Johtamisguru: Valta työntekijöille – "Eivät he tarvitse johtoa kertomaan, miten työt pitää tehdä"

Työntekijä tietää esimiestään paremmin, mikä hänen työssään mättää. Tästä lähtee lean-ajattelu.

lean-ajattelu
Barry O'Reilly.
Sellaisen tuottaminen, mitä asiakas ei halua, on rahan ja ajan tuhlausta, sanoo johtamiskonsultti Barry O'Reilly.Yle

Parhaat johtajat luovat alaisilleen ympäristön, jossa kaikki ymmärtävät, mikä on organisaation tavoite, ja alaisilla on valtaa tehdä muutoksia omassa työssään sen tavoitteen saavuttamiseksi.

Näin visioi johtamiskonsultti Barry O'Reilly, joka on Suomessa kouluttamassa suuryritysten, kuten Nordean, Finnairin ja Wärtsilän johtoa.

– Parhaiten menestyvät organisaatiot, joissa valtaa annetaan organisaatiossa alaspäin ja luotetaan siihen, että työntekijät tietävät, miten heidän työnsä tehdään fiksummin. Alaisia kannustetaan kokeilemaan rohkeasti uusia asioita ja tekemään virheitä ja oppimaan niistä. He eivät tarvitse johtajia kertomaan, mitä tehdä, O'Reilly sanoo.

Hän on yksi Lean Enterprise: How High Performance Organizations Innovate at Scale -kirjan kirjoittajista.

Oppia autofirmalta

O'Reillyn näkemys pohjautuu yritysten toiminnan tehostamiseen tähtäävään lean-ajatteluun. Siinä perustana on, että suorittavan työn tekijät ovat parhaita oman työnsä tehostajia. Esimerkiksi sairaanhoitajat, myyjät tai asiantuntijat tietävät johtajiaan paremmin, mikä heidän työssään pitäisi panna kuntoon.

Lean-mallin koti on Japanissa Toyotan autotehtailla. Japanilaisten menestys sai lännen yrityksetkin kiinnostumaan Toyotan opeista 1980-luvulla.

Suuren yleisön tietoisuuteen lean-käsite tuli vuonna 1990, kun yhdysvaltalaiset tutkijat lanseerasivat sen Toyotasta kertovassa teoksessaan The Machine That Changed the World.

Sen jälkeen lean on levinnyt eri toimialoille. Ensin sen otti käyttöön muu autoteollisuus, sitten muunlaiset kokoonpanoyritykset, rakennusyhtiöt, elintarviketeollisuus ja sairaalat. Esimerkiksi joissakin suomalaisissa sairaaloissa lean näkyy potilaille yhden luukun periaatteena.

Ei ylhäältä alas vaan alhaalta ylös

Monella työpaikalla työntekotapoja uudistetaan niin, että joku, yleensä päällikkö tai johtaja, saa idean. Sitä aletaan soveltaa käytäntöön.

Leanissa taas katsotaan konkreettisesti, millaisia yrityksen huonot käytännöt ovat, ja yritetään kehittää niitä. Lähtökohta on, että ongelmien syitä etsimällä löytyvät myös ratkaisut. Ideat saadaan työntekijöiltä ja asiakkailta, ja niiden avulla organisaation tuotteet voidaan hioa juuri sellaisiksi, mitä asiakkaat haluavat.

– Sellaisen tuottaminen, mitä asiakas ei halua, on rahan ja ajan tuhlausta. Kun teemme sitä, mitä asiakkaat haluavat, investoimme oikeisiin asioihin ja toiminta on tehokkaampaa, O'Reilly sanoo.

"Myös johtajien täytyy muuttua"

Organisaation toiminnan tehostaminen vaatii kuitenkin muuttumista sekä johdolta että alaisilta.

– Yhtiö ei voi muuttaa, jos vain johto sanoo alaisille, että nyt täytyy muuttua. Ylimmän johdon, keskijohdon ja työntekijöiden täytyy muuttaa toimintatapojaan, O'Reilly sanoo.

Radikaaleinta O'Reillyn mukaan on teknologian vaikutus: se muuttaa maailmaa kiihtyvällä tahdilla.

– Meidän kaikkien täytyy oppia siihen, että opettelemme koko ajan uusia asioita. Se, mitä nyt osaamme, voi olla viiden vuoden päästä hyödytöntä, O'Reilly sanoo.