Amazonin sademetsä ei ole niin koskematon kuin on uskottu – jo muinoin istutettiin puita

Ihmisen vaikutus näkyy muun muassa alueilla, joista on löydetty jäänteitä menneestä asutuksesta, tuore tutkimus kertoo.

Amazonin sademetsä
Ilmakuva Amazonin alueelta.
Amazonin sademetsää halkoo valtava Amazon-joki. Marcelo Sayao / EPA

Amazonin sademetsä ei olekaan niin koskematon kuin on ajateltu. Tuoreen tutkimuksen mukaan alueen alkuperäisasukkaat muokkasivat tuhansia vuosia sitten metsää tavalla, joka on näkyvissä tänäkin päivänä, kertovat muun muassa Nature (siirryt toiseen palveluun), Science Daily (siirryt toiseen palveluun) ja Daily Mail (siirryt toiseen palveluun) -lehdet.

Tutkimuksen mukaan muinaisten asukkaiden ravinnokseen ja rakentamiseen käyttämät puut ovat sademetsässä selvästi yleisempiä kuin muut. Tällaisia ovat muun muassa parapähkinä, kaakao, paranassaipalmu, kumipuu, kultatähtiomena ja munuaispuu.

Hyötypuut kukoistavat muun muassa monilla alueilla, joilta on löydetty jäännöksiä asutuksesta ajalta ennen eurooppalaisten tuloa Etelä-Amerikkaan.

Tutkijat päätyivät havaintoon vertaamalla tutkimustuloksia yli tuhannesta vanhan metsän alueesta karttaan yli 3 000:sta arkeologisesta alueesta eri puolilla Amazonia.

Tutkijat arvioivat, että ihmisen vaikutusta hyötypuiden levinneisyydestä on noin viidesosa.

Ihminen muokkasi myös olosuhteita

Tutkija Caroline Levis toteaa, että menneet sivilisaatiot ovat vaikuttaneet tietoisesti ja tiedostamattaan kasvillisuuteen asuinalueidensa ja matkareittiensä ympärillä.

Sen lisäksi, että muinaiset asukkaat todennäköisesti istuttivat hyötypuita, ihmisen toiminta on voinut myös luoda sellaiset luonnonolosuhteet, jotka ovat suosineet hyötykasveja.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että alkuperäisasukkaat olisivat yksin vastuussa hyötypuiden leviämisestä, huomauttaa Amsterdamin yliopiston paleoekologi Crystal McMichael. Myöhemmät asukkaat ovat asettuneet samoille alueille, joten he ovat voineet vaikuttaa ekosysteemeihin yhtä lailla, hän sanoo.

Tutkijat uskovat, että heidän työnsä voi auttaa arkeologeja puustoa tarkkailemalla löytämään ennestään tuntemattomia muinaisia asutusalueita.

Tutkimus on julkaistu Science-lehdessä (siirryt toiseen palveluun).