Äidinvaisto huusi, mutta tytär ehti ajautua huumehelvettiin – "Shokkia seurasivat itsesyytökset"

Huumeriippuvaisen lapsen äiti pelkää aina retkahdusta aineisiin. Toivoa paremmasta on silti. Täytyy vain uskoa.

huumeriippuvuus
Se, että lapsesta tulee huumeidenkäyttäjä on yksi vanhemman pahimmista peloista.YLE Keski-Suomi

Ei ole varmaa tietoa siitä, milloin Aino alkoi käyttää huumeita. Kysymys vaivaa äitiä yhä tänä päivänä. Vastausta siihen tuskin koskaan tulee.

Päihdetyöntekijän, tyttären ja äidin yhteisissä tapaamisissa aihetta sivutaan, mutta tytär on itkuinen ja haluton kertomaan. Päihdetyöntekijä on vaitiolovelvollinen.

On Ainon äidin, Kertun, oma epäilys, että Ainon ensimmäinen kosketus huumeisiin on ajalta, jolloin hän opiskeli toisella paikkakunnalla ammattikoulussa.

Miksi en toiminut silloin, kun epäilin?

Kerttu, Ainon äiti

Se, että lapsesta tulee huumeidenkäyttäjä, on yksi vanhemman pahimmista peloista. Lapsen huumekoukun edessä vanhempi on voimaton. Hetkestä, jolloin Kerttu sai tietää Ainon huumeidenkäytöstä, on nyt noin kaksi vuotta.

– Se hetki, kun lopulta sai tietää, oli shokki. Sitä seurasivat itsesyytökset. Mitä tein väärin, missä kohtaa? Miksi en tehnyt mitään? Miksi en toiminut silloin, kun epäilin?

Merkit olivat selvät

Ainon tarina kulkee hyvin johdonmukaisesti tuttua huumeidenkäyttäjän polkua. Ensin vaihtuu kaveriporukka. Tilalle tulevat uudet ystävät ovat äidin mielestä hieman omituisia. Yhtäkkiä lapsi alkaa sulkeutua vanhemmaltaan, eikä äiti pääse edes vierailemaan tyttären kotiin.

– Hälytyskellot soivat, mutta näyttöä siitä, että jokin olisi vialla, ei ollut.

Keskusteluyhteys äidin kanssa heikkenee. Tytär ei vastaa puhelimeen, tai jos vastaa, hän on haluton juttelemaan. Aikaisemmin moitteettomasti raha-asioistaan huolehtinut tytär onkin yhtäkkiä varaton. Lapsi pyytää rahaa ruokaan, ja totta kai Kerttu vanhempana tahtoo auttaa. Pesukonekin myydään, koska se on huono.

Lasinen kannabispiippu jota piteklee naisen käsi
Kertun mukaan on tavallista, että huumeidenkäyttäjä keksii erilaisia terveysvaivoja lääkereseptien toivossa.Mika Kanerva / Yle

Sitten tulee muutto. Vaihdetaan paikkakuntaa jonnekin, jossa huumeet ovat halvempia tai helpommin saatavilla. Käyttäjien piirit ovat pienet, joten maisemanvaihdos voi olla syystä tai toisesta paikallaan. Pian paikkakunta vaihtuu taas.

Totuus paljastui synnytyslaitoksella

Aino oli raskaana, ja Kertusta oli tulossa mummo. Totuus paljastui vasta synnytyslaitoksella, kun yhtäkkiä vauva ei päässytkään kotiin.

– Selityksiä oli vaikka mitä. Todellisuudessa vauva pysyi sairaalassa, koska vastasyntyneellä oli vieroitusoireita.

Lopulta totuus vauvan tilasta paljastui Kertulle. Silloin koko maailma pysähtyi.

Myös lapsen isä, Ainon avopuoliso, on huumeidenkäyttäjä. Raskaudenaikaisesta huumeidenkäytöstä huolimatta pariskunnalle syntyi terve lapsi.

– Maailman suloisin lapsenlapsi, Kerttu kuvailee.

Huumeriippuvaisen lapsen äiti pelkää aina, retkahtaako lapsi uudelleen. AP Graphics Bank

Kertun mukaan Ainosta ei ulkoapäin uskoisi, että tämä on käyttäjä. Siksikään totuus Ainon huumeidenkäytöstä ei paljastunut neuvola-aikana. Kerttu silti ihmettelee. Hän on katkera neuvolaa kohtaan. Eikö mikään koskaan herättänyt epäilystä?

Tyttären syntymä oli Ainolle käänteentekevä hetki. Kerttu painottaa, että huumeidenkäyttäjän on itse tahdottava muutosta.

– Sen täytyy lähteä ihmisen omasta tahdosta. Ei riitä että ulkopuolinen painostaa korvaushoitoon.

Ainon miesystävän vanhemmat ottivat pariskunnan lapsen hoiviinsa. Vanhemmat saavat tavata lastaan. On molempien toive, että vielä joku päivä hän palaa heidän luokseen.

