Kuvareportaasi: "Viimeisenä ennen lavalle menoa täytyy pestä kädet" – kuusi tuntia ennen ensi-iltaa

Ripsiväriä parrassa, herkullista sushia ja onnenpotkuja takamuksille. Näin teatteri valmistautuu ensi-iltaan.

Partaan saa säväyksen ripsiväristä. Kuva: Nelli Kallinen / Yle

Keittiön puiset lattialankut narisevat näyttelijä Petteri Rantatalon liikkuessa ripeästi hellan edestä vuoroin jääkaapille, vuoroin astiakaapille. Joensuun kaupunginteatterin _Paha äitipuoli _-näytelmän ensi-iltaan on aikaa tasan kuusi tuntia.

Näyttelijä Petteri Rantatalo noin kuusi tuntia ennen ensi-iltaa. Kuva: Nelli Kallinen / Yle

Repliikkien kertaamisen sijaan Rantatalo valmistaa sushia kotonaan ensi-iltajuhliin ystävänsä kanssa.

– Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki, joten tämä sopii oikein hyvin. Ei suotta hermoile ja mieti tulevaa, vaan saa hermoilla sen kanssa, että onnistuuko sapuskat, näyttelijä naurahtaa.

Näyttelijät luottavat siihen, että puvusto on hoitanut näytösvaatteet oikeille paikoilleen ennen esityksen alkua ja sen aikana. Kuva: Nelli Kallinen / Yle

Samaan aikaan apulaispuvustonhoitaja Soile Pajanen on juuri saapunut työmaalleen teatterin puvustoon.

Toisin kuin näyttelijöiden, puvustonhoitajan on oltava ajoissa paikalla ennen näytöstä.

Päivä alkaa käymällä näytösvaatteet läpi reikien, nappien puuttumisten ja tahrojen varalta. Lopuksi asut silitetään.

– Tässä vaiheessa vaatteita ei enää ehdi pesemään, mutta paikallista tahranpoistoa voi yrittää, Pajanen kertoo.

Kuuden näyttelijän esityksessä riittää puvustajalle paljon hoidettavaa – mukana on useita asukokonaisuuksia.

Rekvisiittaa eli tarpeistoa valmistetaan käsikirjoituksesta löytyvien elementtien mukaan, mutta myös näyttelijöiden ja ohjaajan ideoiden perusteella. Kuva: Nelli Kallinen / Yle

Teatterin tarpeistossa käy kuhina.

Superlonista, sukkahoususta, liimasta ja maalista valmistetut tekopullat on valmistettu jo hyvissä ajoin, mutta vielä täytyy käydä läpi, mitä tarpeistoa näyttämöltä ja näyttämön vierestä täytyy löytyä.

Tarpeiston ja puvuston lisäksi päivänsä ovat aloittaneet ainakin jo järjestäjä, näyttämömestari, valaistusmestari ja äänimestari. Lähes kaikki muut esityksen kokoonpanijat ovatkin paikalla, paitsi näyttelijät.

Näyttelijä Anneli Mahlamäki maskeeraa itsestään 15-vuotiaan Rosan. Kuva: Nelli Kallinen / Yle

Lopulta kellon näyttäessä puolikuutta ensimmäiset illan tähdet saapuvat paikalle.

Naisten pukuhuoneessa tunnelma on selkeästi jännittynyt ja sähköinen, kun Anneli Mahlamäki ja Maria Sarkkinen valmistautuvat.

Mahlamäki on hypännyt Rosan, 15-vuotiaan tyttären ja tytärpuolen rooliin, vain muutamia viikkoja ennen ensi-iltaa, mutta päivän ohjelma ei olekaan sisältänyt repliikkien kertaamista tai teatterilla jännittämistä.

– Minulla oli pitkästä aikaa päivä vapaana. Lepäsin ja kävin hankkimassa kollegoille lahjoja, Mahlamäki naurahtaa.

Valmistautuminen alkaa salaatin syönnillä ja maskeerauksella.

Kokki on kokki näyttelijänäkin

Yhdeksän kiloa sushia valmistanut näyttelijä Petteri Rantatalo on saapunut työpaikalleen. On aika siirtää ajatukset keittiöstä näytelmään.

Suihku, maski ja kampaaja kuuluvat jokaisen näyttelijän rutiiniin ennen näyttämölle astumista, mutta jokaiselle syntyy myös omia tapojaan.

