Perustulo etenee maailmalla – kolme kokeilua Piilaaksosta, Hollannista ja Keniasta

Kalifornian Piilaaksossa teknologiayritys uskoo perustulon lisäävän vapautta, kun taas Keniassa avustusjärjestö haluaa vähentää köyhyyttä. Hollanti pohtii otteen höllentämistä työttömistä.

Perustulo
Gabriel Awoche perheineen Kogan kylässä.
Gabriel perheineen Kogan kylässä. Gabriel hankki työkaluja ja rakensi talon ja kanahäkin saamallaan avustuksella.Give Direcly

Keniassa on alkamassa mittava yhdysvaltalaisen avustusjärjestön Give Directlyn luotsaama perustulokokeilu. Järjestö suunnittelee maksavansa perustuloa lähes 20 000 kenialaiselle kymmenissä maaseutukylissä.

Tarkoituksena on tutkia asukkaille suoraan maksettavien käteisavustusten tehoa köyhyyden lievittämisessä.

Maksettavan perustulon määrä on länsimaisittain vaatimaton, runsaat 20 euroa kuukaudessa. Järjestön mukaan summa on noin puolet seudun kylien ansiotasosta. Valtaosa asukkaista tulee toimeen runsaalla dollarilla päivässä.

Osalle osallistujista summa maksetaan kuukausittain 12 vuoden ajan, osalla kahden vuoden ajan. Kolmas ryhmä saa vertailun vuoksi kerralla avustuspotin, joka vastaa kahden vuoden perustuloa.

Give Directly haluaa selvittää, onko tehokkaampaa maksaa autettaville isoja kertaluonteisia summia, kuten se on tehnyt tähän asti, vai pieniä summia säännöllisesti pitkällä aikavälillä.

– Olemme aiemmin antaneet suurehkoja summia kerralla ikään kuin pesämunana. Saajat voivat käyttää rahan miten haluavat esimerkiksi maataloustyövälineisiin, karjaan, viljelymaahan tai lasten kouluttamiseen, järjestön perustaja Paul Niehaus sanoo.

Ongelmana on ollut, että maksun jälkeen auttajat yleensä poistuvat paikalta ja apu jää kertaluontoiseksi, Niehaus kuvaa.

Perustulon universaalius on erittäin tärkeää. Tulee tunne siitä, että kaikki ovat saaneet saman lupauksen paremmasta

Paul Niehaus, Give Directlyn perustaja

Hankkeen toteuttamista auttaa, että Keniassa on käytössä pitkälle kehitetty kännykkätekniikkaa hyödyntävä rahansiirtojärjestelmä. Puhelinsovelluksen kautta perustulo kilahtaa suoraan avunsaajille perille maaseutukyliin.

– Usein varattomat työskentelevät epäsäännöllisissä keikkatöissä esimerkiksi maatiloilla. Kenian kaltaisissa talouksissa on ymmärretty, että sosiaalipolitiikka ei voi olla työperusteista vaan on kokeiltava jotain muuta mallia, Niehaus sanoo.

Perustulolla voi olla merkitystä myös yhteisön kannalta: se voi hitsata yhteisöä yhteen.

– Perustulon universaalius on erittäin tärkeää. Asukkailla on tunne siitä, että he ovat kaikki saaneet saman lupauksen paremmasta, Niehaus sanoo.

Give Directly on kerännyt joukkorahoituskampanjalla ja suurlahjoittajilta noin 24 miljoonaa dollaria hankkeen rahoittamiseksi.

Rahat saapubvat perille
Rahat päätyvät perille puhelinsovelluksen avulla.Give Direcly

Utrechtin kaupungissa Amsterdamin eteläpuolella on käynnistymässä kokeilu, jossa selvitetään sosiaaliturvan ehtojen höllentämisen vaikutusta työllistymiseen.

Kaksivuotisessa kokeilussa on mukana 900 työtöntä. Heidät jaetaan viiteen eri ryhmään, joista jokaiselle annetaan toimeentulotukea erilaisilla ehdoilla.

– Tutkimme erilaisia tapoja aktivoida ihmisiä löytämään töitä, sanoo Utrechtin kaupungin projektipäällikkö Marco van den Berg.

Utrecht on hieman yli 300 000 asukkaan kaupunki Amsterdamin eteläpuolella. Työttömiä kaupungissa on 9 000.
Utrecht on hieman yli 300 000 asukkaan kaupunki Amsterdamin eteläpuolella. Työttömiä kaupungissa on 9 000.Petri Raivio / Yle

Vuonna 2015 Alankomaissa käyttöön otettu Osallistumislaki-niminen lainsäädäntö edellyttää, että työttömät hakevat jatkuvasti töitä, käyvät haastatteluissa ja osallistuvat viranomaisten järjestämään aktivointiin. Kaikki tämä pitää myös todistaa. Jos jättää työhaastattelun väliin, menettää osan tuista.

Tutkijat aikovat nyt selvittää, onko tämä paras keino saada ihmiset takaisin työelämään.

