Kaikki talviolympialaisista!

Suomalaiskenraali uuden EU-esikunnan johtoon

Esa Pulkkinen alkaa johtaa esikuntaa, jonka alaisuuteen kootaan EU:n koulutusoperaatiot.

Euroopan unioni
Lähikuva EUFOR RCA -operaation hihamerkistä sotilaan asepuvussa.
EU:n rauhanturvaoperaatio Keski-Afrikan tasavallassa alkoi keväällä 2014. Zurab Kurtsikidze / EPA

BRYSSEL EU keskittää ulkomaisten kriisinhallintaoperaatioidensa johtamista Brysseliin. Uuden esikunnan johtoon on valittu kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen.

Esikunnasta johdetaan unionin kolmea koulutusoperaatiota Malissa, Somaliassa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Asiasta päätettiin puolustusministerien ja ulkoministerien yhteiskokouksessa Brysselissä maanantaina.

– Tämä on askel eteenpäin, mutta ei tämä harppaus ole, luonnehti puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ratkaisua kokouksen jälkeen.

Unionin sotilaskomitean yhteydessä toimivassa esikunnassa on noin 30 työntekijää, ja sen johtamissa operaatioissa yhteensä noin tuhat sotilasta. Tähän saakka jokaisella EU:n sotilasoperaatiolla on ollut oma esikuntansa jossain EU-maassa.

Esa Pulkkinen
Esa PulkkinenPuolustusvoimat

EU:n puolustusyhteistyölle ryhdyttiin hakemaan uutta vauhtia viime kesän jälkeen, kun Britannia oli äänestänyt EU-eron puolesta. Britannia on tähän saakka vastustanut puolustusyhteistyön tiivistämistä monilla osa-alueilla.

Esikunnan perustamispäätös tehtiin kuitenkin yksimielisesti. Ulkopolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin mukaan kyseessä on ensimmäinen konkreettinen päätös, joka on syntynyt viime kesän jälkeen käynnistyneen keskustelun seurauksena.

– Tätä olisi ollut mahdotonta kuvitella 5–6 kuukautta sitten. Tämä osoittaa, että Euroopan päättäjät ovat alkaneet pitää turvallisuutta tärkeänä asiana, Mogherini sanoi.

Esikunnan ohella EU:ssa pohditaan myös esimerkiksi puolustukseen liittyvän tuotekehittelyn rahoittamista puolustusrahaston kautta. Rahasto voisi auttaa myös puolustusvälineiden yhteishankinnoissa.

Niinistön mukaan rahastosta tai yhteishankintamahdollisuudesta tuskin on kuitenkaan apua Suomen puolustusvoimien tulevien hävittäjälentokone- ja alushankintojen kohdalla. Esimerkiksi laivojen kohdalla Suomella on aluksilleen erilaiset vaatimukset kuin muilla mailla.