Kuria kouluun ja valtaa presidentille – Raportti: Kansa kaipaa vahvoja auktoriteetteja

Vaikka monen asian koetaan olevan hyvällä tolalla, kansa vaikuttaa haikailevan vahvojen auktoriteettien perään. Poimimme viisi huomiota EVAn raportista.

asenteet
Kanslian ja opettajainhuoneen kyltti koulun käytävällä.
Yle

"Ei nyt riehuta."

Tuohon lauseeseen Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA tiivistää suomalaisten arvoja ja asenteita kartoittavan tutkimuksensa tulokset. Kumous kunnissa (siirryt toiseen palveluun) -niminen raportti julkaistiin tiistaina.

EVA toteaa, että vaikka julkisesta keskustelusta voi aistia suurtakin tyytymättömyyttä vallanjakoon, ei tutkimustuloksissa käryä kumous. Korjattavaa suomalaiset toki löytävät.

1. Kuntien pitää parantaa tehokkuutta

Suomen kunnissa kytee demokratiaongelma, kirjoittaa EVA. Yli kaksi kolmesta kokee oman kuntansa hallinnon ja päätöksenteon hyvin etäiseksi. Selvästi yli puolet ajattelee, että päättävissä elimissä istuu liikaa kuntien työntekijöitä ratkomassa omia ja toistensa asioita.

Suomalaisten mielestä kuntien palvelut voitaisiin tuottaa nykyistä tehokkaammin. Vain 15 prosenttia vastanneista arvioi, ettei tehostamisen varaa juurikaan ole. Suurin osa kuitenkin toivoo, että kunnat pystyisivät ratkomaan ongelman itse: vain viidenneksen mielestä suuri osa julkisista palveluista pitäisi ulkoistaa.

2. Kouluihin kaivataan kunnon kuria

Kuntien tehtävien kovin ydin koostuu kaavoituksen ja kirjaston lisäksi koulusta, todetaan raportissa. Rapistuvat PISA-tulokset eivät näytä horjuttavan suomalaisten luottamusta koulujärjestelmään, sillä yli kaksi kolmesta uskoo maamme peruskoulujen olevan maailman parhaita.

Tutkimukseen vastanneet haluavat silti vahvistaa opettajien auktoriteettia: miltei yhdeksän kymmenestä katsoo, että opettajilla tulisi olla nykyistä enemmän valtaa puuttua käytös- ja järjestyshäiriöihin. Kanta on pysynyt järkähtämättömänä läpi 2000-luvun.

3. Vahva presidentti tuo turvallisuutta

Suomalaisten halu kasvattaa tasavallan presidentin valtaa on lisääntynyt asteittain 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa neljännes arvioi, että presidentillä on liian vähän valtaa. Vuonna 2006 samaa sanoi vajaa kolmannes, ja nyt vastaavasti ajattelevia on yli 40 prosenttia.

EVAn mukaan vahvan valtionpäämiehen kaipuu voi johtua maailman myllerryksistä. Toisaalta kehitys saattaa selittyä ainakin osittain myös tyytyväisyydellä istuvaan presidenttiin: Sauli Niinistö koetaan luotettavana ja turvallisena, todetaan raportissa.

4. Venäjän toimien arvostelu yltyy

Erityisen huolissaan suomalaiset tuntuvat olevan Venäjästä, ja asenteet ovat muuttuneet vuodessa selvästi kriittisemmiksi. Nyt vain kolmannes ajattelee, että "vaikka Venäjällä on ongelmansa, suomalaisilla ei ole nykyisin mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti". Vuosi sitten puolet vastanneista oli väitteestä täysin tai jokseenkin samaa mieltä.

Tätäkin karumman kuvan antavat vastaukset itänaapurin toimista maailmalla. Ainoastaan kaksi prosenttia vastanneista katsoo, että Venäjä toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen.

5. EU:n tulevaisuus hämmentää monia

Suomalaisten suhtautuminen Euroopan unionin jäsenyyteen ja euroon on säilynyt suotuisana läpi 2000-luvun. EU-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti 45 prosenttia ja kielteisesti 22 prosenttia suomalaisista, neutraalisti ajattelevia on kolmannes. Euroa markan sijaan kannattaa puolet ja vastustaa neljännes kansasta.

EVAn mukaan kansalla ei ole selkeää näkemystä siitä, mihin suuntaan unionin pitäisi kehittyä. Entistä vahvempaa liittovaltiota vastustetaan laajalti, mutta nykyistä löyhempi liittokaan ei houkuttele. Hämmennystä kuvastaa, että epätietoisten osuus on suurin: 36 prosenttia ei tiedä, miten EU:ta tulisi kehittää.

Matti Apunen
EVAn johtaja Matti Apunen EVAn vuoden 2017 Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten julkistukessa Helsingissä tiistaina.Markku Ulander / Lehtikuva