Gallen-Kallelan maalausten ryijy kudottiin uudelleen – 32 000 solmua kopioitiin yksi kerrallaan

Keuruun museossa on viime syksystä lähtien kudottu kopiota legendaarisesta Keuruun ryijystä eli Kukko-ryijystä. Ryijy on osa suomalaista taidehistoriaa, sillä se esiintyy taustana useissa Akseli Gallen-Kallelan maalauksissa.

seinätekstiilit
Keuruun ryijyn kuvioissa esiintyy kukkojen ja morsiusparin lisäksi myös 1700-luvun kuvastossa yllättävä papukaija.
Keuruun ryijyn kuvioissa esiintyy kukkojen ja morsiusparin lisäksi myös 1700-luvun Suomessa erikoinen papukaija.Yle

Nuori alastonmalli lepäilee häpeilemättä Akseli Gallen-Kallelan sohvalla Pariisissa 1800-luvun lopulla. Naisen alle on levitetty sini-punainen ryijy, jonka taiteilija on tuonut mukanaan Suomesta.

Sekä nainen että ryijy tallentuvat tarkasti Démasquée-teokseen, jota voi ihailla Ateneumin taidemuseon uudistetussa kokoelmanäyttelyssä.

Gallen-Kallela on selvästi tykästynyt Keuruulta hankkimaansa ryijyyn, sillä hän maalaa sen muotokuviensa taustalle yhä uudelleen ja uudelleen. Yhteensä Keuruun ryijy esiintyy kuudessa kansallistaiteiljan työssä.

Keuruun ryijy tallentui Gallen-Kallelan Démasquée-teoksen taustalle.
Keuruun ryijy tallentui Gallen-Kallelan Démasquée-teoksen taustalle.Kansallisgalleria Kuvakokoelmat

Vanhan ryijyn uusi tuleminen

Legendaarinen Kukko-ryijy kuuluu nykyään Gallen-Kallelan museon kokoelmiin.

Viime keväänä Keuruun museossa kuitenkin syntyi toive tehdä paikkakunnan historiaan liittyvää ryijyä tunnetummaksi ja saada se esille myös Keuruulle.

Ideasta virisi yhteistyö Keuruun kansalaisopiston kanssa. Paikallisia käsityöharrastajia kutsuttiin kutomaan ryijystä toisinto, joka lahjoitetaan Keuruun kaupungille Suomen itsenäisyyden 100-vuotislahjaksi.

Työhön ryhdyttiin viime syksynä ja nyt ryijy on valmis.

Papukaijoja 1700-luvun Keuruulla?

Keuruun ryijyn uusi elämä alkoi pitkästä ja pikkutarkasta mallintamisesta.

Gallen-Kallela museo lainasi alkuperäistä ryijyä Keuruun museolle ja kansalaisopiston kudonnanopettaja Johanna Muhonen eteensä elämänsä vaativimman mallinnustyön. Hän tutki nukka nukalta millaisista solmuista Kukko-ryijy syntyy. Vanhan villalangan juuresta saatiin selville myös Keuruun ryijyn alkuperäiset värit.

– Se oli ainutlaatuinen projekti. Olen etuoikeutettu kun sain tehdä tämän työn, Muhonen kuvailee.

Kulttuurihistoriallisen arvon lisäksi ryijyn kaunis kuviointi teki Muhoseen vaikutuksen. Alunperin morsiusryijyksi tehdyssä työssä esiintyy kukkien, morsiusparin ja kukon lisäksi hieman yllättävämpikin kuva: papukaija, 1700-luvun Suomessa?

– Onhan me oltu kansainvälisiä ennenkin. Nykyään ollaan sekunnissa globaaleja, silloin kesti vuoden tai puoli vuotta kun käytiin merillä. Mutta Suomesta on käyty ulkomailla ja Suomeen on tultu muualta aikaisemminkin, Muhonen hymähtää.

Vanhaa ryijyä täytyi käsitellä hellävaraisesti ja tarkasti, valkoiset hansikkaat kädessä.

Tarkkuutta vaati myös mallin kopioiminen täysin alkuperäisen kaltaiseksi. Yksi muutos kuitenkin sallittiin: Ryijyssä ollut vuosiluku 1782 vaihdettiin luvuksi 2017.

32 000 solmua syntyi liiankin nopeasti

Maaliskuisena tiistaina Keuruun museolla kaikuu innostunut pulina. Joukko vapaaehtoisia kutojia on kokoontunut kutsuvieraiden kanssa seuraamaan, kun vastavalmistunut Keuruun ryijy irroitetaan kangaspuista.

Keuruun kansalaisopiston kudontakurssin naiset antoivat kukko-ryijylle uuden elämän.
Keuruun kansalaisopiston kudontakurssin naiset antoivat kukko-ryijylle uuden elämän.Yle

28 naista on solminut syysiltoina yhteensä 32 000 nukkasolmua. Työtä tehtiin pareittain ja innostus historiallisen ryijyn kutomiseen oli niin suurta, että ryijy valmistui etuajassa.

– Tuntui ihan niin kuin työ olisi loppunut kesken, keuruulainen Eeva-Liisa Väärämäki harmittelee.

Valmistumisensa jälkeen Kukko-ryijy jää odottamaan Keuruun kansalaisopiston huhtikuista kevätnäyttelyä, johon ryijy ripustetaan kaikkien kiinnostuneiden nähtäväksi. Keuruun museolla jatketaan ryijyn historiaan perehtymistä tutkimusprojektissa, joka valmistuu ensi syksynä.

Ensi syksyllä ryijy lahjoitetaan Keuruun kaupungille Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Se jää kuitenkin Keuruun museon hallinnoitavaksi ja tarvittaessa saattaa lähteä kiertämään maailmaa Gallen-Kallelan taidetta esittelevien näyttelyiden mukana.

Keuruulaisille kutojille kuuluisan ryijyn valmistaminen on ilon ja ylpeyden aihe.

– Esittelen ihan taatusti lapsenlapsille, että olen ollut mukana tämän tekemisessä, sitten kun ryijy tulee näyttelyyn, lupaa Mirja-Liisa Paananen.

9.3. klo 12.04 Täydennetty tietoja Keuruun museon ja kansalaisopiston yhteistyöstä ryijyn uudelleen kutomisessa.