1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Malmin lentokenttä

Malmin kentän savimaa tutkittiin – "Ei vaikeuta rakentamista"

Geologian tutkimuskeskus on selvittänyt Malmin lentoaseman savipohjan koostumusta. Helsingin kaupungin mukaan tulokset ovat myönteisiä rakentamisen kannalta.

Malmin lentokenttä
GTK ja Stara tekevät maaperätutkimuksia Malmin lentokentän alueella.
GTK ja Stara tekivät maaperätutkimuksia Malmin lentokentän alueella.Varpu Helpinen / Yle

Geologian tutkimuskeskus kairasi viime vuoden puolella Malmin lentokentän alueelta savinäytteitä Helsingin kaupungin toimeksiannosta. Etenkin kairauksilla pyrittiin selvittämään löytyykö Malmin kentän maaperästä sulfidisavi-alueita, jotka voisivat vaikeuttaa rankentamista.

Tähän mennessä saaduista tuloksista ei kaupungin mukaan ole löytynyt mitään hälyttävää.

– Tuloksista ei tullut esiin mitään sellaista, joka olisi muuttanut aluetta vaikeammin rakennettavaksi, päinvastoin. Sulfidin aiheuttama riski on pieni ja sen esiintymisalue rajallinen, mikä on hyvä asia rakentamisen kannalta, sanoo diplomi-insinööri Helena Färkkilä-Korjus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Tutkimusten mukaan sulfidipitoisia savia näyttäisi esiintyvän vähäisiä määriä lähinnä tutkimusalueen itä- ja koillisosissa. Mustat voimakkaasti sulfidiset savet kuitenkin puuttuvat Malmin alueelta.

Apua tuleviin lisätutkimuksiin

Happamat sulfaattimaat ovat Geologian tutkimuskeskuksen mukaan yksi Suomen suurimmista ympäristöongelmista. (siirryt toiseen palveluun)

Kun hapettomassa tilassa syntynyt sulfidisavi pääsee tekemisiin hapen kanssa, sen sisältämät mineraalit hajoavat ja muodostavat rikkihappoa, joka on tehokas syövyttäjä ja liottaa maaperästä sen luontaisesti sisältämiä metalleja.

Malmin kohdalla tämä voisi olla uhka esimerkiksi pitkään kunnostetulle Longinojalle, jonne Malmin pienlentokentän suunnalta tuleva Lentokentänoja laskee.

Geologian tutkimuskeskuksen Malmi-raporttia täydennetään vielä maaliskuun lopussa, kun maan ph-mittaukset valmistuvat. Tämän jälkeen raportti Färkkilä-Korjuksen mukaan julkaistaan kokonaisuudessaan Uutta Helsinkiä Malmi-sivuilla.

– Tämä raportti auttaa meitä lisätutkimuksien kanssa. Kun tiedetään millaista maata missäkin on, voidaan lisätutkimukset kohdentaa paremmin. Näin saadaan kenties vähemmillä näytemäärillä kattavampi kuva koko alueen geoteknisistä ominaisuuksista, sanoo Färkkilä-Korjus.

Enimmäkseen vesipitoista ja pehmeää liejusavea

Selvityksen mukaan Malmin alueen savi voidaan koostumuksensa ja ominaisuuksiensa perusteella karkeasti jakaa itä- ja länsipuoliseen saveen.

Lentokentän itäpuolella Tattarisuon vieressä savi on erittäin vesipitoista ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävää savea. Länteen päin siirryttäessä savi muuttuu selvästi sitkeämmäksi ja vettä johtavat kerrokset vähenevät.

– Koko Malmin alue on hyvin vesipitoista eli kuivaa on oikeastaan vain pintakerros. Paalutuksiin se ei vaikuta, mutta esirakentamisessa tämä pitää ottaa huomioon, sanoo Färkkilä-Korjus.

Malmin kentän rakentamisen on tarkoitus alkaa 2020-luvulla, mutta asiasta väännetään edelleen kättä. Muun muassa Malmin kentän säilyttämistä ilmailukäytössä puoltava kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan puhemiehelle helmikuun alussa ja kentän tulevaisuutta on puitu maan hallitusta myöten.

Lue seuraavaksi