Itsepalvelu on kirjastoissa tätä päivää – tarvitaanko kohta töihin vain muutama hyllyntäyttäjä?

Uhkaavatko asiakkaiden kiittelemät kirjastojen itsepalvelu-aukioloajat alan työpaikkoja? Kuntaliiton mukaan ei, edunvalvontajärjestössä kehitys mietityttää.

kirjastopalvelut
Kirja palautetaan omatoimisesti kirjaston palautusautomaatilla.
Itsepalvelu on kirjastoissa nykypäivää. Moni palauttaa ja lainaa kirjansa ilman virkailijan apua. Useissa kirjastoissa voi myös jo asioida omin päin aukioloajan ulkopuolella. Juha Kemppainen / Yle

Yhä useampi kunta tarjoaa mahdollisuuden asioida kirjastossa aukioloajan ulkopuolella aamulla, illalla tai viikonloppuna. Tuorein tilasto on vuodelta 2015, jolloin jo 52 kuntaa tarjosi kirjastoissaan omatoimi-aukioloaikaa.

Itsepalveluajalla kirjastoon pääsee kortilla tai koodilla, aineistot etsitään ja lainataan itse, eikä henkilökunta ole paikan päällä auttamassa.

Yleisö on ottanut laajentuneet aukioloajat innostuneena vastaan, mikä näkyy Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkeen mukaan kasvaneina kävijämäärinä toimipisteissä.

Omatoimisuus ei ainakaan vielä ole korvannut työntekijöitä. Akuuttia huolta ei ole, mutta kehitys kuitenkin mietityttää.

Työmarkkinatutkija Hanna Koskenheimo, Jyty

– Asiointitottumukset ovat muuttuneet. Emme ole enää yhtenäinen ryhmä ihmisiä, jotka tulemme tietyyn kellonaikaan paikalle. Eri kävijäryhmät käyttävät kirjastoa eri tavalla. Aineistoa esimerkiksi haetaan ja palautetaan hyvin itseohjautuvasti, joten omatoimiaika sopii siihen hyvin, Selkee sanoo.

Kenttä vielä positiivisella mielellä

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn työmarkkinatutkija Hanna Koskenheimo summaa työntekijäkentän tuntoja: akuuttia hätää työpaikkojen puolesta ei vielä ole mutta liitossa seurataan itsepalvelukehitystä.

– Kirjastotyöntekijät ovat tällä hetkellä positiivisella mielellä, koska omatoimisuus ei ainakaan vielä ole korvannut työntekijöitä. Kehitys kuitenkin mietityttää, sillä itsepalvelu esimerkiksi pankki- ja postialoilla on vaikuttanut osaltaan työpaikkojen katoamiseen, Koskenheimo sanoo.

Uudessa kirjastolaissa on tunnistettu se, että tarvitaan entistä enemmän ihmisläheistä työtä. Painopiste kuitenkin alkaa olla muussa kuin perinteisessä kirjastotyössä. Se on ehkä kivuliaskin asia.

Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto

Liitto näkee itsepalvelussa myös hyvää. Jos pienessä kylässä vaihtoehtoina ovat kirjaston lakkauttaminen tai muuttaminen omitoimikirjastoksi, itsepalvelu on ehdottomasti hyvä ratkaisu.

– Tällaisia ”kylmäasemia” on jo muutama syntynyt. Pitää kuitenkin muistaa, että itsepalvelu vaatii henkilökunnan panosta ja ammatillista osaamista, että toiminta pyörii siellä taustalla, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.

Moniosaaja vai hyllyntäyttäjä?

Työmarkkinatutkija Hanna Koskenheimon mukaan kentällä mietityttää myös ammattilaisuus:

– Onko tulevaisuudessa kirjastoammattilainen kuka tahansa, joka käy kerran viikossa täyttämässä ja järjestelemässä hyllyt, eikä alan koulutusta tarvita?

Erityisasiantuntija Johanna Selkee Kuntaliitosta torppaa mielikuvan ja sanoo kirjaston tarvitsevan nyt ja tulevaisuudessakin koulutettuja moniosaajia. Uudessa kirjastolaissa edelleen edellytetään, että kirjastolaitoksella tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta, ja muuta henkilöstöä.

– Itsepalvelu on vain osa kokonaisuutta. Ammatillinen osaaminen ja toiminnan kehittäminen ovat kaikissa palveluissa murroksessa. Tässä vaaditaan henkilökunnalta uudenlaista asennoitumista.

Kirjastokortin viivakoodia luetaan lukijalla.
Kirjastokortin viivakoodia luetaan lukijalla.Juha Kemppainen / Yle

Kirjastotoiminnassa hyödynnetään automatisaatiota ja teknologian mahdollisuuksia entistä enemmän. Selkeen mukaan se tarkoittaa sitä, että rutiinityö vähenee ja henkilökunnan osaamista ohjataan entistä enemmän sisältöjen tuomiseen, esimerkiksi tapahtumien koordinointiin tai vaikkapa koulutusten järjestämiseen.

–Tammikuussa voimaan tulleessa uudessa kirjastolaissa on tunnistettu se, että tarvitaan entistä enemmän ihmisläheistä työtä. Painopiste kuitenkin alkaa olla muussa kuin perinteisessä kirjastotyössä. Se on ehkä kivuliaskin asia. Nyt olemme kuitenkin menossa siihen, että hyödynnämme entistä enemmän korkeakoulutettua henkilökuntaa, joka tekee yhteistyötä vapaan sivistystyön ja vaikkapa perusopetuksen kanssa. Uusi kirjastolaki tarjoaa siihen hyvän mahdollisuuden, toteaa erityisasiantuntija Johanna Selkee.