1. yle.fi
  2. Uutiset

Synnytyspelko lisääntyy hurjaa tahtia – vain diagnoosilla tuleva äiti pääsee tutustumaan synnytyssaliin

Tutkijan mielestä synnytysvalmennuksen siirtäminen neuvoloilta sairaaloille tulisi hoitoja halvemmaksi.

synnytyspelko
Neuvolakortti ja valokuvia
Riikka Nurmi / Yle

Synnytyspelkodiagnoosin saaneiden äitien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana. Samaan aikaan ensisynnyttäjien valmentavia palveluita on karsittu resurssipulaan vedoten ja esimerkiksi synnytyssairaalaan tutustuminen toteutetaan yhä useammin virtuaalisesti netissä.

Tampereen yliopistossa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa järjestettiin ensisynnyttäjille synnytysvalmennus synnytyssairaalassa. Sen jälkeen testattiin, miten valmennus vaikutti osallistujien pelkoihin. Tulokset olivat positiivisia.

– Sairaalassa järjestetty synnytysvalmennus vähentää synnytyspelkoja, kertoo väitöstutkimuksen tehnyt terveystieteiden maisteri Sari Haapio.

Aika paljon voitaisiin valmentaa erikoissairaanhoidossa sillä panoksella, mitä käytetään nyt diagnosoitujen pelkäävien äitien hoitoon.

Sari Haapio

– Tulevat äidit pitivät merkittävänä sitä, että he saivat tutustua kokonaisvaltaisesti synnytysympäristöön. He pääsivät synnytyssaliin ja saivat keskustella kätilön kanssa. Äidit kokivat, ettei heidän tarvinnut sen jälkeen enää jännittää sairaalaan tulemista.

Tällä hetkellä raskauden aikainen ennaltaehkäisevä hoito kuuluu perusterveydenhoitoon ja synnytykset ovat erikoissairaanhoitoa. Jos raskausaika sujuu ongelmitta, yhteys synnytyspaikkaan puuttuu tyystin. Synnytyssairaalaverkoston harveneminen vielä etäännyttää synnyttäjät entisestään tulevasta synnytyspaikasta.

– Kun synnytyspaikka on aivan vieras, ei ole ihme, että äitejä pelottaa, Haapio sanoo.

Nettivalmennuksella voidaan välittää tietoa, mutta virtuaalivalmennus ei korvaa synnytyssairaalassa annettavaa valmennusta tunnetiedon välittäjänä. Video ei katso takaisin eikä äiti tule kuulluksi synnytyspaikassa.

– Esimerkiksi leikkaukseen tulevat potilaat pääsevät tutustumaan leikkauspaikkaan ja henkilökuntaan, mutta synnyttäjä ei saa kuin katsoa netistä jonkun videon. Silti pitäisi olla turvallisuuden tunne ja tietää mitä tekee, Haapio vertaa.

"Kaikki ensisynnyttäjät pelkäävät jollain tasolla"

Sari Haapion mukaan dramaattisesti kasvanut synnytyspelkodiagnoosien määrä voi selittyä osaltaan sillä, että tulevilla äideillä on tarve päästä tutustumaan synnytyspaikkaan ennen h-hetkeä. Kun se ei muuten onnistu, odottajat hakeutuvat entistä useammin pelkohoitoihin.

– Itse ajattelen, että tämä on selittävä tekijä. Kaikki ensisynnyttäjät pelkäävät jollakin tasolla. Jos pelon ennaltaehkäisy jää vajaaksi, voi olla, että äiti alkaa punnita, hakeutuuko synnytyspelkohoitoihin vai pärjääkö nettiesittelyllä, hän sanoo.

Synnytyspelkohoidossa odottaja käy vähintään kaksi kertaa lääkärin ja 1-3 kertaa kätilön vastaanotolla. Tuleva äiti pääsee tutustumaan myös synnytysympäristöön ja keskustelemaan erilaisista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista synnytyssalissa. Osa pelkodiagnoosin saaneista äideistä pärjäisi jo pelkästään sillä, että he saisivat etukäteen hyvän yhteyden synnytyssairaalaan.

Sairaalassa tapahtuvien synnytysvalmennusten lakkauttamista ja nettiin siirtämistä perustellaan hinnalla. Haapion mielestä perustelu ei pidä.

– Parin tunnin ryhmävalmennus tulisi mittavia synnytyspelkohoitoja halvemmaksi. Aika paljon voitaisiin valmentaa erikoissairaanhoidossa sillä panoksella, mitä käytetään nyt diagnosoitujen pelkäävien äitien hoitoon, hän sanoo.

Valmennuksen voimavarat synnytyssairaaloihin

Synnytyssairaalassa toteutetusta synnytysvalmennuskokeilusta saadut hyvät kokemukset saavat Sari Haapion kyseenalaistamaan nykyisen synnytysvalmennuksen.

– Joku peruspaketti videolla tai netissä voisi toimia ihan hyvin. Mutta en tiedä, onko se synnytysvalmennusosuus kovin tarpeellinen perusterveydenhuollossa ollenkaan, hän sanoo.

Jos enemmän ajateltaisiin, että synnytyksen pelkääminen on ihan luonnollista ja normaalia, ja sitä yritetään ennaltaehkäistä tehokkaasti, se vähentäisi painetta näihin tautiluokituksella oleviin hoitoihin.

Sari Haapio

– Ehdotan, että valmentautuminen voitaisiin siirtää sairaalan puolelle kokonaan. Keskittäisin voimavarat tässä asiassa siis perusterveydenhuollosta synnytyssairaalaan.

Haapion mukaan sairaalassa järjestetystä valmentamisesta hyötyisivät erityisesti ne äidit, jotka pelkäävät, mutta eivät esimerkiksi häpeän vuoksi uskalla hakeutua hoitoihin.

– Vuosisadasta toiseen synnytystä on pelätty. On hyvä, että nyt siitä voidaan puhua ja että siihen on hoitoja, hän sanoo.

– Mutta jos synnytyksen pelkääminen on pelkkä tautiluokitus, niin silloin keskitetään voimavaroja hoitoon eikä ennaltaehkäisyyn. Jos enemmän ajateltaisiin, että synnytyksen pelkääminen on ihan luonnollista ja normaalia, ja sitä yritetään ennaltaehkäistä tehokkaasti, se vähentäisi painetta näihin tautiluokituksella oleviin hoitoihin.

Lue seuraavaksi