Koe uusi yle.fi

Suomalaiset alkoivat kääntyä kristinuskoon odottamattoman varhain

Yli 3 000 haudan tutkimus osoitti, että joidenkin vainajien jalat suunnattiin päin pääsiäistä jo viikinkiajalla.

arkeologia
Luminen maasto, jonka taustalla olevan metsikön taakse on kuvattu Aurinko kahtena eri päivänä.
Havainnekuva Euran Luistarista. Muinaiskalmiston horistontissa Aurinko nousee vasemmalla kristinuskolle tärkeästä pääsiäissuunnasta ja oikealla muinaisuskon juhlapyhän kekrin suunnasta. Mia Heikkilä ja Ismo Luukkonen / Tähdet ja avaruus

Suomalaiset alkoivat luopua muinaisuskonnosta jo viikinkiajalla, kertoo tuore suomalaistutkimus. Helsingin yliopiston arkeoastronomi Marianna Ridderstad tuli tähän tulokseen tutkimalla, miten rautakauden suomalaiset hautasivat vainajansa.

Vakiintuneen käsityksen mukaan lännestä tulleet käännyttäjät alkoivat tuoda kristinuskoa Suomeen 1000-luvulla, mutta Ridderstadin havainnot osoittavat, että kääntyminen alkoi jopa kaksi sataa vuotta aiemmin.

Koska kirjalliset lähteet puuttuvat, kristinuskon saapumista on pitänyt päätellä arkeologisten löytöjen lisäksi muun muassa kielen antamista vihjeistä. Ridderstadin tutkimusala on arkeoastronomia eli se miten Aurinko, Kuu ja muut taivaankappaleet vaikuttivat muinaisiin kulttuureihin.

Uudet tavat näkyivät Eurassa ja Köyliössä

Ridderstad tutki yli kolmen tuhannen haudan suunnan ja päätteli eri uskontojen vaikutukset työssään, joka on lajissaan Suomen laajin.

Englanninkielinen tutkimus (siirryt toiseen palveluun) on luettavissa kokonaisuudessaan internetistä, ja suomeksi tulokset julkistettiin tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan Tähdet ja avaruus (siirryt toiseen palveluun) -lehden tuoreimmassa numerossa.

Rautakaudella vainajia haudattiin niin, että näiden jalat osoittivat suuntaan, josta aurinko nousi muinaisuskonnon juhlapyhinä. Tällaisia olivat päivänseisaukset ja -tasaukset ja niiden puoliväliin sijoittuvat päivät.

Ridderstad totesi, että tapa, joka oli ominainen kristinuskoa edeltäneille uskonnoille muualla Euroopassa, oli tavallinen myös Suomessa.

Marianna Ridderstad
Marianna Ridderstad on ensimmäisenä Suomessa väitellyt arkeoastronomiasta.Marianna Ridderstad / Tähdet ja avaruus

Yhdistettynä hautojen aiempiin arkeologisiin ajoituksiin Ridderstadin tutkimus kertoo muutoksista, joita muinaisuskonnossa tapahtui muun muassa juhlapyhien tärkeysjärjestyksessä. Euran ja Köyliön hautojen aineistossa näkyy esimerkiksi viikinkien mytologialle tyypillisten hautasuuntausten saapuminen Varsinais-Suomeen.

– Pohjois-eteläsuuntausten merkityksen kasvaminen juuri viikinkiajalla liittyy todennäköisesti skandinaavisen uskomusperinteen vaikutuksen lisääntymiseen maassamme, Ridderstad sanoo.

Vanha usko säilyi kristinuskon rinnalla

Kun suomalaiset alkoivat kääntyä kristinuskoon, ensimmäinen selvä merkki tästä oli vainajan asettaminen hautaan niin, että jalat osoittivat kohti pääsiäisen auringonnousua muinaisuskonnon juhlapyhien aamunkoiton sijasta.

– Pääsiäissuuntausten ilmaantuminen kertoo, että pääsiäisen ajankohta on kyetty laskemaan ja sillä on ollut suurta uskonnollista merkitystä. Muu kuin jo täysin kristitty yhteisö tuskin olisi viettänyt pääsiäistä ja yhdistänyt sen ylösnousemussymboliikan vielä hautaustapoihinsakin.

Suurin osa 1000-luvun haudoista oli jo kaikkialla pääsiäissuunnattuja.

Pääsiäiseen suunnattujen hautojen avulla Ridderstad ajoittaa kristinuskon vakiintumisen alun selvästi aiemmaksi kuin on luultu. Euran ja Köyliön seutujen suomalaiset suuntasivat hautoja kohti pääsiäisaamun auringonnousua jo 850–950-luvuilla.

Suurin osa 1000-luvun haudoista oli jo kaikkialla pääsiäissuunnattuja, joskin muinaisuskonto eli monessa paikassa uuden uskon rinnalla.

– Esimerkiksi Halikon Rikalassa haudat suunnattiin keskikesän auringonnousuun, vaikka viereisellä Kirkkomäellä samaan aikaan kristittyjen jalat aseteltiin kohti pääsiäistä, Ridderstad kertoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Ranska

Ranskan Le Penin pankkitili suljettiin: Olen "pankkifatwan" uhri

KHL

Näin syntyi Jokereiden KHL-historian nopein maali – Zapolskille jo kauden kahdeksas nollapeli

Sijoittaminen

Makuutatko sinäkin lapsesi rahoja pankkitilillä? Ei kannata – Kysyimme asiantuntijoilta, miten lapsen varat kannattaisi sijoittaa