Ehditkö palautua työstä vapaa-ajalla? "Tärkeä osa ammattitaitoa"

Palautuminen auttaa työskentelemään tehokkaammin ja luovemmin. Mutta miten voi palautua? Ainakaan alkoholia ei kannata käyttää.

työelämä
Mies loikoilee nurmikolla.
Palautuminen on tärkeää. Luonto auttaa monia rauhoittumaan.Henrietta Hassinen / Yle

KajaaniPuhelin pirisee, ja kokous alkaa viiden minuutin päästä. Viestejä pulpahtelee työpäivän jälkeenkin.

Kummakos, jos hektisessä työelämässä yksi tärkeimmistä asioista helposti unohtuu. Nimittäin palautuminen.

– Palautuminen on tärkeä osa työkykyä ja näin ollen myös tärkeä osa ammattitaitoa, sanoo Työterveyslaitoksen Tiedosta työkykyä -yksikön johtaja Jaana Laitinen.

– Palautuminen tahtoo jäädä kiireen jalkoihin. Nuppi ja kroppa tarvitsevat hetken hengähtää.

Ja se, että kiitämme toinen toistamme, ja muistamme olla kohteliaita ja ystävällisiä toinen toisillemme.

Päivi Cheney

Riittävä virkeys lisää työntekijän tarkkuutta ja tehokkuutta. Heikko palautuminen lisää muun muassa virheiden ja tapaturmien riskiä.

Ensisijaisen tärkeää on, että myös työnantaja huomioi työntekijöiden riittävän palautumisen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei ihmisille kasata liikaa töitä, joista hän ei selviä.

– Kun stressiä kertyy, kuormitus kasaantuu, eikä palautumista tapahdu, voi toimistotyöläistä uhata työuupumus. Fyysisesti raskasta työtä tekevä voi tämän lisäksi huomata tuki- ja liikuntaelinsairauksista merkkejä, Laitinen tiivistää.

Palautumiskeinot vaihtelevat

Kuinka sitten itse voi palautua? Tehokkaat keinot ovat hyvin yksilöllisiä.

Palautumisen voi jakaa kahteen osa-alueeseen: fyysiseen ja henkiseen. Ensimmäinen tarkoittaa käytännössä riittävää unta ja lepoa sekä energia- ja nestetasapainosta huolehtimista. Jälkimmäinen taas psyykkistä irrottautumista työstä.

– Sen avulla kerätään henkisiä voimavaroja ja ylläpidetään motivaatiota sekä myös elämän mielekkyyttä, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä tiivistää.

Toivoisin iloa enemmän työelämään.

Sari Marita Ikäheimo

Jonkun kohdalla henkinen palautuminen ja vastapaino työlle tarkoittaa ystävien tapaamista tai elokuvissa käymistä. Liikunta puolestaan tehostaa sekä kehon että mielen palautumista.

Työterveyslääkäri Päivi Cheney sanoo, että palautumista tulisi vapaa-ajan lisäksi tapahtua myös työpäivän aikana. Riittävät tauot päivän aikana ovat tärkeitä.

Työterveyslääkäri Päivi Cheney
Työterveyslääkäri Päivi Cheney huomauttaa, että alkoholia ei kannata käyttää unilääkkeenä.Elisa Kinnunen / Yle

– On hyvä olla taukoja ja esimerkiksi vaihdella työskentelyasentoja. Voi myös käydä vaikka ikkunan ääressä, katsoa ulos sekä hengitellä rauhallisesti. Ruokailusta tulee huolehtia ja myös siitä, että juo nesteitä, Cheney sanoo.

– Ja se, että kiitämme toinen toistamme, ja muistamme olla kohteliaita ja ystävällisiä toinen toisillemme.

Cheney huomauttaa, ettei niin sanottua yömyssyä kannata käyttää palautumisen tukena. On tiedossa, että alkoholi heikentää unen laatua.

110 prosenttia voi olla liikaa

Uupumisen yleisyyttä ja palautumattomuutta ei ole seurattu tarkasti. Työterveyslaitoksen mukaan palkansaajien silloin tällöin esiintyvä unettomuus on kuitenkin kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana.

Tämä antaa osviittaa asiaan, sillä työstressi ja huono palautuminen näkyvät nukkumisen heikkona laatuna ja unettomuusoireina. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Mikko Härmän mukaan usein esiintyvässä unettomuudessa ei ollut kuitenkaan isoja muutoksia.

