yle.fi-etusivu

Elokuvien Suomi on kokovalkoinen – Noah Kin: "Pitääkö Matin olla elokuvissa aina suomalaisen näköinen mies?"

Maahanmuuttajat ovat olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa, mutta elokuvissa heitä ei juurikaan näy. Saattokeikka on yksi poikkeuksista.

kotimaiset elokuvat
Saattokeikka elokuva näyttelijä Noah Kin.
Noah Kin esittää Saattokeikka-elokuvassa helsinkiläisnuorukaista, joka joutuu sattuman kaupalla kuskiksi naapurin eläkeläismiehelle (Heikki Nousiainen).Solar Films

Saattokeikka on harvinainen suomalainen elokuva. Toinen sen käsikirjoittajista ja alkuperäisidean kehittäjä on somalialaistaustainen. Toista pääroolia elokuvassa esittää tummaihoinen nuori mies. Silti elokuva ei käsittele rotuongelmaa tai lähiö-angstia vaan kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta lempeän komedian keinoin.

Elokuvan käsikirjoitus syntyi suoraan tarpeeseen.

– Olen käynyt katsomassa kotimaisia elokuvia todella paljon enkä ole nähnyt niissä lainkaan itseni näköisiä ihmisiä, kertoo käsikirjoittaja Khadar Ahmed.

– Päätin tehdä asialle jotain, jotta nuoremmalla sukupolvella samastumiskohteita.

Saattokeikan Kamal on 17-vuotias maahanmuuttajataustainen poika Helsingin Mellunmäestä. Hän joutuu sattuman kautta kuskiksi Veikolle, vanhemmalle kantasuomalaiselle miehelle. Matkalla halki kesäisen Suomen auotaan molempien miesten elämän ja ihmissuhteiden solmuja.

Kamalia esittää rap-muusikkona paremmin tunnettu Noah Kin, nigerialaisen isän ja suomalaisen äidin poika. Veikon roolissa nähdään Heikki Nousiainen.

Valitse näistä: orja, terroristi vai huumerikollinen

Käsikirjoittaja Khadar Ahmed Samuli Valkaman Saattokeikka-elokuva.
Käsikirjoittaja Khadar AhmedEmmi Korhonen / Lehtikuva

Maahanmuuttajataustaisten näyttelijöiden vähäiset ja vähäpätöiset roolit ovat herättäneet närää elokuva-alalla jo pitkään. The Guardian (siirryt toiseen palveluun)-lehti kertoo tuoreesta brittitutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Britanniassa tehtiin viimeisen kymmenen vuoden aikana 1172 elokuvaa. Vain 47 niistä on nimettyjä tummaihoisia näyttelijöitä. Nämä elokuvat käsittelivät pääosin orjuutta, rotusortoa, kolonialismia tai rikollisuutta.

Nuori arabinäyttelijä julkaisi oman hätähuutonsa Independent (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä juuri ennen vuoden 2017 Oscar-gaalaa. Amrou Al-Kadhi kertoo osallistuneensa uransa aikana kolmeenkymmeneen elokuvan roolitustilaisuuteen. Joka kerran hänelle oli tarjolla rooli terroristina.

Khadar Ahmedia tämä ei yllätä.

– Maahanmuuttajataustaiselle näyttelijälle tarjotaan usein roolia rasismin uhrina tai varkaana ja narkkarina.

– Eivät nuo ihmiset edusta minua. En ole koskaa varastanut, käyttänyt huumeita tai edes maistanut alkoholia, nauraa Ahmed.

Hän tekee elokuvia miettien omaa nuorempaa veljeään. Ahmed haluaa todistaa veljelleen, ettei tämän pidä luulla olevansa jokin näiden elokuvien hahmoista, vaan normaali jäsen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kliseiset maahanmuuttajahahmot ärsyttävät myös Noah Kiniä.

Näyttelijä Noah Kin, Samuli Valkaman Saattokeikka-elokuva.
Näyttelijä Noah KinEmmi Korhonen / Lehtikuva

– Olen ajatellut, että voisko jo käsikirjoitusvaiheessa miettiä, että tätä henkilöä voi esittää minkä värinen ihminen vain. Että voisiko esimerkiksi Matti olla vaikka maahanmuuttajataustainen. Vai pitääkö Matin olla aina suomalaisen näköinen mies, Kin pohtii.

Moonlight valaa toivoa elokuvamaailmaan

Tämän vuoden Oscar-gaalassa kävi lopulta hyvin. Palkituksi tuli useita tummapintaisia näyttelijöitä ja parhaan elokuvan Oscar-palkinto luovutettiin “kokomustalle” Moonlight-leffalle. Tätä pidetäänkin jonkinlaisena käännekohtana alalla.