Älä epäile, vaan toimi

Kerttu tietää miltä tuntuu, kun äidinvaisto huutaa. Hänellä on tärkeä viesti vanhemmille, jotka epäilevät lastensa huumeidenkäyttöä. Älä epäile, vaan toimi.

– Älä jää epäilemään. Jos lapsi on aikuinen, et voi pakottaa sitä huumeseuloihin, mutta alaikäiseltä sen voi pyytää.

Jos lapsi on aikuinen, et voi pakottaa sitä huumeseuloihin, mutta alaikäiseltä sen voi pyytää.

Kerttu, Ainon äiti

Jos kelloa voisi pyörittää taaksepäin, Kerttu olisi tehnyt juuri niin. Häntä kaduttaa, ettei uskonut äidinvaistoaan.

– Olisin voinut vaikka vaatia, että koska epäilen näin, niin lähde näyttämään minulle huumeseulat. Todista, että olen väärässä.

Todisteita kannattaa etsiä

Äidin neuvo on, että jos rinnassa todella asuu epäilys siitä, että lapsi on huumeidenkäyttäjä, todisteita kannattaa etsiä omin neuvoin. Niin myös Kerttu lopulta teki, mutta vasta silloin, kun tieto huumeidenkäytöstä oli jo valjennut.

Kertun mukaan asunnosta löytyi muu muassa lääkemääräyksiä.

– Järkyttävä määrä reseptejä, joita lääkäri oli uusinut pelkän puhelinsoiton perusteella, Kerttu toteaa pöyristyneenä.

Kertun mukaan on tavallista, että huumeidenkäyttäjä keksii erilaisia terveysvaivoja lääkereseptien toivossa.

Toivoa on – silti pelottaa

Puoli vuotta ilman aineita on takana, ja päihdetyöntekijä varoittelee Ainoa. Suurin osa ratkeaa käyttämään uudelleen jossain vaiheessa. Äitiä surettaa, kun huumetyöntekijä puhuu ratkeamisesta. Nyt tulisi keskittyä vain pysymään erossa aineista.

Ainolla on mennyt hyvin. Toiveena on, että korvaushoidon lääkkeet saataisiin pian kotiin. Se on suuri askel eteenpäin. Haaveena on myös, että jossain vaiheessa parivuotias lapsi voisi viettää yön vanhempiensa luona.

Suurin osa ratkeaa käyttämään uudelleen jossain vaiheessa, päihdetyöntekijä varoittelee.YLE

Ainoastaan Kertun nykyinen puoliso, Ainon isä ja Kertun kaksi siskoa tietävät, että Aino on huumeidenkäyttäjä. Lapsen huumeidenkäyttö on Kertun suuri salaisuus. Sitä kantaa mukanaan päivittäin.

– En voi nauttia täysin siitä, että minusta tuli mummo. Työkaverit kyselevät, mitä lapsenlapselle kuuluu ja joudun keksimään selityksiä.

Mutta toivoa on. Hädän hetkellä Kerttu on saanut voimaa koiristaan. Niiden kanssa voi paeta metsään.

Se, että Ainon korvaushoito on sujunut puoli vuotta onnistuneesti, on äidille ja tyttärelle suuri erävoitto huumekoukun vastaisessa taistelussa.

– Valehtelen, jos väitän luottavani tyttäreeni. Haluan uskoa häneen, mutta pelko on läsnä koko ajan. Sitten pystyn luottamaan, kun hän on saanut oman lapsensa takaisin.

Nykyisin kuitenkin Kerttu uskaltaa nukkua yönsä puhelin kiinni. Mutta aina, kun vieras numero soittaa, pelko nostaa päätään. Mutta uskoa on, että painajainen vielä loppuu.

"Olen valmis kaikkeen"

Äiti on luvannut, ettei enää kysy vastausta mieltä kaihertavaan kysymykseen. Kun vastausta tyttären huumeidenkäytön syystä ei tule, äidin mieli täyttää sen omalla epäilyksellään.

Äiti jaksaa uskoa, että Aino pääsee lopulta irti huumeista. Hän haluaisi, että mikäli Aino pelkäisi joskus retkahtavansa, hän voisi soittaa äidilleen.

– Odota hetki, lähden heti ajamaan sinne. Mieti mitä olemme saavuttaneet, mieti mihin ratkeaminen voi johtaa. Ajattele omaa lastasi, sitä suloista pientä. Näin minä hänelle vastaisin, Kerttu sanoo suoriltaan.

Korvaushoito voi kestää vuosia tai jopa läpi elämän. Kerttu on valmis kaikkeen. Mutta hän toivoo, että vielä joku päivä Aino voisi saavuttaa normaalin perhe-elämän. Silloin myös Kerttu voisi tulla se mummo, joka hän joskus toivoi olevansa.

Haastateltavien nimet on muutettu.

Muokkaus 9.3.: jutusta poistettu yksi avopuolisoa koskeva kommentti.