Nokosilla tai taukojumpalla virtaa työpäivään: "Liike on lääke, ja pieni nälkä pitää virkeänä"

Keskittymiseen vaikuttavat nukkuminen, motivaatio ja ympäristötekijät. Myös taukojen pitäminen auttaa jaksamaan paremmin.

työelämä
Nukkuvan jalat sängyssä.
Kunnon yöunet auttavat keskittymään.Seppo Sarkkinen / Yle

KainuuJaksaminen ja vireystila vaihtelevat päivästä ja jopa tunnista toiseen. Se, kuinka kauan keskittyminen pysyy kasassa, riippuu yksilöstä ja tehtävästä. Esimerkiksi liikenteen valvonnassa tai vastaavassa tarkkaavaisuutta vaativassa tehtävässä keskittyminen herpaantuu yllättävän lyhyen ajan jälkeen.

– Keskimäärin 45 minuuttia pystyy tekemään hyvin keskittyneesti, työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mikael Sallinen arvioi.

Motivaatio, nukkuminen ja valveillaoloaika vaikuttavat keskittymiseen. Myös ympäristötekijöillä on iso vaikutus. Yhtämittaista ja hyvällä tasolla olevaa keskittymistä on vaikea pitää yllä pitkään ilman taukoja.

Normaalissa työimussa on tärkeää se, että motivaatio on kohdallaan.

Mikael Sallinen

Tällöin niin sanotuilla virallisilla tauoilla, kuten ruoka- ja kahvitauoilla on suuri merkitys, kuten myös mikrotauoilla, jotka kestävät muutamasta sekunnista kymmeneen sekuntiin.

– Jos työpaikalla on vain mahdollisuutta, niin yötyössä kannattaa harkita nokostaukoa, eli työpaikalla tapahtuvaa mahdollisuutta ottaa puolentunnin nokkaunet ja jatkaa sen jälkeen työskentelyä, Sallinen kertoo.

Valvomalla humalaan

Unella ja varsinkin laadukkaalla unella on iso merkitys valveillaoloon ja työn tekemiseen. Jotakin kertoo se, että kahdenkymmenen tunnin yhtäjaksoinen valvominen vaikuttaa suorituskykyyn samalla tavalla kuin olisi yhden promillen humalatilassa.

– Jos nukumme kaksi tuntia vähemmän kuin meidän luonnollinen vuorokautinen unen tarpeemme on, se alkaa vaikuttaa keskittymis- ja suorituskykyyn. Kysymys on siitä, että aivoissa energiatasapaino ei ole kohdallaan. Aivoissa ei ole riittävästi energiaa ja varastoja ylläpitämään tarkkaavaisuutta ja myös muistin toimintaa, Sallinen sanoo.

Kahvikuppi ja tietokone pöydällä.
Kahvitauko helpottaa vireystilaa.Minna Heikura / Yle

Sairaalan päivystyksessä työskentelevien lääkärien ja sairaanhoitajien työpäivät venyvät usein hyvinkin pitkiksi. Tutkimuksen mukaan anestesialääkärit kokevat päivystysten takia vakaviakin stressioireita (siirryt toiseen palveluun) (Lääkärilehti).

Kainuun keskussairaalan ylilääkärillä Olli-Pekka Koukkarilla on lyhyt ja ytimekäs vastaus siihen, miten jaksaminen sekä vireystila saadaan pidettyä hyvällä tasolla.

– Liike on lääke, ja pieni nälkä pitää virkeänä, Koukkari napauttaa.

Yötyössä kannattaa harkita nokostaukoa.

Mikael Sallinen

Hoitotyön laatuun voi vaikuttaa monella tavalla. Työn kuormittavuudella on iso merkitys ja sen on oltava sopivaa. Tämä luo pohjan työn tuottavuuteen ja motivaatioon.