Unettomuus oli myös nykyisin työnohjaajana ja joogaopettajana toimivan Sari Marita Ikäheimon ensimmäisiä oireita uupumuksesta vuonna 2010.

Sari Marita Ikäheimo
Sari Marita Ikäheimo kohtasi uupumusta työn takia.Elisa Kinnunen / Yle

Ikäheimo oli aina ollut erittäin tunnollinen ja vastuullinen, ehkä liiankin kanssa. Kamelin selkä kuitenkin katkesi, ja työkaverit opastivat hänet keskustelemaan työterveyshuoltoon. Hän oli sairaslomalla lopulta noin kaksi ja puoli kuukautta.

– Liikuin luonnossa älyttömästi ihan monen tunnin lenkkejä ilman mitään suorittamista, saatoin ihan istuskella. Myös joogasin. Ne ovat olleet minun pelastuskeinoni, että elinvoima alkoi palautua.

Kyllä näissä asioissa on vielä aika monella työpaikalla ja monella työntekijällä varaa parantaa.

Jaana Laitinen

– Aloin katsoa työtä eri tavalla. Huomasin, ettei tarvitse antaa 110 prosenttia, riittää että annan 90 prosenttia, niin työ tulee tehdyksi ja on parempi olla, hän sanoo.

Hän huomauttaa, että työssä tulleisiin vaatimuksiin lähtee helposti vastaamaan. Työterveyslääkäri Päivi Cheney vertaa asiaa hölmöläisen hevoskuormaan.

– Hölmöläinen lisää hevosen kuormaa. Kun on tuonkin jaksanut, niin jaksaa tuonkin, ja lopulta hevonen ei jaksa vetää kuormaa. Näin meillä ihmisilläkin käy, jos käydään päivä toisensa jälkeen töissä ilman palautumista, Cheney sanoo.

Työnantajankin aika herätä

Myös työnantajan tulisi kiinnittää asiaan huomiota.

Kaikista yksinkertaisimmillaan se tapahtuu siten, ettei kuormita työntekijöitä liikaa. Työterveyslaitos on linjannut, että lepoaikaa tulisi olla vuorojen välillä vähintään 11 tuntia. Myös hyvä ja arvostava ilmapiiri on tärkeää.

Työterveyslaitos on perustanut Promo@Work-hankkeen, jossa tuotetaan ja kootaan tutkimustuloksia työkykyä ja työstä palautumista edistävistä tekijöistä.

Työterveyslaitoksen Jaana Laitinen kertoo, että palautumista edistää esimerkiksi se, että kokouksessa voi välillä seisoa tai kahvi- ja ruokatauolla puhutaan muita kuin työasioita.

Aloin katsoa työtä eri tavalla. Huomasin, ettei tarvitse antaa 110 prosenttia, riittää että annan 90 prosenttia, niin työ tulee tehdyksi ja on parempi olla.

Sari Marita Ikäheimo

– Kyllä näissä asioissa on vielä aika monella työpaikalla ja monella työntekijällä varaa parantaa.

Merkitys on iso myös laajemmasta näkökulmasta tarkasteltuna. Työssä jaksaminen on hyvin tärkeää esimerkiksi työurien jatkumiselle eläkeikään asti.

– Myös työuran alussa palautuminen on hyvin keskeinen edellytys sille, että nuoret jaksavat työelämässä ja tietysti myös elämän ruuhkavuosia eläville nuorille aikuisille, kodin perustaneille. Kaikille meille se on edellytys sille, että jaksamme toimia työelämässä mukana, työterveyslääkäri Päivi Cheney sanoo.

Hölmöläinen lisää hevosen kuormaa. Kun on tuonkin jaksanut, niin jaksaa tuonkin ja lopulta hevonen ei jaksa vetää kuormaa.

Päivi Cheney

Työnohjaaja Sari Marita Ikäheimo toivoo, että työpaikoilla korostettaisiin keskustelun ja ilmapiirin merkitystä.

– Toivoisin iloa enemmän työelämään. Tuntuu olevan suomalaisessa kulttuurissa, ettei se kuulu työpaikoille. Kuitenkin tiedetään, että ilo vapauttaa ja se saa luovuuden lähteitä liikkeelle, Ikäheimo sanoo.

– Jokainen me olemme vastuussa ilmapiiristä, se ei ole vain työnantajan ja esimiehen tehtävä.