Tuhansien voimistelijoiden jalkojen alla piilee terveysriski – "Kanveesibuumi ennaltaehkäisee loukkaantumisia"

Voimisteluliitto toivoo, että myös tyttövaltaisen urheilulajin olosuhteisiin panostettaisiin entistä enemmän.

voimistelu
Helsingin Malmille on rakennettu uusi voimistelukanveesi.
Helsingin Malmille on rakennettu uusi voimistelukanveesi.Ronnie Holmberg / Yle

Pakilan voimistelijoiden uuden harjoitushallin eteisessä on otettava kengät pois, sillä oven taakse ei ole tulemista loskaisin saappain. Hallissa on liki 90 000 euroa maksanut lattia, jollaista ei Helsingistä muualta löydä.

Lattia on liian tavanomainen ilmaus. Puhutaan siis kanveesista, eli mattopäällysteisestä kimmoisasta harjoittelualustasta. Jotta sen erityislaatuisuus tulee maallikolle selväksi, on pakko hypätä vähän ja tuntea, miten lattia joustaa mukana.

Noin puolitoista vuotta sitten seurassa pantiin merkille, että moni voimistelijoista kärsi erilaisista jalkaterävammoista. Jopa ne, joilla oli niin sanotusti hyvät linjaukset eikä siksi altistavaa tekijää vammoille, olivat treeneistä sivussa.

Syy löytyi lattiasta tai oikeastaan sen alta. Seuran 1500 voimistelijaa treenasivat tiloissa, joissa parketti oli asennettu suoraan betonin päälle.

Lajissa, jossa ei käytetä kenkiä ja hypitään paljon, kova alusta on armoton. Jänteet, niiden kiinnityskohdat, nivelet ja jopa luut joutuvat koetukselle kun joustamaton alusta antaa elimistölle korostuneen iskun. Siitä seuraa ajan myötä rasitusvammoja, jotka voivat aiheuttaa isompiakin terveysongelmia esimerkiksi niveliin ja selkään.

Mitä kimmoisampi alusta voimistelijallaan on alla, sitä pienempi on mahdollinen loukkaantumisriski.

– Koska kaupungilla ei ollut mahdollisuutta auttaa, päätimme tehdä tämän itse, Pakilan voimistelijoiden puheenjohtaja Päivi Lehtovirta sanoo.

Pehmeä alusta on kovanluokan investointi

Sopivan harjoitustilan löytyminen muodostui haasteelliseksi. Lehtovirta kertoo, että lattiapinta-alaa niissä kaikissa neljässäkymmenessä tyhjillään olevassa teollisuushallissa kyllä riitti. Ongelmana olivat tilaa halkovat pylväät, jotka estävät joukkuevoimistelun laajat kuviot.

Nyt kun suuremmat massat ovat treenaamassa, olosuhdeasiaa on mahdollista viedä vahvemmin eteenpäin.

Maria Laakso, pääsihteeri, Suomen voimisteluliitto

Malmilta löytyi onneksi Museoviraston vanha 700-neliöinen varastohalli, joka passasi voimistelijoiden tarpeisiin niin hyvin, että seura teki siihen kymmenen vuoden vuokrasopimuksen. Paikan nimeksi tuli TUPA, jolla tarkoitetaan turvallisempia ja parempia harjoitteluolosuhteita.

Lehtovirta laskee, että talkootunteja kanveesin ja hallin toisessa huoneessa sijaitsevan joustoparketin asentamiseen kului lähes 800.

Isoin työvaihe oli lattialevyjen alla olevien 10 500 nelionmuotoisen joustopalan leikkaaminen ja kiinnittäminen.

Nuorten tyttöjen voimisteluryhmä.
Nuorten tyttöjen voimisteluryhmä.Ronnie Holmberg / Yle

Rahat projektiin kerättiin lahjoituksina ja jonkin verran lainaakin otettiin. Seurassa uskotaan, että sijoitus voimistelijoiden turvalliseen harjoitteluun on ennen kaikkea vanhempien velvollisuus, mutta myös sijoitus tulevaisuuteen.

Moni seura rakentaa kanveesinsa talkoovoimin

Apua oman kanveesin suunnitteluun Pakilan voimistelijat saivat Suomen Voimisteluliitosta ja Kisakallion urheiluopistosta Lohjalta. Suomen ensimmäinen voimistelukanveesi asennettiin kuusi vuotta sitten nimenomaan Kisakallioon.