Kun työpaikan henkinen hyvinvointi on kunnossa, ovat yhteistyö ja toiminta sujuvaa sekä häiriötöntä. Jaksamisesta ja vireystilasta huolehdittaessa kannattaa välillä katsoa myös peiliin.

– Hoida ensin itsesi ja sitten vasta muut, Kainuun keskussairaalan ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari kehottaa.

Haudattu työajan lyhennys

Ajoittain on nostettu esille työpäivän lyhentäminen perinteisestä kahdeksasta tunnista kuuteen tuntiin ja tämän vaikutus työn laatuun ja sen tekemiseen. Suomessa asia aiheutti vilkkaan keskustelun 90-luvun laman aikaan. Silloinen työministeriö teetätti lyhennetystä työajasta kokeilun, joka kuitenkin haudattiin vähin äänin, vaikka se onnistui hyvin.

Samanlaiseen tulokseen päädyttiin myös Ruotsissa, jossa kokeiltiin vuonna 2015 työpäivän lyhentämistä kuuteen tuntiin samalla palkalla, ja tulokset olivat hyviä. Laatu ja tuottavuus paranivat, vaikka päivä oli lyhyempi.

Työpäivä.
Työpäivän lyhentäminen lisää laatua ja tuotettavuutta.Anu Rummukainen / Yle

Myös Suomessa vuonna 2012 eduskunnan työelämävaliokunta antoi tukensa kuuden tunnin työpäiväkokeiluille.

– Tätä kannattaisi kokeilla valikoidusti tietyissä tehtävissä, joihin sen tyyppinen ratkaisu voisi sopia. Myönteiset vaikutukset riippuvat varmasti siitä, kuinka vaativa tehtävä on ja kuinka paljon se vaatii keskittymistä, tarkkaavaisuutta ja muistia, Sallinen kertoo.

Kuudessa tunnissa pystytään saamaan sama tulos kuin kahdeksan tunnin mittaisessa työpäivässä. Kysymyksessä on pitkän työpäivän huokoistaminen.

– Sinne pitää laittaa enemmän tauotusta, jotta työn ja suoriutumisen laatu laske liikaa. Tätä kannattaisi kokeilla sellaisissa tehtävissä, jossa se on työn rytmittämisen kannalta mahdollista, Sallinen sanoo.

Hoida ensin itsesi ja sitten vasta muut.

Olli-Pekka Koukkari

Keskittymisen parantamisessa yksi tekijä on työympäristön tarkastelu. Nykyinen trendi, jossa luovutaan omista työhuoneista ja siirrytään avokonttoreihin on iso muutos, jossa pitää keskittyä siihen, että työntekijöillä on keskittymisrauha.

– Tärkein seikka on peli- ja käyttäytymissäännöt avokonttoreissa, jotta sinne pystytään luomaan keskittymistä tukeva ilmapiiri ja olosuhteet. Toinen merkittävä seikka on työpäivän pituus ja se miten vuorotyössä työvuorot rytmitetään. 8 tunnin raja on järkevä työpäivän kestolle, Sallinen kertoo.

Mies nojaa metallipajassa suureen kierrejouseen.
Työn rytmitys auttaa jaksamaan.Jyrki Lyytikkä / Yle

Monet urheilijat ovat sanoneet, että hyvän lopputuloksen saavuttamiseen tarvitaan positiivinen olotila. Tämä on tärkeä seikka myös työelämässä, jossa puhutaan työimusta. Se tarkoittaa parhaimmillaan flow-tilaa, jolloin työntekijä on niin keskittynyt tekemiseensä, että unohtaa ympäristön ja ajankulun.

– Normaalissa työimussa on tärkeää se, että motivaatio on kohdallaan. Motivaatio syntyy usein siitä, että on kiinnostunut työstään ja ymmärtää oman työn merkityksen työyhteisön tekemisen kokonaisuudessa. Myös työssä kehittyminen ja oppiminen ovat tärkeitä seikkoja työimun ja motivaation ylläpitämisen kannalta, sanoo työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mikael Sallinen.