Liikenneraivo näkyy jo autokoulussa: Keljut kuskit saavat nuoret jännittämään ajamista

Asenne tarttuu. Kokeneella kuljettajalla on oma vaikutuksensa siihen, miten nuori käyttäytyy ratin takana.

rattiraivo
Henkilöauton kuljettaja pitää kiinni vaihdekepistä.
Henrietta Hassinen / Yle

Joku kiilaa eteen, matelee alle nopeusrajoitusten tai ajelee kiinni puskurissa. Rystyset pingottuvat ratissa. Tämä pitää kostaa – näin harmillisen moni ajattelee.

Usein tämän raivon saavat tuntea nuoret kuljettajat, joilla ei juuri ole kokemusta liikenteestä. Käsimerkit, kiilailut, tööttäilyt ja huutelut ovat autokoululaisille tuttuja. Osa estää heiltä kaistanvaihdon tai ajaa tahallaan niin lähellä, että pelottaa.

– Moni alkaa jännittää ajamista, kun kanssa-autoilijat ovat niin keljuja. He purkavat omaa pahaa oloaan oppilaaseen, joka on siihen syytön. Hän on vain tullut tielle harjoittelemaan ajamista. Missä muuallakaan sitä voisi harjoitella, Easy Driver Turun liikenneopettaja Päivi Satto toteaa.

Moni alkaa jännittää ajamista, kun kanssa-autoilijat ovat niin keljuja.

Päivi Satto

Kokeneet kuljettajat eivät ehkä ymmärrä, kuinka suuri rooli heillä on liikennekasvattajina. Muiden reaktioita pelkäävät oppilaat tekevät herkemmin virheitä ja ruokkivat samalla toisten liikenneraivoa. Lopputulos on kaikkea muuta kuin toivottu. Virheistä on vaikea päästä eroon, jos mielessä on vain ajatus: pitää päästä äkkiä pois alta.

Liikenneraivosta vaikea päästä eroon

Useissa autokouluissa järjestetään jopa oppitunteja, jotta nuoret osaisivat suhtautua tunteenpurkauksiin liikenteessä. Joidenkin osalta tällöin voi kuitenkin olla jo myöhäistä. Ympäristön vaikutusta liikenneraivoon ei pidä vähätellä.

Olemme oppilaan kanssa tekemisissä vajaat 40 tuntia. Emme pysty siinä ajassa kumoamaan 18 vuoden kasvatusta.

Juha Vuorenmaa

– Olemme oppilaan kanssa tekemisissä vajaat 40 tuntia. Emme pysty siinä ajassa kumoamaan 18 vuoden kasvatusta ja muuttamaan ihmistä turvalliseksi kuljettajaksi. Voimme vain ohjata siihen suuntaan, että hän osaisi käyttäytyä fiksusti, toteaa Rauman Autokoulun liikenneopettaja Juha Vuorenmaa.

Hän uskoo, että liikenneraivolta on jatkuvasti vaikeampi välttyä. Liikennemäärät ovat lisääntyneet, eivätkä tiet ole kehittyneet samassa tahdissa.

Nielaise syvään ja unohda virheet

Porilaiskollega Jaakko Viitanen on samoilla linjoilla. Hän uskoo, että ainoa keino päästä eroon liikenneraivosta on antaa jokaiselle käyttöön oma tiensä. Aina joku haluaa ajaa lumisateessa äärimmäisen varovaisesti ja selkeästi alle nopeusrajoitusten. Takaa tuleva saattaa pitää itseänsä taitavana kuljettajana ja paahtaisi mielellään uusilla renkaillaan täyttä vauhtia lumipyryssäkin. Kolmas kuljettaja saattaa olla jo myöhässä ja tekee siksi riskiohituksia.

Liikenneraivo voi nostaa päätään mitä pienimmästä syystä.

– Joukosta löytyy aina joku, jonka murot ovat kaatuneet lattialle tai päivä on sujunut muuten huonosti. Oppilaiden kanssa puhumme paljon siitä, että tällaisesta ei saa provosoitua. Siinä ei ole mitään henkilökohtaista, Epic Autokoulun Porin toimipisteen liikenneopettaja Jaakko Viitanen muistuttaa.

Viitanen toivoo, että myös kokeneemmat autoilijat muistaisivat tämän. Virheitä voi sattua kaikille. On asenteesta kiinni, miten niihin suhtautuu.

Jos joku tekee liikenteessä virheen, pitää vain nielaista ja ajatella, että onneksi ei käynyt pahemmin.

Jaakko Viitanen

– Jos joku tekee liikenteessä virheen, pitää vain nielaista ja ajatella, että onneksi ei käynyt pahemmin. Ajatukset kannattaa suunnata silloin positiiviseen, eikä jäädä vellomaan kiukkuun.

Perässäroikkumista ei tarvitse sietää

Törttöilijöiden ei tarvitse antaa määritellä omaa matkantekoa. Autokoulussa oppilaat saavatkin ohjeen hankkiutua esimerkiksi perässäroikkujista nopeasti eroon.

– Pakota menemään ohi. Näytä ohitusmerkkiä ja mene tien reunaan. Jos ei mene, lähde itse vaikka kahville. Sillä siitä pääset. Asioihin voi suhtautua niin monella tavalla. Ei tällaisesta tarvitse hermostua, Jaakko Viitanen toteaa.

Poliisi pistää ajattelemaan seurauksia

Liikenneturvan teettämän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan 84 prosenttia suomalaisista on suuttunut liikenteessä. 90 prosenttia on joutunut raivon kohteeksi liikenteessä vähintään kerran vuodessa.

Osa näistä kohtaamisista on johtanut vaaratilanteisiin ja onnettomuuksiin.

Poliisin mahdollisuudet puuttua liikenteessä raivoavien käytökseen ovat rajalliset. Partiot kuitenkin poimivat tällaiset kuljettajat sivuun heti, jos havaitsevat kiukusta kumpuavaa, liikenteelle vaarallista käytöstä. Lounais-Suomen poliisin liikennesektorin johtaja Mika Peltola kertoo, että papereihin kirjataan silloin usein törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen tai vakava piittaamattomuus.

Pelkkä kortin nappaaminen talteen ei silti auta kaikkia ymmärtämään, mitä heidän käytöksestään voi seurata.

Tunnemyrskyn keskellä pitäisi pystyä miettimään myös seurauksia.

Mika Peltola

– Kuljettajien pitäisi varautua siihen, että aina voi tapahtua jotain yllättävää. Tielle voi juosta pikkulapsi tai ajoneuvojen törmättyä joku voi vaikka kuolla. Se ei varmaan ole ollut raivoamisen tarkoituksena. Tunnemyrskyn keskellä pitäisikin pystyä miettimään myös seurauksia, Peltola toteaa.