Sivistyskodin statussymbolista vessapaperiksi – kuka enää huolii vanhoja kirjoja?

Yhä suurempi osa kuolinpesien ja muuttokuormien ylijäämistä päätyy paperinkeräykseen. Selvitimme, millaiset kirjat kelpaavat luettavaksi antikvariaattien ja kirpputorien kautta tai hoitokotiin.

kirjat
Antikvariaatti Lukulaarin myyjä kirjojen keskellä
Antikvariaatti Lukulaarin hyllyistä löytyy kirjoja laidasta laitaan, esittelee Jani Henttonen.Marko Melto / Yle

Kalliita kirjasarjoja, Tuntematon sotilas, kirjavalioita, kotimaisen suosikkikirjailijan koko tuotanto ja muutama klassikko: Kirjahylly on ollut suomalaisen olohuoneen perinteinen ylpeydenaihe vuosikymmenien ajan. Näkyvä merkki siitä, että meillä arvostetaan kirjoittamista, lukeneisuutta ja sivistystä.

Nyt kuolinpesien tyhjennykset ja muutoissa yli jäävät kirjalaatikot kertovat, että entiset arvoesineet ovat muuttumassa lähinnä uusiopaperin raaka-aineeksi. Silti osa kirjoista kelpaa edelleen antikvariaattiin, osa kirpputorille tai hyväntekeväisyyteen.

Klassikot rahaksi?

Tamperelaiselle Lukulaari-antikvariaatille tarjotaan viikoittain kuolinpesien kirjastoja tai muuttojen yhteydessä tarpeettomaksi jääneitä kirjakuormia. Vain murto-osa otetaan vastaan.

– Tarjottavien isojen kirjaerien kirjat ovat yleensä hyvin samankaltaisia eli se on enimmäkseen sellaista kirjaa, jota antikvariaateissa on jo ennestään. Paljon sellaista perusteosta, joita on aikoinaan kotikirjastoista löytynyt, mutta joille ei enää löydy uusia lukijoita, Jani Henttonen sanoo.

Kirjahyllyssä runoja ja näytelmiä
Runoilla on omat harrastajansaAnne Heino / Yle

Osa kirjoista on hyvinkin haluttuja.

– Meitä kiinnostaa aina antiikin klassikot, filosofian klassikot, kansanperinne, laadukas käännöskirjallisuus ja runouden klassikot. On kirjoja, jotka elävät vuosikymmenestä toiseen.

Wikipedia ja netti ovat ajaneet tietokirjojen ohi. Antikvariaatteja ei juurikaan kiinnosta vanhat kirjasarjat, kirjakerhokirjat tai kirjavaliot. Jani Henttosen mukaan ne ohjataan kierrätyskeskuksiin, jotka nekään eivät enää kaikkea ota vastaan.

Suositut kirjakerhot myyvät teoksia niin paljon, että niitä tarjotaan antikvariaatteihin kymmenkertaisesti määrä kysyntään nähden.

– Kaunokirjallisuudesta kiinnostavat esimerkiksi Keltaisen kirjaston kirjat, Otavan kirjaston julkaisut ja laadukas käännöskirjallisuus, joka elää vuosikymmenestä toiseen.

Hetken hitit sen sijaan jäävät unohduksiin pikkuhiljaa, sanoo Henttonen.

– Ei niitä voi ottaa määräänsä enempää hyllyyn pölyttymään. Marketkirjallisuuden elinkaari on lähtökohtaisesti lyhyt. Hittejä tulee ja hittejä menee. Suosittelemme viemään ne kirjaston kierrätystelineisiin. Ilmaiseksi menee vaikka vanhoja puhelinluetteloita.

Kirjojen tarjonta antikvariaatteihin on Jani Henttosen mielestä lisääntynyt vuosi vuodelta. Hyvä kirja myös löytää aina ostajansa.

– Kirjanystäviä on edelleen valtava määrä, lukijoita ja kirjojen kerääjiä on edelleen paljon.