– Käyttäytymistaloustiede kertoo, että ihmiset eivät aina toimi kuten heidän talousteorian mukaan pitäisi toimia, sanoo projektissa mukana oleva väitöskirjatutkija Timo Verlaat.

Ihmiset toimivat esimerkiksi vastavuoroisesti: Jos rankaiset jotakuta, hän pyrkii rankaisemaan takaisin. Verlaat ja tutkimusryhmä haluavat kokeilla, päteekö teoria myös yksilön ja viranomaisten väliseen suhteeseen.

– Tavoitteena on löytää lähestymistapa, joka on vähemmän pakottava, jossa on vähemmän ehtoja ja joka aktivoi ihmisiä osallistumaan yhteiskuntaan, Verlaat sanoo.

Kaupungin kannalta vähemmän ehdollisen sosiaaliturvan hyvä puoli olisi, että se syö vähemmän voimavaroja: Työttömien kyttääminen työllistää paljon virkamiehiä.

Väitöskirjatutkija Timo Verlaat Utrechtin yliopistosta.
Väitöskirjatutkija Timo Verlaat Utrechtin yliopistosta.Petri Raivio / Yle

Kokeiluun osallistujat arvotaan Utrechtin 9 000 työttömän joukosta. Yhdelle koeryhmistä annetaan lupa tienata lisätuloja ilman rangaistusta.

Toisen ryhmän jäseniä palkitaan rahallisesti siitä, että he osallistuvat aktivointitoimiin. Muissa ryhmissä työnhakuvelvoitteita löyhennetään. Osallistujia seurataan kahden vuoden ajan.

Alankomaiden lainsäädäntö asettaa kuitenkin rajoituksia sen suhteen, miten kokeilu voidaan järjestää. Esimerkiksi vastikkeettoman rahan jakaminen on kielletty. Tutkijat korostavatkin, että Utrechtin kokeilu ei ole perustulokokeilu.

Alankomaissa on kuitenkin ollut mielenkiintoa myös perustulon kokeilemiseen. Terneuzenin kaupunki Belgian rajan tuntumassa olisi halunnut aloittaa perustulokokeilun tammikuussa, mutta sosiaaliministeriö torjui hankkeen. Myös Utrechtissa oli alunperin tarkoitus järjestää perustulokokeilu.

Yksi perustulon puolustajien etujoukko löytyy Kalifornian Piilaakson teknologiaeliitistä. Kasvuyrityksiä rahoittava yhtiö Y Combinator räätälöi parhaillaan omaa, Kaliforniassa toteutettavaa pilottihankettaan perustulon tutkimiseksi.

– Haluamme nähdä, miten ihmiset toimivat, kun peruslähtökohdat on turvattu, tutkimusjohtaja Elizabeth Rhodes sanoo.

Usko perustuloon liittyy uskoon teknologian kehityksestä. Vaikka tekoäly ja robotit tulevat viemään työpaikkoja, samalla luodaan ennennäkemätöntä uutta vaurautta, yhtiö visioi. Siksi perustulo olisi mahdollista toteuttaa koko Yhdysvaltain tasolla.

Lyhyen pilottivaiheen pienituloiset osallistujat saisivat kuukausittain tuhat dollaria puhtaana käteen.

Löydösten perusteella yhtiö aikoo suunnitella varsinaisen viisivuotisen perustulokokeen.

Haluamme nähdä, miten ihmiset toimivat, kun peruslähtökohdat on turvattu

Elizabeth Rhodes, Y Combinatorin tutkimusjohtaja

Tutkimuksen olisi tarkoitus selvittää, mitä tapahtuu, kun ihmisillä vapaus lisääntyy taloudellisten edellytysten parantuessa.

Lopettaako ihminen tällöin ponnistelun? Vai ryhtyykö hän luovaan toimintaan, etsiikö hän itselleen paremman työpaikan, uutta koulutusta tai mielekästä tekemistä vapaaehtoistyön muodossa?

Perustuloa on pidetty yhtenä ratkaisuna ansiotulojen pirstaloitumiseen pätkä- ja keikkatöiden lisääntyessä.

Oxfordin yliopiston ja Citibankin tutkimuksen mukaan yli puolet OECD-maiden työpaikoista uhkaa kadota lähivuosikymmeninä teknologian kehityksen ja automaation vuoksi.

Robotit työskentelevät ihmisten kanssa saksalaisessa autotehtaassa.
Robotit työskentelevät ihmisten kanssa saksalaisessa autotehtaassa.Focke Strangmann / EPA

Yhdysvalloissa Piilaakson perustulointoa on pidetty myös nurinkurisena. Osa näkee teknologiayritykset syypäinä työpaikkojen hupenemisen uhkaan.

Yhdysvalloissa tehtiin ensimmäiset perustulokokeilut jo 1960- ja 1970-luvuilla. Perustulo kuitenkin hiipui julkisesta keskustelusta, vaikka kokeeseen osallistuneiden terveydentilan ja oppimenestyksen oli havaittu kohentuneen.