Kulttuurivieras, feministi Rosa Meriläinen ei voi käsittää Suomen asevelvollisuuslakia: Intti opettaa nuorille miehille, että epätasa-arvo on ok

Feministi, kirjailija Rosa Meriläinen on ihmeissään, miksei miesten asevelvollisuudesta pystytä edes keskustelemaan.

Kulttuurivieras
Rosa Meriläinen.
Petteri Sopanen / Yle

– Tämä on aika provokatiivinen paikka.

Rosa Meriläinen vaeltelee Ylen puvustossa ja etsii rekvisiittaa valokuvausta varten. Siistit takki ja hatturivit on jaettu aikakausien ja värien mukaan. Vaatteet ovat selkeästi jaettu myös naisten ja miesten vaatteisiin.

– Täällä huomaa, miten paljon sukupuoli on sitä, että pukeudutaan mieheksi ja naiseksi.

Meriläinen kertoo suosikkianekdoottinsa pikkulapsesta, joka on rannalla leikkimässä uusien kavereidensa kanssa. Kun vanhemmat kysyvät olivatko uudet ystävät tyttöjä vai poikia, lapsi vastaa: ”En mä tiedä, kun me oltiin alasti.”

Meriläisen mukaan vaatteiden ja ulkonäön merkitys on vain vahvistunut, etenkin lasten elämässä. Meriläisen omassa lapsuudessa 70-luvulla tytöt ja pojat puettiin samaan sinapinkeltaiseen tai myrkynvihreään froteehaalariin.

– Kun menin ostamaan omalle pojalleni kauluria, myyjä kysyi ensimmäisenä, tuleeko se tytölle vai pojalle. Eihän kaulurin värillä ole väliä, kunhan on lämmin!

Lasten maailman jakautuminen pinkkiin ja tummansiniseen on yksi osoitus siitä, että taistelussa tasa-arvoisen maailman puolesta on oltava hereillä koko ajan. Laakereille ei voi jäädä lepäilemään. Meriläisen mukaan jokaisen sukupolven on tehtävä oma osuutensa tasa-arvon eteen.

Nykyinen maailmantilanne on saanut taas vipinää feministiseen liikkeeseen. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on yksi osoitus siitä, miten asiat saattavat muuttua yhdessä yössä.

– Nyt on innokas meininki päällä. Ihmiset ovat selkeästi aktivoituneet. Tästä saamme kiittää myös maamme hallitusta, joka on matkan varrella onnistunut kyseenalaistaman monta asiaa, joita on pidetty itsestäänselvyyksinä ja jo ikään kuin ”hoidettuina asioina”.

Meriläinen on konkreettisesti huomannut ihmisten aktivoitumisen järjestäessään suurta feminististä tapahtumaa Tampereella. Ensi viikolla pidettävällä WOW-festivaalilla kuullaan nimekkäitä puhujia, ja myös vapaaehtoisia on ollut helppo saada mukaan järjestelyihin. Tapahtuma on Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksien tärkein tasa-arvoa juhliva festivaali.

– Kun katsoo taaksepäin, niin asiat ovat parantuneet huimasti. Sata vuotta sitten nainen oli Suomessa vielä holhouksen alainen. Naisen piti kysyä mieheltä lupa töissä käymiseen.

Meriläinen kokee, että asiat ovat Suomessa tällä hetkellä aika hyvin, vaikka ilmassa leijuu myös uhkia. Positiivista Meriläisen mukaan on kuitenkin se, että asioista puhutaan, vaikka ollaankin eri mieltä.

– Poliittisia päätöksiä ei synny ilman keskustelua. Se on fakta. Nyt kun seksuaalivähemmistöjen oikeuksissa on tapahtunut niin paljon parannuksia, se heijastuu laajemmin tasa-arvoon. Keskustelu on avartanut näkemyksiä. On ymmärretty, että on monenlaisia tapoja olla mies ja nainen.

Rosa Meriläinen.
Rosa Meriläinen on nykyään feministisen ajatushautomo Hatun johtaja. Hän on kirjoittanut myös useita feminismiin liittyviä tietokirjoja sekä kaksi vahvasti naisnäkökulmalla kirjoitettua romaania.Petteri Sopanen / Yle

"Tunsin olevani vääränlainen"

Feminismi heräsi Rosa Meriläisessä jo nuorena. Häntä ärsytti, kun ihmiset olettivat tietävänsä hänestä kaikenlaista, ihan vain sen perusteella, että hän oli tyttö.

– Halusin olla vain ihan ihminen, omanalaiseni minä.

Meriläinen on erittäin allerginen etenkin lapsiin kohdistuviin yleistyksiin. "Kiltit tytöt" ja "pojat on poikia" määritelmät saavat hänet näkemään punaista. Meriläinen oli itse raisu lapsi ja viihtyi Tarzan-leikeissä. Aikuiset jaksoivat ihmetellä, miten tyttö voi olla noin villi.

– Tunsin olevani vääränlainen.

Meriläisen mukaan kliseiset määritelmät tytöistä ja pojista tekevät suuren joukon lapsia näkymättömiksi.

– Jokainen ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on.

