset johtavat toimintoja ja me kansainväliset joukot ja asiantuntijat tuemme heitä neuvoa antamalla, poliisineuvonantajana työskentelevä Koivisto kertoo.

Siviilikriisinhallinta on osa sekä EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tätä kautta siviilikriisinhallinta edistää Koiviston mukaan myös Suomen sisäistä turvallisuutta. Suomi lähettää vuosittain noin 120 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa maailmalle eri operaatioihin. Lähetettyjen asiantuntijoiden valtiotyönantajana toimii Kriisinhallintakeskus, joka on myös vastuussa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja varustamisesta tehtäviinsä. Kriisinhallintakeskus toimii sisäministeriön alaisuudessa.

Niina Koivisto ja pieni poika Kabulissa
Kabulin lapset jaksoivat aina hymyillä huolimatta epävakaasta ja turvattomasta elinympäristöstäNiina Koivisto

Vaativa työympäristö

Eteläpohjalaiset juuret omaava Koivisto työskentelee tällä hetkellä poliisineuvonantajana Kosovossa.

Hänen ensimmäinen virallinen ulkomaankomennuksensa oli kuitenkin Afganistanin Kabulissa, jossa toimintaympäristö oli erityisen vaativa. Alueella toimii useita aseellisia kapinallis- ja terroristiryhmittymiä, kuten Taleban ja ISIS. Erilaiset pommi-iskut olivat viikoittaisia.

Yksi 2000-luvun tuhoisimmista iskuista toteutettiin toukokuun lopussa.

– Uhat siellä kohdistuivat enemmän instituutioihin joissa toimimme, esimerkiksi paikallisiin viranomaisiin, oppilaitoksiin ja ministeriöihin, kuin meihin yksilöinä. Olen ollut useissa mieleenpainuvissa ja stressaavissa tilanteissa esimerkiksi ministeriössä tai liikenneruuhkissa, mutta en itse ole joutunut esimerkiksi suoran aseellisen uhkauksen kohteeksi, Koivisto kertoo.

EU:n neuvonantajat liikkuvat pääosin aseistettuina ja aina koulutetun henkilönsuojausryhmän kanssa. Kenttämissiolla on aina oma turvallisuusyksikkönsä, joka muodostaa tilannekuvaa ja suunnittelee operaation henkilöstön liikkumiset, reitit ja muut turvallisuuteen liittyvät näkökohdat siten, ettei kidnappauksia tai vastaavia turvallisuusriskejä pääsisi tapahtumaan.

– Aina kun poistuin Kabulissa ulos, niin itselläni oli kypärä päässä, raskas suojaliivi, suojalasit, ettei silmät vaurioidu, jos tulee räjähdyksiä, poliisin virka-ase, tukiase ja kunnolliset kengät joilla pystyi juoksemaan. Lisäksi aina matkustusasiakirjat, kuten passi ja rahat, jos meidät esimerkiksi evakuoitaisiin ministeriöstä suoraan lentokentälle, Koivisto kertoo.

Työskentely Kosovon Pristinassa on Kabuliin verrattuna erilaista, sillä Kosovo on niin sanottu avoin kenttämissio.

Kun Afganistanissa asuminen tapahtui vartioidussa leirissä, Kosovossa Koivisto ja muut poliisineuvonantajat asuvat omissa asunnoissa paikallisen yhteisön keskellä.

– Kosovon poliisi on hyvällä tasolla ja vastaa turvallisuudesta Pristinassa ja muualla Kosovossa aika laadukkaasti. Saamme liikkua aika vapaasti poliisin päämajaan, poliisilaitosten alueille sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden luokse tekemään työtämme, Koivisto kertoo.

Henkiseen jaksamiseen panostusta

Työskentely Afganistanin toiminta-alueella oli myös luonnonolojen puolesta haastavaa: työtä tehtiin 1800 metrin korkeudessa meren pinnasta. Alueella, jossa maanjäristykset ovat arkipäivää.

