1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koti ja asuminen

Pentti ja Sirkka-Liisa asuvat Otanmäessä "kuin kuninkaat" – oma asuinkerros on harvinainen ratkaisu

Pienillä paikkakunnilla kerrostaloasukas voi hankkia talosta vaikka kokonaisen kerroksen. Asiantuntijoiden mukaan ilmiö on harvinainen.

koti ja asuminen
Pentti Jokinen
Pentti Jokinen ja hänen vaimonsa Sirkka-Liisa Kuhmonen omistavat kokonaisen kerroksen kerrostalosta.Kimmo Hiltunen / Yle

Kajaani– Kyllä kelpaa katsella. Jokaisena päivänä on erilainen taulu, Pentti Jokinen sanoo.

Tauluilla Jokinen tarkoittaa ikkunoita. Kajaanin Otanmäen keskustan korkeasta kerrostalosta näkyy kauas: lumisten kuusenlatvojen takaa pilkahtaa pieni palanen järveä.

Ikkunoitakin on paljon, koska Jokinen omistaa vaimonsa Sirkka-Liisa Kuhmosen kanssa koko seitsemännen kerroksen. Asuntoja on kaksi ja neliöitä noin 140.

Otanmäki, kerrostalo.
Talo, jossa Jokinen ja Kuhmonen asuvat, on 1950-luvulla kaivostyöläisille rakennettu kerrostalo.Kimmo Hiltunen / Yle

Asunto jäi tyhjilleen, kun naapuri nukkui pois noin viisi vuotta sitten. Rappukäytävä yhdistää kahta asuntoa, mutta muuten ne ovat erillään. Toista asuntoa käytetään elämiseen ja toista työtilana tai vierashuoneena.

– Se oli yksinkertainen päätös. Ei tule huonompaa naapuria, kun ottaa itselleen, Jokinen sanoo vitsillä.

– Ei ole kuin käytävä välissä ja saamme olla niin kuin kuninkaat, hän sanoo nauraen.

Eläkkeellä oleva pariskunta omistaa myös alakerran asunnon, mutta se on vuokralla.

Eikö tämänkaltainen asuminen ole mahdollista ainoastaan rikkaille sijoittajille tai pörssihaille?

– No sovitaan, että me olemme pörssihaita, Jokinen leikittelee.

Harvinaisia tapauksia

Pienellä paikkakunnalla toisen asunnon hankkiminen samasta talosta on mahdollista keskituloisellekin ihmiselle. Esimerkiksi Kajaanin syrjäisestä taajamasta, Otanmäestä, kerrostalosta voi saada kolmion 10 000 eurolla.

Otanmäen kylä sijaitsee noin 37 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta, ja siellä oli vuoden 2015 lopussa 665 asukasta.

Pentti Jokinen katsoo ikkunasta
Pentti Jokinen nauttii seitsemännestä kerroksesta avautuvista maisemista.Kimmo Hiltunen / Yle

Isommissa keskuksissa hinnat ovat huomattavasti korkeammat. Otanmäessä asuva Jokinen pohtii, että kaupungissa vaadittaisiin jo lottovoitto, jos haluaisi asua samalla tavalla. Toki pienelläkin paikkakunnalla esimerkiksi hoitovastike kasvaa neliöiden mukana.

– Ja tuleehan tämäkin hintavaksi, kun kunnostaa, mutta hankintahinta on suhteellisen edullinen, Jokinen pohtii.

On hankalaa saada tietoa siitä, miten yleistä tai vähäistä lisätilan hankkiminen on. Pienillä, väestöä menettävillä paikkakunnilla tämä on ainakin helpompaa taloudellisista syistä ja sen takia, että asuntoja on enemmän tyhjillään.

– On helpompi löytää rahaa 10 000 euroa kuin 200 000 euroa, Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila tiivistää.

Muutoinkin näitä asunnon yhdistämisiä tapahtuu todella harvoin.

Max Meder

Osuuspankin kiinteistövälitysjohtaja Max Meder kertoo kuulleensa Jokisen ja Kuhmosen kaltaisesta tapauksesta vain kerran koko urallaan.

– Muutoinkin näitä asunnon yhdistämisiä tapahtuu todella harvoin, Meder kertoo.

Parasta on tila

Joskus seinät on kaadettu jo valmiiksi. Myös Osmo Syvävirta perheineen asuu isossa kerrostaloasunnossa Otanmäessä.

Perheen koti on yhdistetty kolmesta erillisestä kerrostaloasunnosta. He eivät kuitenkaan ole yhdistäneet asuntoja itse, eikä tiedossa ole milloin se on tapahtunut.