Moonlight-elokuvan pressikuva.
Barry Jenkinsin ohjaama ja käsikirjoittama Moonlight voitti parhaan elokuvan Oscar-palkinnon 2017David Bornfriend / A24 / Plan B Entertainment

Briteissä keskustelua on herättänyt myös James Bondin (siirryt toiseen palveluun) roolin vapautuminen, kun Daniel Graig ilmoitti luopuvansa siitä. Noah Kin on seurannut veikkauksia seuraavaksi Bondiksi mielenkiinnolla.

– On hienoa, että Bondiksi on ollut ehdolla muun muassa musta Idris Elba, Kin intoilee.

– Tummaihoinen 007 kaataisi ennakkoluuloja ja rikkoisi väkisinkin sitä myyttisen, mutta yksiulotteisen salaisen agentin persoonaa.

Suomessa keskustelu elokuvien rotupuhtaudesta on vasta alullaan. Selvää on kuitenkin, että monissa suomalaisissa elokuvissa Suomi näyttää siltä, kuin se näytti 1970-luvulla.

– Jos elokuvassa on vaikkapa kohtaus yökerhossa, tanssilattialla pyörähtelee ja baaritiskillä seisoo vain kantasuomalaisen näköisiä ihmisiä, Khadar Ahmed ihmettelee.

– Eihän se vastaa todellisuutta lainkaan! Ainakaan Helsingissä.

Näyttelijäopiskelijoiden kirjo laajenee

Myös Saattokeikan toinen käsikirjoittaja ja ohjaaja Samuli Valkama huomasi elokuvaa valmistellessaan sellaisenkin seikan, että tummaihoisen näyttelijän roolittaminen ei ole Suomessa aivan yksinkertaista.

– Teatterikorkeakoulusta ei ole valmistunut tarpeeksi maahanmuuttajataustaisia näyttelijöitä.

– Kun Saattokeikkaa roolitettiin, tiesimme, että meidän on ihan mahdotonta löytää ammattilainen näyttelemään Kamalia, Valkama sanoo.

Ohjaaja Samuli Valkama, Saattokeikka-elokuva.
Ohjaaja Samuli ValkamaEmmi Korhonen / Lehtikuva

Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät muodostavat venäläiset ja virolaiset, jotka eivät eroa ulkonäöltään valtaväestöstä. Kolmanneksi suurin ryhmä ovat somalialaiset. Jostain syystä heidän joukostaan ei olla haettu näyttelijänoppiin, ainakaan tähän asti.

– Ihmisen tausta ei ole kriteerinä, kun näyttelijäopiskelijoita valitaan, kertoo Taideyliopiston näyttelijäntyön professori Elina Knihtilä.

Näyttelijäntyön opintoihin on vuosittain yli tuhat hakijaa. Hakijakirjo on Knihtilän mukaan vuosi vuodelta laajentunut.

Myös Saattokeikan tekijöiden havainto tukee sitä, että tilanne on muuttumassa.

– Teimme laajan kierroksen nuorisotaloilla ja kouluissa, kun etsimme näyttelijöitä tähän elokuvaan, ohjaaja Valkama kertoo.

– Sieltä tuli yllättäen esiin aika paljon somalitaustaisia tyyppejä. Heitä valittiin muutamia mukaan elokuvaan.

Käsikirjoittaja Khadar Ahmed on Valkaman mielestä tärkeä suunnannäyttäjä. Elokuvaa voi päästä tekemään. Se onnistuu ja on mahdollista. Myös tietoisuus kouluttautumismahdollisuuksista leviää pikkuhiljaa.

Ahmedin mukaan elokuva-alan portinvartijoiden tulisi avata silmänsä ja katsoa suomalaista katukuvaa.

– Toivon todella, että tulevaisuudessa myös minun näköisiäni ihmisiä näkyy kotimaisissa leffoissa. Me olemme osa tätä yhteiskuntaa ja sen representaatio on todella tärkeä juttu.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Ranska

Ranskan Le Penin pankkitili suljettiin: Olen "pankkifatwan" uhri

KHL

Näin syntyi Jokereiden KHL-historian nopein maali – Zapolskille jo kauden kahdeksas nollapeli

Sijoittaminen

Makuutatko sinäkin lapsesi rahoja pankkitilillä? Ei kannata – Kysyimme asiantuntijoilta, miten lapsen varat kannattaisi sijoittaa