Siinä missä Anneli Mahlamäki vie näyttämön kummallekin laidalle vesipullot, on Petteri Rantatalon rituaali jopa hiukan yllättävä.

– Ihan viimeisenä ennen näyttämölle menoa pesen kädet. Tähän voi olla syynä aikaisempi ammattini kokkina: aina kun työt aloitetaan, pestään kädet, Rantatalo pohtii.

Näyttelijä Maria Sarkkista valmistellaan 13-vuotiaaksi Roosaksi. Kuva: Nelli Kallinen / Yle

Näyttelijät tekevät nyt maskinsa itse. Petteri Rantatalon lisätessä mustaa ripsiväriä partakarvoihinsa, Roosan roolia näyttelevä Maria Sarkkinen istuu teatterin kampaajan tuolissa.

Kampaamossa työtahti on kova, hiustenlaitto aloitetaan tunti ennen näytöstä ja tuolissa käyvät istumassa kaikki kuusi lavalle menijää.

– Tässä teoksessa laitetaan paljon kampauksia omiin hiuksiin. Käytössä on vain yksi peruukki, joka on kammattu valmiiksi jo eilen, kampaaja Sanna Sahlman kertoo keskittyneellä äänellä.

– Myös väliajalla riitää tekemistä, kun kolmen naisen hiukset laitetaan taas aivan uuteen uskoon.

Näyttelijöiden juostessa lämpiössä kampaajalta maskiin, istuu tarpeistonvalmistaja paikoillaan neulomassa ja seuraa jännittynyttä tunnelmaa sivusta. Päivän työt ovat hänen osaltaan paketissa.

Maria Sarkkinen, Mirva Kuivalainen ja Petteri Rantatalo keskittyvät esiripun takana muutama minuutti ennen esityksen alkua. Kuva: Nelli Kallinen / Yle

Esiripun takana näyttämöllä järjestäjä ja näyttämömestari tarkistavat vielä kertaalleen, että kaikki on kunnossa.

Noin kymmenen minuuttia ennen esiripun aukeamista näyttelijät ovat saapuneet lavalle: Rantatalo riisuu ja pukee vaatteitaan, Maria Sarkkinen venyttelee ja Anneli Mahlamäki käy hiljaa päässään läpi ensimmäistä kohtausta.

Minuutit kuluvat nopeasti ja näyttelijöiden jännitys tarttuu selkeästi myös lavan sivussa seisovaan apulaispuvustajaan ja järjestäjään.

Kuulutusten lisäksi järjestäjän työpäivään kuuluu pitää huolta esimerkiksi siitä, että kaikki näyttelijät ovat ajoissa paikalla. Kuva: Nelli Kallinen / Yle

–  Paha äitipuoli -esityksen alkuun viisi minuuttia. Paha äitipuoli -esityksen alkuun viisi minuttia, kuuluttaa järjestäjä Jussi Heikkilä tiedoksi henkilökunnalle ja yleisölle.

Esirippu aukeaa tasan kello 19:00. Yleisöä on saapunut paikalle parisataapäinen joukko.

Roudarinteippi auttaa aina

Näyttelijöiden tehdessä suoritustaan lavalla käy lämpiössä ja lavan sivuilla edelleen kuhina: puvustaja juoksee lavan sivulta toiselle avustamaan näyttelijöitä vaatteiden vaihdossa.

– Jännitystä työhön tuo riski siitä, että jokin vaate repeää tai hajoaa lavalla. Sellaisia tilanteita varten olen varannut näyttämön kummallekin sivulle roudarinteippiä ja hakaneuloja, apulaispuvustonhoitaja Soile Pajanen kertoo.

Tällä kertaa onni on kuitenkin mukana matkassa, eikä mikään hajoa.

"Olo on todella tunteellinen esityksen jälkeen", kuvailee Anneli Mahlamäki. Kuva: Nelli Kallinen / Yle

Raikuvien aplodien jälkeen näyttelijät juoksevat lämpiöön hikisinä, nauravaisina ja selkeästi myös helpottuneina.

Ennen esitystä vaihdetut onnenpotkut vaihtuvat kiitollisiin halauksiin ja rutistuksiin. Kyyneleitäkin vierähtää usemman näyttelijän poskille.

Helpotuksen huokauksia ja halauksia. Mirva Kuivalainen, Anna Ojanne ja Maria Sarkkinen. Kuva: Nelli Kallinen / Yle

Juttuun lisätty klo 19.10 maininta Joensuun kaupunginteatterista.