Tutkimus: Norsu pärjää vähemmällä unella kuin yksikään toinen nisäkäs

Norsut saattoivat olla 48 tuntia ilman unta.

norsut
Norsu
Mak Remissa / EPA

Afrikan savanneilla yö voi olla vaarallinen. Sen tietävät myös norsut, joiden on tyydyttävä lyhyisiin ja pätkittäisiin yöuniin.

Itse asiassa villit norsut nukkuvat vähemmän kuin mitkään muut nisäkkäät – keskimäärin vain kaksi tuntia yössä. Savannin vaarojen välttämisen lisäksi ravinnon etsiminen haukkaa suuren osan niiden ajasta.

Vankeudessa elävät norsut nukkuvat kolmesta seitsemään tuntia vuorokaudessa.

Norsujen yöunta on selvitetty eteläafrikkalaisen Witwaterstrandin yliopiston tutkimuksessa, joka toteutettiin Botswanassa sijaitsevassa Choben kansallispuistossa. Tutkimuksesta uutisoi New Scientist. (siirryt toiseen palveluun) Koko tutkimus on julkaistu PlosOnen sivustolla. (siirryt toiseen palveluun)

Kärsä paljasti, oliko norsu hereillä

Tutkijat asettivat norsujen kärsiin sensorit, joilla mitattiin eläinten aktiivisuutta. Kärsä on norsun aktiivisin elin, kun eläin on hereillä.

– Päättelimme, että kun se on ollut liikkumatta viisi minuuttia, on norsu todennäköisesti unessa, sanoi tutkija Paul Manger.

Yleensä unta mitataan aivojen aktiivisuudesta, mutta norsujen kohdalla päädyttiin kärsään siksikin, että aktiivisuuden mittaaminen aivoista oli mahdotonta norsujen ison ja paksun kallon takia.

Tutkijat seurasivat kahta norsumatriarkkaa 35 päivän ajan. Tulos oli, että norsut nukkuivat keskimäärin kaksi tuntia vuorokaudessa, eikä sitäkään yhteen menoon, vaan neljänä tai viitenä lyhyempänä jaksona. Enin osa nukkumisesta tapahtui yöllä kello 1:n ja 6:n välillä.

Norsut nukkuivat joka yö eri paikassa.

Jakson aikana oli neljä vuorokautta, jolloin matriarkat eivät nukkuneet silmällistäkään. Pisimmillään uneton jakso kesti 48 tuntia. Näiden jaksojen aikana eläimet taittoivat noin 30 kilometrin matkan, mahdollisesti välttääkseen kohtaamasta leijonia tai salametsästäjiä.

Ponnistusten jälkeen norsut eivät kuitenkaan tuntuneet tarvitsevan lisäunta.

Norsut nukkuivat yleensä seisaaltaan

Norsut kantoivat myös kaulapantaa, jossa oleva gyroskooppi paljasti, että ne nukkuivat yleensä seisaaltaan. Makuuasennossa ne nukahtivat vain kymmenenä päivänä 35:stä.

Tämän tulkittiin tarkoittavan, että norsut saavuttavat vain harvoin REM-unen vaiheen, jossa esimerkiksi ihmisillä tapahtuu suurin osa unien näkemisestä. REM-unta eli vilkeunta pidetään tärkeänä myös muistojen mieleenpainamiselle.

Tutkija Mangerin mukaan norsut saavuittavat REM-vaiheen vain silloin tällöin tai ne vaipuvat REM-uneen lintujen tapaan 5-10 sekunnin jaksoissa. Eräs vaihtoehto on, etteivät ne vaivu lainkaan REM-uneen. Näin on esimerkiksi valaiden ja delfiinien laita.

– Emme vielä tiedä, kumpi pitää paikkansa, ja seuraavaksi haluaisimme selvittää sitä, sanoo Manger.

Hevonen pärjää lähes yhtä vähällä unella

Muista suurista nisäkkäistä esimerkiksi harmaavalas tarvitsee päivittäin jopa yhdeksän tunnin unet. Kirahvi puolestaan nukkuu lähes viisi tuntia.

Norsun lähin kilpailija on hevonen, joka pärjää kolmen tunnin nukkumisella.

Manger uskoo, että tutkimuksessa syntynyt käsitys norsujen nukkumisesta on varsin pätevä, vaikka otos olikin hyvin pieni. Hänen mielestään useampiakin norsuja voisi tutkia, mutta lisätutkimuksiin liittyy eettisiä ja taloudellisia ongelmia.

Australialaisen La Troben yliopiston tutkija John Lesku kiittää tutkimusta, mutta kaipaa lisäselvityksiä.

– Esimerkiksi märehtijät kykenevät seisomaan, pitämään silmiään puoliksi avoimina ja jopa jatkamaan ravinnon jauhamista ei-REM-unen aikana. Tämä lisää mahdollisuutta, että norsutkin nukkuvat enemmän kuin on havaittu, Lesku sanoo.