Ihmiset tutkivat myyntipöydän kirjoja.
Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa innostavat kirjojen ystäviäPetri Aaltonen / Yle

Keräilyn kenttä muuttumassa

Vanhan kirjan ja arvokirjan käsite on laaja ja harrastuksena kirjojen keräily on muuttumassa, arvioi Jani Henttonen, jonka mukaan keräilyn kenttä päivittyy.

– Monella vanhemman polven keräilijällä alkavat perusteokset olla jo hyllyssä. Nuorempi polvi ei enää hae samoja teoksia, joita on haettu 15-20 vuotta sitten. Teosta, joka 20 vuotta sitten oli antikvariaatin herkkua, ei välttämättä enää saada edes kaupaksi tai hinnat ovat tulleet ryminällä alas.

Henttonen ottaa esimerkiksi Mika Waltarin, jonka teokset ovat olleet vuosikymmeniä haluttuja ja hintavia. Nykyään haetaan lähinnä suuria historiallisia romaaneja.

– Ei sitä enää kerätä niin kuin aikaisemmin, kun on haluttu kaikki harvinaisemmatkin teokset. Nuorempi sukupolvi ei lähde samalla lailla keräilemään kaikkea, vaan keskittyy Sinuheen ja Mikael-kirjoihin.

Nykykeräilijät keräävät Henttosen mukaan keskittyneemmin kuin aikaisemmat, vaikka edelleen on henkilöitä jotka haluavat kaikki klassikot hyllyynsä.

– Moni ei ole keräämässä valtavaa kotikirjastoa. Joku kerää runoutta tai sci-fi-kirjallisuutta, sarjakuvia tai vinyylejä –yksityiskohtaisemmin ja tarkemmin.

Shakespearen kootut hyllyssä
Vain harvalla kirjasarjalla on enää rahallista arvoaAnne Heino / Yle

Kirja liikkuu netissä

Lähidivariin kelpaamattomia teoksia voi tarjota laajemmallekin kirjanystäväjoukolle esimerkiksi internetissä. Antikvaari.fi (siirryt toiseen palveluun) on Suomen suurin antikvariaatti verkossa, kertoo Jukka Lavonen, jonka mukaan käytetty kirja liikkuu Suomessa erittäin hyvin.

– Mukana on yli 80 kauppiasta, myynnissä on yli 600 000 kirjaa ja vuodessa myydään yli 100 000 kirjaa.

Lavosen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana myydyistä kirjoista suosituin on ollut Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Kärkikolmikkoon mahtuu myös Tuntematon sotilas.

Suosikkilistoilla on Mika Waltarin lisäksi kotimaisista kirjailijoista mm. Laila Hietamies, Ilkka Remes ja Esa Saarinen. Ulkomaisista mukana ovat esimerkiksi George Orwellin Vuonna 1984, Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille, Jostein Gaarderin Sofian maailma ja Axel Munthen Huvila meren rannalla.

– Euromääräisesti eniten myyty on ollut Adolf Hitler: Taisteluni I-II, mikä johtuu sen korkeasta myyntihinnasta.

Kirjoja hyllyssä antikvariaatissa
Marko Melto / Yle

Hyväntekeväisyyskirpparille kelpaa

Matka marketin uutuuskirjasta tarjouslaatikkoon on lyhyt. Tuoreita ja vanhempiakin kirjoja voi kuitenkin tarjota hyväntekeväisyyteen.

Suomen Punaisen Ristin Kontti-kierrätyskeskukseen Tampereella kirjat ovat tervetullut lahjoitus ja ne kelpaavat hyvin myös ostajille, kertoo Kontti-päällikkö Kristiina Ferriche.

– Kirjat ovat meillä suosituimmasta päästä artikkeleita. Lahjoituksia tulee paljon ja niitä myös tosi paljon ostetaan.

Kristiina Ferriche korostaa, että kirjojen lahjoittaminen SPR:lle tekee hyvää kaikille osapuolille.

– Lahjoittaja saa hyvää mieltä ja kirjan ostaja saa sen sellaisella hinnalla, että on mukava tehdä hyvää.