Rosa Meriläinen.
Meriläinen luonnehtii itseään ammattikehtaajaksi. Ikä on tuonut lisää rempseyttä myös feministiseen ajatteluun. Kaiken ei tarvitse olla ryppyotsaista.Petteri Sopanen / Yle

Meriläinen pitää itseään paatuneena feministinä. Häntä eivät pienet pilkkanuolet kaada. Rempseä asenne on vienyt hänet läpi kansanedustajavuosien roiskeläppä- ja kannabiskohujen. Meriläinen oli yhden kauden kansanedustajana ja on toiminut aktiivisesti Vihreiden puoluepolitiikassa. Aktiiviset vuodet politiikassa ovat jääneet ja Meriläinen on palannut feministisille juurilleen. Hän on osakkaana feministisessä ajatushautomo Hatussa, joka järjestää muun muassa feministisiä kiroiluiltamia ja kehtaamiskoulutusta.

Meriläinen on aina kehdannut tehdä mitä vain, ja keski-ikä on tuonut lisää varmuutta ja kykyä nauraa myös itselleen. Nuorista feministeistä Meriläinen on kuitenkin huolissaan.

– Heihin kohdistuu niin paljon vihaa ja julmaa puhetta, jolla heidät yritetään vaientaa. Se on kumma, miten juuri nuoret naiset koetaan niin vaarallisina ja ärsyttävinä.

Myös Meriläinen on saanut osansa nyky-yhteiskunnan vihapuheesta. Enää hän ei viitsi lähteä mukaan nokkelaan kuittailuun, vaan haluaa pysyä asiallisena.

– Toivon enemmän lempeyttä tähän yhteiskuntaan. On radikaalia ajatella ihmisistä kauniisti ja puhua kohteliaasti.

Sanavalmis feministi on muuttanut strategiaa. Nykyään Meriläinen haluaa luoda kehumisen ja kannustamisen ilmapiiriä.

– Yritän kannustaa joka tilanteessa. Esimerkiksi tänään olen kehunut usean ihmisen nimeltä mainiten sosiaalisessa mediassa. Kehut ovat vastapuhetta yhteiskunnassa vellovalle vihalle.

Suurimmat epäkohdat löytyvät miesten tasa-arvosta

Feminismissä on menty niin paljon eteenpäin, ettei Meriläinen keksi mitään tabuja. Kaikista asioista pystytään nykyään puhumaan. Yllättäen suurin epäkohta löytyy miesten maailmasta. Meriläinen ei voi käsittää, miten miesten asevelvollisuudesta ei ole vieläkään käyty kunnollista poliittista keskustelua.

– Armeijakysymys on rankin epätasa-arvon väline, joka meiltä löytyy ihan laista. On hurjaa vaatia, että nuori mies joutuu pelkästään sukupuolensa perusteella uhraamaan elämästään vuoden valtiolle. Se opettaa nuorille miehille, että epätasa-arvo on aivan luonnollista.

Myös toinen iso tasa-arvokysymys koskee miehiä. Parhaillaan pinnalla oleva perhevapaiden uudistuskeskustelu toisi toteutuessaan parannusta miesten asemaan.

– Jos miehet käyttäisivät enemmän vanhempainvapaita, se vahvistaisi isyyttä ja ylipäätään isien roolia.

Meriläinen muistuttaa, että feminismi on nimenomaan tasa-arvoa ajava liike. Siihen kuuluvat molemmat sukupuolet. Mikään hanke ei etene naisten ajamana, siihen tarvitaan aina enemmistö, eli myös miehet.

Rosa Meriläinen.
Feministi kantaa huoltaa myös miesten tasa-arvosta.Petteri Sopanen / Yle

Vallankäytössä ja rahamaailmassa naiset ovat yhä altavastaajina. Kotirintamalla taas mies esitetään usein saamattomana nahjuksena, joka ei selviä yksinkertaisistakaan arkisista askareista.

– Tunnistan tuon mieskuvan naisten puheista. Mielestäni miesten pilkkaaminen on sellaista altavastaajan jupinaa. Kyllähän kaikki ihmiset ovat valmiita oppimaan kaikenlaista kaiken ikäisinä. Ei sukupuoli tee kyvyttömäksi siihen.

Myös Meriläisellä on mustia aukkoja suhteessa feministiseen ajatteluun. Välillä hän saa itsensä kiinni vääränlaisesta ajattelusta.

– Ajoittain huomaan epäileväni naista, joka puhuu kimeällä äänellä. Silloin minun on muistutettava itselleni, että puhuja on varmasti asiantunteva äänestä riippumatta. Meihin on niin vahvasti iskostettu, että matala ääni antaa uskottavuuden.

Peilin edessä Meriläinen on myös sortunut. Heikkoja hetkiä on tullut pukukopissa vaatteita sovitellessa. Nykyään Meriläinen kuitenkin nauraa ulkonäkökriittisyydelleen.

– Ei feminismi auta pääsemään irti kaikista niistä paineista, mitä meillä on. Ikä siihen auttaa, hiljalleen on helpottanut, sanoo Meriläinen ja remahtaa tavaramerkikseen tulleeseen nauruun.

Rosa Meriläisen kulttuurivinkit.
Yle Uutisgrafiikka

WOW-festivaali järjestetään Tampereella 11. - 12.3.2017.

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8.3.