1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lastenhuolto

Lastensuojelun entinen asiakas: "En tiedä miten hyvin ääni tulee kuulluksi, jos ei tapaa edes työntekijöitä?"

Tamperelaiset Onni Westlund ja Kristiina Terästö ovat molemmat kasvaneet sijaisperheissä. Aikuistuttuaan he jakavat kokemuksiaan lastensuojelusta alan työntekijöille, tuleville sijaisvanhemmille sekä paraikaa huostaanotettuna oleville lapsille ja nuorille.

Lastensuojelun kokemusasiakkaat Kristiina Terästö ja Onni Westlund vierailivat A-studiossa 6.3.2017. Kuva: Yle

Tamperelainen Kristiina Terästö syntyi perheeseen, jossa oli köyhyyttä, masennusta, väkivaltaa ja alkoholismia. Muutama vuosi myöhemmin perheeseen syntyi vaikeasti kehitysvammainen pikkuveli, joka vaikeutti perheen tilannetta entisestään. Pikkuveljen hoito oli vaativaa, eikä vanhemmilla ollut entuudestaankaan riittäviä valmiuksia vanhemmuuteen.

Vuoden ajan perhettä koitettiin auttaa, mutta lopulta lapsille päätettiin tehdä kiireellinen huostaanotto. Aluksi lapset olivat noin vuoden ajan perhetukikeskuksessa, kunnes molemmille lapsille löytyi sijaiskoti saman katon alta. Terästön mukaan tärkeää on, että lastensuojelun kohteena oleva lapsi tulee kuulluksi keskellä prosessia. Terästö sanookin tulleensa kuulluksi, koska hänen toiveensa oli, että pikkuveli ja hän pääsevät samaan sijaisperheeseen.

Kuullaanko lasten ja nuorten ääntä riittävästi?

Aina lasten ja nuorten ääni ei lastensuojelussa kuitenkaan täysin välity. Tamperelainen Onni Westlund on kasvanut sijaisperheessä. Westlundin isä kuoli, kun poika oli 2-vuotias. Ensimmäisen kerran hän muutti kodin ulkopuolelle ollessaan 5-vuotias. "Biologisen kodin" ja sijaisperheen välillä Westlund muutti useiden vuosien ajan. Pidempi sijoituspaikka löytyi vasta, kun Westlund oli täyttämässä 10 vuotta. Siellä Westlund kasvoi siihen saakka kunnes ylioppilaskirjoitukset olivat ohi.

Westlund sanoo, että nuorten ja lasten ääni kuuluu lastensuojelussa vaihtelevasti. Westlund kertoo kuulleensa nuorilta kokemuksista, joiden mukaan nuori ei ole tavannut sosiaalityöntekijää riittävän usein.

– On selkeästi hyviä kokemuksia, että nuoret tulevat kuulluksi ja kohdatuiksi. Valitettavan paljon kuuluu vielä sitä viestiä, että ohitetaan täysin lapsi siinä prosessissa, Westlund sanoo.

– Nuori mies sanoi, että ei ole tavannut sosiaalityöntekijää kolmeen tai viiteen vuoteen. En tiedä miten hyvin ääni tulee kuulluksi, jos ei tapaa edes työntekijöitä? -- Se on lisätraumatisoivaa lapselle, että häntä heitellään, eikä hän pysty elämäänsä vaikuttamaan, Westlund sanoo.

Kokemusasiantuntijat pyrkivät saamaan lasten ja nuorten kokemukset kuuluviin

Sekä Terästö että Westlund ovat kokemusasiantuntijoita lastensuojelutyössä. Se tarkoittaa sitä, että he kertovat eri tahoille omista kokemuksistaan lastensuojelun asiakkuudesta. Kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuutta on hyödynnetty myös esimerkiksi sosiaalialan koulutuksen yhteydessä.

– Tampereella olemme tehneet vertaisuuteen perustuvia tapahtumia, joihin ollaan kutsuttu tällä hetkellä sijoitettuna olevia nuoria. Heille on pyritty tuomaan kokemus, että he eivät ole ainoita, jotka ovat tällaisessa tilanteessa, Westlund kertoo.

Kokemusasiantuntijoiden tavoitteena on myös muuttaa lastensuojeluun kohdistuvaa  tietynlaista negatiivista leimaa ja toimia myös voimaannuttavana esimerkkinä nuorille.

– Kyllä sieltä pohjalta pääsee ylöspäin, Terästö sanoo.

– Haluaisin, että automaattisesti jokaiselle huostaanotetulle tai lastensuojelun alaiselle nuorelle tarjottaisiin terapiaa ja käsiteltäisiin niitä asioita, joita lapsuudessa on mahdollisesti ollut, sanoo Terästö.

Suomessa on tällä hetkellä noin 100 000 lasta lastensuojelun ja sosiaalihuollon piirissä. Kun mukaan lasketaan heidän perheensä ja muut läheiset, voidaan sanoa, että lastensuojelun palvelut vaikuttavat satoihin tuhansiin suomalaisiin.

Sekä Westlund että Terästö sanovat, että tällä hetkellä lastensuojelussa ongelmana on sosiaalityöntekijöiden runsas vaihtuvuus.

– On vaikea muodostaa luottamusta siihen sosiaalityöntekijään, joka nimenomaan olisi sen lapsen etu, että hän voisi kertoa niistä mahdollisista kotona olevista ongelmista esimerkiksi, Terästö sanoo.

Tiistaina 7.3.2017 Helsingissä järjestetään ensimmäinen lastensuojelun kansalaisareena 'Kokemusasiantuntijat – Vallankumous lastensuojelussa?'. Tapahtuman tarkoituksena on löytää keinoja vaikeissa elämäntilanteissa olevien lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen, jotta niissä toteutuisivat entistä paremmin inhimillisyys ja aktiivinen kansalaisuus.