Pahin Koiviston aikana tapahtunut järistys oli voimakkuudeltaan 5,3 Richteriä.

Vaikka työ kriisinhallinta-alueilla koettelee fyysisesti, on se raskasta myös henkisesti.

– Poissaolo omasta kotimaasta, perheen ja läheisten luota vaatii oman veronsa ja aiheuttaa tietynlaista henkistä painetta ajoittain jokaiselle operaatiossa työskentelevälle. Tähän jaksamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota muun muassa pitämällä lomat säännöllisesti sekä hyvällä johtamisella, joka huomaa epäkohdat ja tukee hyviä työntekijöitä sekä katkaisee vääriä huhuja, Koivisto toteaa.

– Erityisesti pienten lasten äideille on edelleen erittäin haastavaa ja valitettavasti jopa mahdotonta sovittaa kansainvälistä uraa ja perhettä. Tätä työn ja perheen yhteensovittamista toivoisin tuettavan vahvasti kaikilla tavoilla, Koivisto lisää.

Erityisesti pienten lasten äideille on edelleen erittäin haastavaa ja valitettavasti jopa mahdotonta sovittaa kansainvälistä uraa ja perhettä. Tätä työn ja perheen yhteensovittamista toivoisin tuettavan vahvasti kaikilla tavoilla.

Niina Koivisto

Henkistä hyvinvointia edistääkseen Koivisto ja hänen kollegansa pyrkivät vapaa-aikanaan urheilemaan ja opiskelemaan paikallisia kieliä. Moni opiskeli esimerkiksi Afganistanissa darin kieltä.

– Vapaa-ajallani pyrin opiskelemaan konfliktin historiaa muun muassa kirjallisuutta lukemalla. Tämä ymmärrys helpottaa ja edistää arkipäivän työtäni alueella, Koivisto kertoo.

Oikealta vasemmalle: First Lady Ms. Rula Ghani, ulkoministeriön siviilikriisinhallinnan johtava asiantuntija Pia Stjernvall, poliisineuvonantaja Niina Koivisto Presidentin palatsissa luovuttamassa suosituksia kehittämistoimiksi.
Oikealta vasemmalle: First Lady Ms. Rula Ghani, EUPOL HoM, Head of Mission Pia Stjernvall, poliisineuvonantaja Niina Koivisto Presidentin palatsissa luovuttamassa suosituksia kehittämistoimiksi. AFG First Ladyn toimisto/ EUPOL viestintä.

Tavoitteena parempi naisten asema

Afganistan on muslimimaa, jossa naisen asema on huono. Naisten aseman kohentamiseen liittyen EUPOL Afganistanin johto oli solminut hyvät, korkean tason poliittiset suhteet. Afghanistanin First Lady, rouva Rula Ghani pyysi kesällä 2016 EUPOLin johdolta tukea neuvonantotehtävään lasten ja naisen aseman edistämiseksi. Koivisto toimi projektin johdossa.

– EUPOLin osalta asetimme projektille tavoitteeksi muun muassa tukea kansainvälisiä FRU-yksikön parissa työskenteleviä tahoja kuten YK:ta ja NATOa ja nostaa naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta poliittisen tason yhteiskunnalliseen keskusteluun, Koivisto kertoo.

Vaikka naisten ja miesten tasa-arvo ei toteudu Afganistanissa, ei Koivisto kokenut koko komennuksensa aika afgaanipoliisien ja virkamiesten taholta minkäänlaisia sukupuoleen kohdistuvia ennakkoluuloja, ainakaan he eivät mitenkään osoittaneet tätä.

– Työskentely oli sujuvaa ja ammattimaista, huumoria ja ystävällistä jutustelua unohtamatta. Työskentelin pääosin poliisikenraalien kanssa, jotka olivat miehiä sekä minulla oli myös neuvonannettavana paikallinen korkean tason naispoliisi, Koivisto kertoo.

