Tutkimus: Pandan erikoinen väritys on kahden kelin naamioasu

Sama tutkijaryhmä osoitti joitakin vuosia sitten, että seepran raidat ovat kärpäskarkotin.

pandat
Panda makaa jäälohkareen päällä
Ai Bao -panda eteläkorealaisessa eläinpuistossa viime kesän helteillä. YONHAP / EPA

Jättiläispandan ainutlaatuinen väritys ei ole syntynyt söpöyttään, saati sattumalta. Tuoreen tutkimuksen mukaan panda varautuu mustavalkoisella turkillaan vaihteleviin olosuhteisiin.

Eläinmaailmassa tavallisia kuvioita ovat raidat ja täplät. Niillä eläimet pyrkivät niin Afrikassa kuin Aasiassa sulautumaan auringonvalon täplittämään maastoon joko vaaniakseen saalista tai paetakseen vaanijaa. Joillakin väreillä houkutellaan kumppaneita, toisilla pelotellaan vihollisia.

– Syy jättiläispandan väritykseen on hämmentänyt biologeja pitkään, koska käytännössä millään muulla nisäkkäällä ei ole samanlaista. Siksi värityksen syitä on ollut vaikea vertailla, sanoo kalifornialaisen UC Davis (siirryt toiseen palveluun) -yliopiston tutkimusta johtanut Tim Caro.

Vertailukohdaksi otettiin toista sataa muuta eläinlajia.

Tutkijaryhmä ryhtyi ratkomaan arvoitusta tutkimalla erikseen, miksi pandalla on mustat sukat ja paita, miksi mustaa silmien ympärillä ja miksi mustat korvat.

Vertailukohdaksi otettiin toista sataa muuta eläinlajia. Niiden joukossa oli myös pandan lähisukulaisia eli 39 karhulajia. Väreistä ja kuvioinneista selvitettiin, millaisia olosuhteita varten evoluutio oli ne kehittänyt.

Perussyynä ruokavalio

Tältä pohjalta tutkijat tulivat siihen tulokseen, että pandan väritys on kahteen haasteeseen vastaava tilkkutäkki, jonka perussyynä on pandan ruokavalio. Tutkimus on julkaistu Behavioral Ecology (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Pandat syövät lähes pelkästään bambua. Se ei ole helposti sulavaa ravintoa eikä siksi kovin hyvä energianlähde. Toisin kuin monille muille karhuille, pandoille ei kerry kylliksi rasvaa, jotta ne voisivat mennä talviunille.

Pandat pyrkivät säästämään energiaa liikkumalla mahdollisimman vähän, mutta paikoilleenkaan ne eivät voi jäädä, sillä ruokaa on pakko etsiä myös talvella. Aikuinen panda tarvitsee jopa 40 kiloa bambua päivässä.

Valkoista lumelle, mustaa metsään

Tutkijoiden mukaan valkoinen vatsa ja pää ovat kehittyneet naamioasuksi lumileopardeja vastaan talven lumikeleillä. Turkin mustat osat puolestaan auttavat sulautumaan trooppiseen metsään kesällä.

Mustien silmänympärysten ja korvien tutkijat arvelevat liittyvän pandojen keskinäiseen kommunikaatioon tai kilpailijoiden pelotteluun: valkoisesta erottuva väri tekee signaalista selvemmän.

Seeproja Keniassa.
Seeproja Keniassa.Tuomo Björksten

Miksi kärpänen karttaa raitoja?

Joitakin vuosia sitten sama tutkijaryhmä (siirryt toiseen palveluun) päätteli, että seepralla on raidat sitä häiritsevien kärpästen hämäämiseksi.

Raidat ovat syntyneet, koska toisin kuin Afrikan muilla sorkkaeläimillä, seepralla on niin ohut karvoitus, että kärpäsen suuosa ulottuu sen läpi, tutkijat havaitsivat.

Raitateoria todisti toimivuutensa käytännössä, mutta herätti uuden kysymyksen: miksi kärpäset eivät näe saalista, jos se on raidallinen?