1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsät

"Pilallehan se menisi" – yhä useampi metsänomistaja valitsee jotakin muuta kuin avohakkuun

Jatkuvan kasvatuksen malli tuottaa matalammat kantohinnat kuin avohakkuu, mutta metsänhoitoyhdistyksen mukaan ero tasoittuu muutamassa vuodessa.

Metsät
Harvennettua metsää. Ponssen metsäkone.
Joonas Nieminen / Yle

Upouusi metsäkone työskentelee Antero Heiskasen tienvarsimetsässä Iisalmen Varpasen kylässä näköetäisyydellä talon pihapiiriin. Kolmen hehtaarin hakkuualalla puusto on tukkivaltaista sekapuustoa ja metsän voisi avohakata eli laittaa kaikki puut kerralla nurin. Metsänomistaja on kuitenkin valinnut toisin.

– Nyt harvennuksessa hakkuujälki on hyvän näköistä. Jos avohakkuu tehtäisiin, pilallehan se menisi, Antero Heiskanen sanoo. – Ei kyllä harmita, että en avohakkuuta valinnut.

Myös metsänhoitoyhdistys Savotassa on havaittu, että moni metsänomistaja pitää nykyisin parhaana jatkuvan kasvatuksen mallina.

– Kantohinta on tietysti alhaisempi kuin avohakkuulla, mutta kun harvennuksen jälkeen puusto lähtee kovaan kasvuun, niin muutamassa vuodessa rahan saa takaisin, sanoo korjuupäällikkö Minna Karppinen.

Yhä useampi metsänomistaja arvostaa myös metsän virkistysarvoja kuten marjastusta, sienestystä ja metsästystä sekä metsän ulkonäköä.

– Monelle on tärkeää se, miltä maisema näyttää, Karppinen kertoo.

Metsäkoneurakoitsija Jari Siltala on yksi metsänhoitoyhdistys Savotan kymmenestä korjuupalvelu-urakoitsijasta, jotka tekevät pelkästään harvennushakkuita.

– Toiset tykkäävät aukoista, minä tykkään harvennuksista. Se on paljon mielenkiintoisempaa ja metsä jää paremman näköiseksi.

Kantohinta on alhaisempi kuin avohakkuulla, mutta kun harvennuksen jälkeen puusto lähtee kovaan kasvuun, muutamassa vuodessa rahan saa takaisin.

Minna Karppinen

Yhä useampi haluaa pitää metsän peitteisenä

Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes sanoo myös, että metsänomistajarakenteen muuttuessa yhä useampi metsänomistaja haluaa pitää metsänsä peitteisenä, eli poistettavat puut otetaan harvennusluonteisesti, poimintahakkuina tai pienaukkoina.

Asia on todennettu hiljattain myös PTT:n selvityksessä (siirryt toiseen palveluun), jossa tulokseksi tuli nimenomaan se, että melkoinen osa metsänomistajista välttää nykyisin avohakkuita.

Suomen metsissä odottaa tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 11) mukaan kaikkiaan 600 000 hehtaarin suuruinen vuotuinen harvennusurakka seuraavan viiden vuoden aikana, jotta metsien tuotantokyky säilyisi hyvänä.

Tästä alasta ensiharvennuksia on reilut 400 000 hehtaaria ja varttuneempien metsien harvennuksia 200 000 hehtaaria. Tämän lisäksi pitäisi vielä toteuttaa taimikkoja vapauttavia ylispuuhakkuita reilut 100 000 hehtaaria vuosittain.

Viime vuosina ensiharvennuksia ja harvennushakkuita on saatu vuosittain tehtyä 400 000––450 000 hehtaaria. Avohakkuiden määrä on ollut 100 000––145 000 hehtaaria vuosittain.

Jos kasvatushakkuut viivästyvät tai jäävät kokonaan tekemättä, uudistettavien alojen puuston arvo jää selvästi alhaisemmaksi, Markku Remes sanoo.

Harvennushakkuut parantavat myös metsien terveyttä ilmastonmuutoksen edetessä. Hoidetut metsät sitovat myös hiiltä taantuvakasvuista metsää tehokkaammin.

– Oikeaan aikaan tehdyt kasvatushakkuut vähentävät tuntuvasti myös tuuli- ja lumituhoja metsissä, sanoo Remes.

– Lisäksi ajoissa elintilaa saanut puusto kestää paremmin sienten ja hyönteisten aiheuttamia vaurioita.