– Tietenkin jokaisessa asunnossa on ollut omat hyvät puolensa, mutta tässä on vähemmän ulkotöitä ja asuminen on hiukan helpompaa, Syvävirta sanoo verraten omakoti- ja rivitaloihin.

Osmo Syvävirta ja perhe kodissaan
Osmo Syvävirran perheen asunto on yhdistetty kolmesta erillisestä kerrostalohuoneistosta.Kimmo Hiltunen / Yle

Rappukäytävässä on kolme sisäänkäyntiä. Toisinaan tuuraava postimies saattaa tiputtaa kirjeet väärästä lokerosta tai vieras erehtyä ovesta.

– Kyllä aina välillä joku väärää ovikelloa soittaa. Tahtoo olla hiukan niin, ettei aina kuule, mistä päin on tulossa vieraita, Syvävirta kertoo nauraen.

Ehkä se on kaikista paras, kun lähdetään tekemään vieraalle petiä ja viedäänkin toiselle puolelle.

Pentti Jokinen

Myös Syvävirta pohtii, ettei isommassa kaupungissa tämä olisi mahdollista. Perhe osti aikoinaan koko 110 neliön kokonaisuuden alle 20 000 eurolla.

– Asuntojen hinnat ovat täällä aika alhaisia, joten Otanmäessä tämä on mahdollista, hän pohtii.

Syvävirta sanoo, että parhainta lienee tila. Perheessä on Osmon ja puolison Kairen lisäksi kolme lasta.

Jälleenmyynti voi huolettaa

Asuntojen yhdistämishaluja rajaavat pienilläkin paikkakunnilla remontista koituvat kustannukset. Halpaa se ei ole. Myös jälleenmyynti voi olla hankalampaa.

– Jos muodostuu isompi kokonaisuus, niin neliömäärältään asunto on niin iso, että jälkimarkkinat voivat varmaankin huolettaa, pohtii Kiinteistömaailma Kajaani Kauppakadun yrittäjä Jarmo Kyllönen.

Maisema Otanmäestä.
Asuntojen yhdistäminen vaatii toimenpideluvan rakennusvalvonnasta ja taloyhtiön luvan sekä yhtiöjärjestyksen muutoksen. Kimmo Hiltunen / Yle

Kajaanin rakennusvalvonnasta kerrotaan, ettei esimerkiksi Otanmäessä ole haettu kerrostaloasuntojen yhdistämiseen yhtäkään toimenpidelupaa vuodesta 2007, jolloin paikkakunta liittyi Kajaaniin. Rivitaloistakin näitä on tullut vain muutamia.

Aluetutkija Timo Aro sanoo, että asiassa voittavat tavallaan kaikki, jos on varallisuutta hankkia toinen asunto.

Ja tuleehan tämäkin hintavaksi, kun kunnostaa, mutta hankintahinta on suhteellisen edullinen.

Pentti Jokinen

Ostaja saa lisätilaa ja talo sekä koko alue hyötyvät, sillä jos talossa on paljon tyhjiä asuntoja, siihen ei hevillä tahdota muuttaa. Ilmiö toimii myös toiseen suuntaan.

– Se saattaa vaikuttaa talossa tai alueella asuvien ihmisten muuttohalukkuuteen, jos koetaan, että paikka on kovasti taantuva tai tyhjenevä, Aro kertoo.

Hän huomauttaa, että jokainen käyttämättä jäänyt huoneisto vie lisäksi taloyhtiöltä kuluja esimerkiksi lämmityksen muodossa.

Siivouspäivänä ajatus haihtuu

Otanmäessä vaimonsa kanssa asuva Pentti Jokinen kertoo, etteivät tuttavat yleensä kummastele ratkaisua, ihastelevat vain.

– Ehkä se on kaikista paras hetki, kun lähdetään tekemään vieraalle petiä ja viedäänkin toiselle puolelle, hän nauraa.

Jokisen mukaan parasta on rauhallisuus. Naapurit saisivat hänen mukaansa häiritä enemmänkin.

Kerrostalon rappukäytävä
Rappukäytävä yhdistää Sirkka-Liisa Kuhmosen ja Pentti Jokisen kahta asuntoa, mutta muuten ne ovat erillään. Video: Kimmo Hiltunen / Yle

Osmo ja Kaire Syvävirran perheellä ei ole omistuksessa koko kerrosta, sillä naapurissa on vielä yksi asunto. Onkohan aikomuksena ostaa se vielä joskus?

– Joskus on käynyt mielessä, mutta yleensä siivouspäivänä haihtuu ajatuksista pois, Syvävirta sanoo.

Lue seuraavaksi