Sen jälkeen kanveeseja on rakennettu tiheällä tahdilla ympäri maata. Pääkaupunkiseudun ensimmäisen kanveesi otettiin viime syksynä käyttöön Espoon Olarissa.

– Nyt on selkeästi kanveesiboomi menossa. Monet seurat ovat lähteneet vuokraamaan tiloja ja rakentamaan sellaisia omatoimisesti, kertoo Suomen voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso.

Pelkästään Uudellamaalla on meneillään viisi rakennushanketta, joiden tavoitteena on saada paremmat harjoitusolosuhteet.

Se, miksi asiaan kiinnitetään huomiota vasta nyt, johtuu Laakson mukaan osaltaan siitä, että joukkue- ja rytminen voimistelu ovat kehittyneet lajeina viime vuosien aikana ja Suomen taso noussut ja sen myötä myös lajin suosio. Maan suurimpiin lajiliittoihin kuuluvaan Voimisteluliittoon kuuluu tätä nykyä yli 123 000 jäsentä. Se on Suomen suurin tyttöjen ja naisten liikuttaja.

Malmilla sijaitseva uusi voimistelukanveesi.
Museoviraston vanha 700-neliöinen varastohalli Malmilla taipui hyväksi tilaksi uudelle kanveesille.Ronnie Holmberg / Yle

– Toki aiemminkin on ollut ryhmiä ja yksilöitä, jotka ovat treenanneet paljon. Silloin on ollut kyse muutamasta, joten olosuhteiden muuttaminen ei ole ollut taloudellisesti mahdollista. Nyt kun suuremmat massat ovat treenaamassa, asiaa on mahdollista viedä vahvemmin eteenpäin.

Harjoitusolosuhteiden parantaminen on asia, joka on nostettu Voimisteluliitossa keskiöön ja osaksi liiton strategiaa.

– Edistämme asiaa määrätietoisesti. Jääkiekossa ja jalkapallossa on onnistuttu olosuhdeasioissa, nyt on meidän vuoromme. Rakentamalla kanveeseja, ehkäisemme loukkaantumisia, Laakso sanoo.

Ilman kanveesia voimisteleminen kuin jalkapalloa asvaltilla

Tunnetuin voimistelijoiden kehnoista harjoitteluolosuhteista kärsinyt urheilija on Suomea olympiatasollakin edustanut Katja Volkova. Hän ylsi rytmisessä kilpavoimistelussa viime kesänä Riossa sijalle 21, mikä on Suomen kaikkien aikojen korkein sijoitus lajissa.

Monelle tuli yllätyksenä kun 19-vuotias Volkova ilmoitti viime syksynä lopettavansa kilpauransa ja siirtyvänsä valmennuspuolelle. Hän oli puhunut jo pitkään harjoitteluolosuhteiden kurjuudesta pääkaupunkiseudulla.

Kanveesi on todella tärkeä meidän treenamiselle. Parantaa treenin laatua ja sen tuloksiakin varmasti

Laura Waldmann, Pakilan voimistelijat

Hänen tasollaan harjoittelua vaaditaan kahdeksan tuntia päivässä. Sellaisia määriä ole mahdollista treenata ilman kanveesia, ainakaan ilman todennäköistä loukkaantumista.

Pakilan voimistelijoiden edustusjoukkue Glorian voimistelijat allekirjoittavat Volkovan sanat siitä, että ilman kanveesia harjoitteleminen on sama asia kuin se, että jalkapalloilijat pelaisivat nurmen sijaan asvaltilla.

– Kyllä se niin menee. Kanveesi on todella tärkeä meidän treenamisellemme. Parantaa treenin laatua ja sen tuloksiakin varmasti, sanoo Laura Waldmann.

– Tällainen joustava kanveesi on kyllä paras mahdollinen voimistelualusta, komppaa joukkuetoveri Karoliina Suokko.

Glorian tähtäimessä on läpäistä MM-kisakarsinnat ja päästä toukokuun lopussa kamppailemaan mitaleista Helsingin jäähallissa järjestettävissä voimistelun maailmanmestaruuskilpailuissa (siirryt toiseen palveluun).

Mutta siivittääkö uusi kanveesi kohti maailmanmestaruutta?

– Kyllä me uskotaan siihen, vastaavat tytöt hetkeäkään empimättä.

Juttuun on haastateltu liikuntalääketieteen erityislääkäri Tapio Kalliota Terveystalo Sportista.