Ihan mitä tahansa ei Konttiin kannata viedä. Esimerkiksi Kirjavalioita ja vanhoja tietosanakirjasarjoja ei siellä oteta vastaan. Lisäksi toiveena on, että hyväntekeväisyyteen annetaan puhdasta, ehjää ja hyväkuntoista tavaraa.

SPR:n konttikirpputorin kirjaosasto Tampereella
Kirjat ovat SPR:n Kontti-kirpputorin suosikkejaMarko Melto / Yle

Myös Pelastusarmeijalle kirjalaatikko on tervetullut lahjoitus, sanoo kierrätystoiminnan vastuuhenkilö Heli Suomi Pelastusarmeijan Tampereen osastosta.

– Kyllä ihmiset käyvät hyvinkin paljon katsomassa kirjoja. Ostavat ja tuovat niitä uudelleen kierrätykseen.

Suosikkeja ovat Suomen mukaan uusimmat kirjat ja keräilyharvinaisuudet.

– Esimerkiksi kesäluettavat ja edulliset matkaluettavat meiltäkin menevät.

"Emme enää voi vastaanottaa kirjoja"

Hoitokodeissa ja palvelutaloissa kirjalahjoituksista alkaa olla runsaudenpulaa. Esimerkiksi ikäihmisten sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja 11 yksikössä tarjoavalle Sopimusvuorelle kirjoja on tarjottu erittäin paljon, kertoo toimitusjohtaja Inkeri Ruuskanen.

– On vastaanotettu romaanikirjallisuutta, koska niitä asiakkaat hyvin mielellään lukevat. Nyt aivan viime aikoina on jouduttu sanomaan, että emme voi ottaa enää kirjoja vastaan.

Sopimusvuorella on myös pieni varastokirjasto.

Ruuskasen mukaan erityisen ongelmallisia ovat olleet tietokirjat ja moniosaiset sarjat.

– Niille ei ole löytynyt käyttöä.

Tästä pokkareita halvalla -laatikko
Hyväntekeväisyyskirpputorilla hinnat eivät päätä huimaaMarko Melto / Tampere

Kirjaston kierrätyspisteet

Kuolinpesän kotikirjaston tai muutossa tyhjentyvän kirjahyllyn sisällön luovuttaminen kirjastolle ei onnistu ainakaan Pirkanmaalla. Maakuntakirjaston kokoelmapäällikkö Maarit Helen kertoo, että lahjoituksia ei periaatteessa oteta vastaan.

– Meillä tehtiin vähän aikaa sitten ratkaisu, että me ei oteta suuria kokoelmia lahjoituksina vastaan. Meillä remontti aiheutti sen, että pääkirjastossa tilat vähenivät ja jouduimme muutenkin poistamaan täältä 24 000 kirjaa. Osa meni poistokirjamyyntiin, osa lähetettiin valtakunnalliseen varastokirjastoon ja osa meni jätepaperiksi.

Kirjastoon ei Helenin mukaan haluttu enää lisää aineistoja, jotka aiheuttavat väelle paljon töitä.

– Me käydään ne aina lävitse ja katsotaan, että mitä otetaan ja mitä ei oteta. Sen takia tehtiin linjapäätös, että lahjoituksia ei oteta vastaan tai vain yksittäisiä poikkeustapauksia.

Kirjastojen kierrätyspisteissä asiakkaat voivat kuitenkin edelleen vaihtaa omia kirjojaan. Joskus joku kierrätyspisteistä on jouduttu sulkemaan, kun niihin on jätetty laatikkokaupalla kenellekään kelpaamatonta materiaalia. Pääosin kierrätys on toiminut hyvin, sanoo Helen.

– Siitä huomaa, että kaikille kirjoille löytyy lukijoita. Asiakkaat hakevat sieltä kirjoja ja tuovat toisia tilalle.

Kirjoja SPR:n konttikirpputorilla Tampereella
Matka-ja lomalukemista voi hankkia kirpputoriltaMarko Melto / Yle

Varastoidaan kirjastojen kirjastoon Kuopioon

Suomessa harvinaiset kirjat löytävät tiensä Kuopioon, valtakunnalliseen Varastokirjastoon. Kirjastojen kirjastoon kulkeutuu vuosittain keskimäärin 4,5 hyllykilometriä kirjoja, selvittää toimistopäällikkö Johanna Vesterinen.

