Pieni mutta fiksu – kimalaiset oppivat kavereiltaan jalkapalloa

Toisessa tutkimuksessa ilmeni, että kimalaiset haistavat kukista omia ja toistensa käyntikortteja.

hyönteiset
Kimalainen pitelee jalollaan keltaista palloa, joka on lähes sen itsensä kokoinen.
Kimalaisella peli kesken Kuningatar Maryn yliopiston laboratoriossa.Iida Loukola / QMUL

Kimalaisten vanhastaan hyviksi tiedetyt kekseliäisyys ja oppimiskyky ovat saaneet vahvistusta vastikään ilmestyneessä tutkimuksessa.

Aiemmin on jo osoitettu, että erittäin monipuolisen suunnistuskykynsä lisäksi kimalaiset osaavat käyttää työkaluja ja jopa oppia niiden käyttöä toisiltaan. Näissä kokeissa on kuitenkin testattu ominaisuuksia, joita kimalaisella luonnossakin on.

Lontoon Kuningatar Maryn yliopiston uusimmassa tutkimuksessa pantiin kimalaiset tekemään jotakin niille aivan outoa eli pyörittämään palloa. Tutkijat havaitsivat, että kimalaiset oppivat pelin tuota pikaa, etenkin jos lajitoveri näytti niille, mitä pitää tehdä.

– Tutkimuksemme on viimeinen naula sen oletuksen arkkuun, että pieniaivoinen eläin voi oppia vain vähäisiä asioita, sanoo professori Lars Chittka.

Vinkkiä lajitovereilta

Ensimmäisessä kokeessa kimalaiset saivat tehtäväkseen kuljettaa pallon pyöreän kentän keskelle. Joukkue jaettiin kolmeen ryhmään: yksi seurasi ensin, miten taidon aiemmin oppineet lajitoverit palloilivat, toiselle palloa liikuteltiin alustan alta magneetilla ja kolmas pantiin pelikentälle kylmiltään.

Toisten kimalaisten touhua seuranneet oppivat pelin idean paljon tehokkaammin kuin kaksi muuta ryhmää. Ne myös paransivat peliä omin päin, kun se oli opittu.

– Tulokset antavat ymmärtää, etteivät kimalaiset vain kopioineet näkemänsä. Se osoittaa huomattavaa älyllistä joustavuutta etenkin hyönteiseltä, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, suomalainen Olli Loukola.

Uutta opitaan, jos se hyödyttää

Kakkosvaiheessa peliin tulleiden kimalaisten tekemiä muutoksia olivat lähemmäksi asetetun ja erivärisen pallon valinta – tavoitehan oli vain saada jokin palloista keskipisteeseen, mistä koitui palkinnoksi pisara sokerivettä.

– Voi olla, että kimalaisilla ja monilla muillakin eläimillä on kylliksi kognitiivisia kykyjä monimutkaisten tehtävien ratkaisemiseen, mutta ne ryhtyvät niihin vain, jos ympäristön paineet sitä edellyttävät, Loukola sanoo.

Pallopelistä on video Kuningatar Maryn yliopiston (siirryt toiseen palveluun) sivulla ja toisenlainen Nature (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä. Tutkimus on julkaistu Science (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä.

Kimalainen kukassa.
Matthias Hiekel / EPA

Kukkiin jää haisevia jalanjälkiä

Toisen tuoreen tutkimuksen mukaan kimalaiset jättävät kukkiin merkkejä, joiden ansiosta ne säätyvät tuhlaamasta aikaansa medestä jo tyhjennettyihin kukkiin.

– Kimalaisen jaloista erittyy näkymätöntä haisevaa ainetta aina, kun ne koskettavat jotakin pintaa. Vähän samaan tapaan kuin ihminen jättää sormenjälkiä, kertoo Bristolin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) biologi Richars Pearce, toinen tutkimuksen johtajista.

Kokeissa kimalaiset eivät haistaneet vain omaa käväisyään, vaan erottivat myös sen, oliko kukassa vieraillut sisar omasta pesästä vai vieraan pesän asukki.