Niina Koivisto ja ulkoministeri Timo Soini
Ulkoministeri, Timo Soini delegaatioineen muisti operaatiossa palvelevia suomalaisia ruisleivällä ja salmiakilla sekä nosti siviilikriisinhallinan profiilia ja tunnettavuuttaEUPOL Viestintä

Arvovaltaiset vieraat

Lokakuussa 2016 Kabulissa vieraili myös ulkoministeri Timo Soini. Niina Koiviston mukaan korkean poliittisen päättäjän jalkautuminen vaativaan kenttäympäristöön oli suuri asia koko siviilikriisinhallintayhteisölle.

– Katselmus on aina täysin eri asia, kuin perehtyä asioihin lukemalla raportteja tai kuulemalla asioista virkamieskunnalta käymättä itse paikan päällä, Koivisto kertoo.

Ulkoministerin vierailun aikana jokainen pääsi kertomaan siviilikriisinhallinnan ja tehtävien erityispiirteistä, esimerkiksi siitä miten siviilikriisinhallinta eroaa sotilaallisesta kriisinhallinnasta.

– Ministerin agendalla oli tuolloin Afganistanin korkeimman poliittisen johdon tapaamiset sekä turvapaikanhakijoiden palautussopimuksen täytäntöönpano. Onneksi arvovaltaisen delegaation vierailu sujui turvallisesti. Seuraavalla viikolla Mazar-i-Sharifissa oli jälleen vakava pommi-isku, Koivisto kertoo.

Niina Koiviston mukaan poliisin työ korkeimman johtotason henkilöiden kanssa ei eroa kovinkaan suuresti maailmalla ja Suomessa. Eron tuo kuitenkin toimintaympäristö. Afganistan on melkein sotatilassa oleva maa, jossa konflikti on ollut vallalla useita vuosia.

– Kosovo, jossa nyt olen työskennellyt vuoden 2017 ajan, on todella nuori valtio Balkanilla, jonka haasteet ovat näiden yksilöiden sijasta poliittisia, Koivisto kertoo.

EULEX Kosovon kollegoiden kanssa keväällä 2017. Poliisineuvonantajat Sloveniasta, Portugalista, Ruotsista, Hollannista sekä Suomesta
EULEX Kosovon kollegoiden kanssa keväällä 2017. Poliisineuvonantajat Sloveniasta, Portugalista, Ruotsista, Hollannista sekä SuomestaNiina Koivisto

Kulttuurishokki

Niina Koivisto on pienestä pitäen ollut kiinnostunut poliisin tehtävistä. Hän on työskennellyt aikaisemmin Suojelupoliisissa terrorismintorjuntatehtävissä ja nyt viimeiset kuusi vuotta poliisin ylijohdossa erilaisissa päällystötehtävissä. Hänellä on myös oikeustieteellinen tutkinto.

Koivisto vietti Afganistan komennuksen jälkeen aikaa Suomessa läheistensä ja ystävien parissa. Hän myöntää, että kotiinpaluu oli pienoinen kulttuurishokki. Samalla oppi arvostamaan turvallisuutta, rauhallista elinympäristöä ja toimivia viranomaisjärjestelmiä.

– Ja pieni yksityiskohta: täällä vesi tulee suihkussa paineella, saa hiukset pestyä kunnolla, Koivisto hymyilee.

Miten lähipiiri suhtautuu työhön vaarallisissa olosuhteissa?

– Lähipiirini suhtautuu kannustavasti ja he varmasti tietävät, miten kova palo minulla on työhöni sekä halu muuttaa maailmaa. Olen todella kiinnostunut jatkossakin vaativista kansainvälisistä tehtävistä, esimerkiksi EU:n ja YK:n tehtävistä liittyen tasa-arvoon, rauhaan ja turvallisuuteen, Koivisto kertoo.

Niina Koivisto vieraili Yle1:n Puoli Seitsemän -ohjelman kuvauksissa joulukuussa. Ohjelma on vielä nähtävillä Yle Areenassa.