– Meidän tarkoituksemme on ottaa kirjastoilta vastaan aineistoja ja asettaa ne tarvitsijoiden käyttöön. Meille lähetetään sellaista aineistoa, jota ei meiltä entuudestaan löydy ja jolla on vielä jatkokäyttöä.

Kuopion varastokirjastoon lisäaineistoja mahtuu nykytahtiin vielä muutamia vuosia, sanoo Johanna Vesterinen.

– Meillä on tällä hetkellä 94 kilometriä aineistoa täällä hyllyssä. Kaikesta vuosittain vastaanotetusta aineistosta meillä päätyy kokoelmaan noin 80 prosenttia ja poiston määrä vähenee koko ajan. Meille otetaan kokoelmaan esimerkiksi kirjoista yksi kappale joka painosta.

Aineistoja voivat Vesterisen mukaan tilata mm. tieteelliset kirjastot ja tutkijat sekä yleisten kirjastojen asiakkaat.

Uskonnollista kirjallisuutta laatikossa
Mitä tehdä vanhalla uskonnollisella kirjallisuudella?Anne Heino / Yle

Koristeita kirjan kansista

Vanhoille kirjoille on haettu uusia käyttötapoja mm. pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksissa (siirryt toiseen palveluun).

Osa vanhoista kirjoista on päätynyt askartelumateriaaleiksi. Lehtijutuissa (siirryt toiseen palveluun) ja blogeissa annetaan vinkkejä, mitä kaikkea kirjoista voi rakennella mielikuvitusta käyttäen: ovikoristeita, kortteja, lampunjalkoja, käsilaukkuja, valokuvakehyksiä...

Materiaaleina kauniit kannet tuntuvat kiehtovan enemmän kuin sisältö.

Myös Tampereen seudulla tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja tuottava Ekokumppanit Oy (siirryt toiseen palveluun) on etsinyt tapoja kirjojen uusiokäyttöön. Projektipäällikkö Harri Helinin mukaan uusia ideoita kirjojen kierrätykseen kaivataan. Ympäristötietokeskus Moreenian vanhat ympäristöaiheiset kirjatkin jouduttiin laittamaan paperinkeräykseen.

Vessa- ja sanomalehtipaperiksi

Uudelle omistajalle kelpaamattomien käytettyjen kirjojen kohtalo on päätyä jätteeksi. Esimerkiksi Pirkanmaan jätehuolto (siirryt toiseen palveluun)ohjeistaa heittämään pehmeäkantiset kirjat keräyspaperilaatikkoon. Samaan paikkaan saa laittaa myös kovakantisten kirjojen sivut. Jos ei halua repiä kovia kansia irti, kuuluu vanha kirja sekajätteeseen.

Vanhoja dekkareita laatikossa.
Jännittävää lukemista voi saada myös pikkurahallaPetri Aaltonen / Yle

Suuri osa hävitettävistä kirjoista päätyy Paperinkeräys Oy:n kautta hyötykäyttöön. Tampereen yksikön tuotantopäällikön Jarkko Sadinkankaan mukaan keräyspaperista vain pieni osa on vanhoja kirjoja.

– Vuodessa Tampereelle tulee Pirkanmaan alueelta kaikkiaan 16 000 tonnia keräyspaperia. Kirjoja on kokonaisuudesta siinä viisi prosenttia. Silloin tällöin tulee ilmoituksia iäkkäämmän pariskunnan varastoista, jotka sitten paperinkeräysastioiden tyhjentäjät käyvät hoitamassa pois.

Paperinkeräysyhtiöstä käytettyjen kirjojen tie jatkuu paperitehtaalle, kertoo tuotantopäällikkö Jarkko Sadinkangas.

– UPM-Kymmene Kaipola tekee uutta sanomalehtipaperia niistä. Osa menee pehmopaperiteollisuuteen SCA:lle Nokialle ja Mänttään Metsä Tissuelle. Niistä tehdään tummempia pehmopapereita.